Koivisto; Viidennen kolonnan kätyreitten suurmestari

.
.

Koiviston ja hakaniemeläisten syyllisyys
lamaan ja suurtuhoon on kiistaton
**********************************************

Todistettavasti Koivisto on maamme kaikkien aikojen tuhoisin presidentti. Hän ansaitsee näyttöjensä johdosta kyseenalaisen arvonimen: Viidennen kolonnan kätyreitten suurmestari. Pankkikriisin ja laman arkkitehtinä hän aiheutti sotiakin raskaaman suuronnettomuuden, jonka mielettömiä vahinkoja ja päättymättömiä kasvavia laskuja maksemme hamaan tulevaisuuteen, ja jonka tuhoisuus kumuloituu joka hetki yhä raskaampia seurauksia läpi koko yhteiskunnan aiheuttaen.

Lamaa ja pankkikriisiä ajettiin Koiviston taustalla pelatessa. Hän määräsi salassa toimeen pantavat tehtävät ja niiden aikatulut yhteistyössä SP:n ja hakamieläisten ydinryhmän kassa. Toisella taholla ulkopolitiikan suvereenina päättäjänä hän sopi asioistamme salaa meidän vahingoksemme EU-tason - ( EU-lähettiläänä tuolloin Koiviston määräämä kielikello Erkki Liikanen ) ja erityisesti pohjoismaiden vasemmistolaisten toveripuolueitten johdon kanssa.

Hän ajoi maahan päätavoitteenaan - itse asiastaan jopa julkisesti ylpeillen - yhteiskuntajärjestyksen voimakasta muutosta vasemmalle, jossa tavoitteena oli muuttaa Suomi sosialismin mallimaaksi, - toisin sanoen pakottaa ay-liikkeen kautta painosten maan hyvin toimiva edistyksellinen demokratia proletariaatin diktatuuriksi.

Hän sovelsi meille idolinsa Edvard Bernsteinin muunnelmaa Marxin opeista, - sosialidemokratiaksi kutsuttua sen muunnelman oppia -, sosialismin vallankumousta vahvistuvan AY-liikkeen kautta soluttautuen ja yhteiskuntanan suuntaa sen kautta vaiheittain, tarvittaessa lakoin ja muin pakkokeinoin muuttaen.

Totta myös on että Koivisto onnistui tavoitteissaan määrättyyn rajaan edeten jopa hyvin! Hän toteutti sosialismiaan tehokkaasti lähinnä SAK:n ja SDP:n kautta lansäädäntöä manipuloiden. AY-liike totteli SAK:n linjauksia, SDP johti suvereenisti maata eduskunnan ja hallituksen kautta keskimäärin noin 20% äänivallalla, - jos ei aina suoraan eduskunnassa määräten, niin Hakamienen kautta lainsäädäntöä ohjaamalla, yleislakoilla uhkaillen ja pakottaen.

Käytännössä koivistolaisen proletariaatin soluttautumisen toimivuutta voidaan edelleen arvioida hänen oppi-isänsä E.B:n teoriaan valossa:
Miten yhteiskuntamme toimi hakaniemeläisten ulkoparlamentaarisen väkivaltakoneen ohjauksessa:

”AY-liikkeen kautta soluttautumalla ( SAK:n ja sen liitojen monet lakot, pakkokeinot, laitomat jatkuvat häiriöt, - suvereeni mediasylivoima hemanuslaisten toveritoimitusten ohjauksessa - korostuen paparin ja AKT:n jatkuvassa riidankylvössä) voidaan yhteiskuntaa muuttaa yhä monipuolisemmin toimimaan proletariaatin tavoitteiden mukaisesti, josta johtuu että se toimii yhä vähäisemmässä määrin kapitalististen periaatteiden säännöillä.

Näennäisen länsimaisen demokratian hutera malli, - jota Suomi tyypillisesti tuolloin edusti -, sopi hyvin muutoksen alustaksi."

Faktaa on että Koiviston vallan alkupäivistä, vuodesta 1982 alkaen siirtyi lainsäädäntövallan todellinen aloite -ja päätösprosessi raskaitten merkittävien lakien osalta Hakaniemeen. Siellä SAK-SDP:n yhdistetyt voimat loivat maahamme koivistolais-bernsteinilaista lainsäädäntöä, jonka laadun voi jokainen halukas milloin vain tarkistaa!

Vuodesta 1982 - vuoteen 2007;
Sorsan -82 hallituksen alusta Vanhasen 1. hallituksen viimeisen päivän maaliskuu 2007 välisenä aikana ei meillä eduskunta ole vahvistanut ensimäistäkään tärkeätä raskasta lakia, joka olisi toiminut ja/tai toimisi edelleen ensisijaisesti hakaniemeläisten edun ja tahdon vastaisesti.

Esimerkiksi sopii tässä Vanhanen 1. hallituksen viimeinen merkittävä jälki, tuossa "viidentoista vuoden mittaisessa punikkilakien linjassa". Tuolloin eduskunta nöyrtyi toistaiseksi viimeisen kerran hakaniemeläisten pakottamana toimimaan vain kumileimasimena. Voimaan saatettu laki muutoksesta ay-toimintaan oli tammikuussa 2007 säädetty YT-lain muutos. Kuten muistamme laki pakottaa YT-lain piiriin ( lue: SAK:n jäsenhankinnan tarpeisiin, samalla vasemmiston intressien mukaisesti PK -tasoisen yritystoiminnan häiriöksi) 20 palkatun henkilön yritykset, kun alin raja oli aikaisemmin sijoittunut 30 palkatun henkilön määrään.

Vanhanen/Keskusta ja SFP taipuivat pakon edessä SDP-SAK:n tahtoon, lähinnä kuitenkin siksi että vanhaslaiset pelasivat näin Keskustalle liikkumatilaa ja hyviä asemia hallitusneuvotteluihin siltä varalta, jos lähellä olevissa maalisvaaleissa 2007 Keskusta menettäisi johtavan asemansa ja SDP voittaisi vaalit.

Eräässä aikakirjoihin jääneessä puheessaan, jo niinkin varhain kuin syksyllä 1989 Koivisto ilmaisi käsityksenään, että Suomi oli jo tuolloin siirtynyt pääosin sosialismiin.


Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta