Kaikki alkoi oikeastaan 2 viikon flunssasta. Olin väsynyt, ja jouduin makaamaan paljon sängyssä. Lihakset, niska ja hartiat menivät jumiin, joka aiheutti kipua. Kokeilin särkylääkkeitä, hierontaa, kylmägeeliä, jumppaa,sauvakävelyä, venytyksiä.. joka päivä, eikä mitään apua.
Ehkä tässä vaiheessa loin itselleni mielikuvan, että kyseessä täytyy olla nyt joku vakavampi asia, kun kipu ei lähde. Sitten alkoi "rintakivut", pistävä kipu vasemmassa rinnassa, joka säteili olkapäähän, hikoilu, kuumotus. Ravasin lääkärillä, ja jokaiselta sain saman vastauksen, lihaskivut.
Aloin turhautua, en uskonut olevani terve, enkä usko sitä vieläkään.
Menin yksityiselle lääkärille, joka huomautti suustani tulevan mädän hajun. Kuvattiin poskiontelot ja keuhkot, mitään ei löytynyt. Pelästyin, että nyt se mädän haju tulee jostakin sisältä, koska rintaa ja selkää oli kuumottanut jo useamman päivän. Menin kuitenkin tänään hammaslääkärille, joka huomasi, että viisaudenhampaani on reikiintynyt, ja sinne on esimerkiksi voinut jäädä ruokaa, josta haju tuli.Ehtivät jo puuduttaakin repiäkseen hampaan pois, mutta tärisin niin etteivät sitä voineet tehdä. En tiedä vielä, uskonko siihen, että mädän haju tuli hampaasta.
Minua ahdistaa. En tunne oloani turvalliseksi kotona. Edes mieheni, tai lapseni ei saa minua rauhoittumaan. Ainoastaan oma äitini. Saan paniikkikohtauksia useasti päivässä. Henkeä ahdistaa, itkettää, tärisyttää. Haluan pois, joskus haluan kuolla, mutta joskus pelkään kuolevani. Voiko tämä olla paniikkihäiriötä? Minulla on ollut paljon stressiä viimeaikoina.
Isoäitin oli aikanaan mielisairaalassa paniikkihäiriöiden vuoksi, ja oma äitini on myös kärsinyt niistä nuorena. Onko se edes periytyvää?
Pelkään, että sairastan jotakin vakavaa tautia, enkä näe lapseni kasvavan. Keskityn joka päivä vain tuntemaan kipua kropassani, mihin tänään sattuu. Ajattelen kipua aamulla ensimmäisenä herättyäni,ja illalla ennen kuin nukahdan. Tahtoisin pois kotoa, äitini luokse, siellä pystyn edes jotenkin rauhoittumaan. Viikonloppuna minut vietiin ambulanssilla sairaalaan, koska en saanut henkeä. Olen tuntenut palan tunnetta kurkussa. En tiedä, mistä sekin johtuu. Pelkään aivan hirveästi.
Ehkä tässä vaiheessa loin itselleni mielikuvan, että kyseessä täytyy olla nyt joku vakavampi asia, kun kipu ei lähde. Sitten alkoi "rintakivut", pistävä kipu vasemmassa rinnassa, joka säteili olkapäähän, hikoilu, kuumotus. Ravasin lääkärillä, ja jokaiselta sain saman vastauksen, lihaskivut.
Aloin turhautua, en uskonut olevani terve, enkä usko sitä vieläkään.
Menin yksityiselle lääkärille, joka huomautti suustani tulevan mädän hajun. Kuvattiin poskiontelot ja keuhkot, mitään ei löytynyt. Pelästyin, että nyt se mädän haju tulee jostakin sisältä, koska rintaa ja selkää oli kuumottanut jo useamman päivän. Menin kuitenkin tänään hammaslääkärille, joka huomasi, että viisaudenhampaani on reikiintynyt, ja sinne on esimerkiksi voinut jäädä ruokaa, josta haju tuli.Ehtivät jo puuduttaakin repiäkseen hampaan pois, mutta tärisin niin etteivät sitä voineet tehdä. En tiedä vielä, uskonko siihen, että mädän haju tuli hampaasta.
Minua ahdistaa. En tunne oloani turvalliseksi kotona. Edes mieheni, tai lapseni ei saa minua rauhoittumaan. Ainoastaan oma äitini. Saan paniikkikohtauksia useasti päivässä. Henkeä ahdistaa, itkettää, tärisyttää. Haluan pois, joskus haluan kuolla, mutta joskus pelkään kuolevani. Voiko tämä olla paniikkihäiriötä? Minulla on ollut paljon stressiä viimeaikoina.
Isoäitin oli aikanaan mielisairaalassa paniikkihäiriöiden vuoksi, ja oma äitini on myös kärsinyt niistä nuorena. Onko se edes periytyvää?
Pelkään, että sairastan jotakin vakavaa tautia, enkä näe lapseni kasvavan. Keskityn joka päivä vain tuntemaan kipua kropassani, mihin tänään sattuu. Ajattelen kipua aamulla ensimmäisenä herättyäni,ja illalla ennen kuin nukahdan. Tahtoisin pois kotoa, äitini luokse, siellä pystyn edes jotenkin rauhoittumaan. Viikonloppuna minut vietiin ambulanssilla sairaalaan, koska en saanut henkeä. Olen tuntenut palan tunnetta kurkussa. En tiedä, mistä sekin johtuu. Pelkään aivan hirveästi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sitä en tiedä, onko vaarallista, tai todellista syytä huoleen.
Itselläni paniikkikohtaukseen/ahdistukseen liittyy vahvasti tuo palan tunne kurkussa ja hengityksen haukkominen. Niiden uskon siis olevan normaaleita. Lisäksi olen huomannut myös, että fyysiset vaivat ovat vahvasti yhteydessä henkiseen oloon. Kun alan ahdistua, alkavat myös flunssan oireet ja jopa lämmön nousu (en tiedä, voiko niillä oikeasti olla yhteyttä, mutta niin olen ollut huomaavinani), ja sellainen yleinen sairauden tunne ja säryt jaloissa ja käsissä.
Itselläni on myös pelkoja tulevaisuuden suhteen ja usein mielessä pyörii "esc-nappulana" kuolema, joka tuntuisi helpottavalta kaiken itseaiheutetun toivottomuutta lisäävän stressin ja ahdistuksen keskellä. En kuitenkaan koe olevani itsetuhoinen, ja pyrin siihen, etten sellaiseksi muutukaan.
Täällä on paljon puhuttu kahvista pahana asiana, ja itse olen suhtautunut siihen kriittisesti. Nyt olen kuitenkin huomannut, että monet paniikkioireistani saattavat iskeä kahvin takia. (Ei aina, mutta kofeiini tuntuu itselläni lisäävän riskiä reagoida ahdistaviin asioihn hysteerisesti).
Kyllä siis oma diagnoosini olisi selkeä paniikkihäiriö. Pyydä ihmeessä aikaa lääkärille... Itse olen hakeutunut apuun, ja sekin jo helpottaa. Tietää, että tapaa säännöllisesti ihmisiä, jotka pitävät huolta siitä, että pysyn koossa ja tarkkailevat tilannettani. Oman kokemukseni mukaan paniikkihäiriö on myös jollain tapaa perinnöllistä (tai sitten taipumus siihen lisääntyy tiettyjen [perinnöllisten] luonteenpiirteiden myötä).
Mutta ole positiivinen. Uskon, että pääset jaloillesi, unohdat turhat kivut ja saat oikeat kivut hoidettua. Minulta psykologi kysyi, että mitä pakenen, kun haluan poistua tietyistä tilanteista tai perua tekemiäni päätöksiä (niin kuin sinä nyt esimerkiksi haluat pois kotoasi). En osannut vielä vastata, mutta ymmärrän, että tuo on tärkeä kysymys, johon ainakin mun täytyisi löytää vastaus...
se aiheuttaa osalle tuollaisia oireita pitkäaikaiskäytössä.
.. kahvia, enkä tupakoi, enää. Lopetin jokin aika sitten.
samoin monissa muissa elintarvikkeissa. Kofeiinin käytön lopettamisen jälkeen kestää kuukausia ennen kuin aivojen kemiallinen tasapaino palautuu siinä määrin, että oireet helpottuvat merkittävästi, itselläni kesti noin 6kk ennen kuin masennus ja ahdistuneisuus hiipuivat.
tule ! Itse olen kokenut koko elämäni ajan samanlaisista oireista kuin kirjoittajakin.Ajatteleppa, etten nuorempana uskaltanut kävellä ulkonakaan ellei minulla ollut asperiini tapletti taskussa ! Olinhan jostain kuullut , että se auttaa ettei ainakaan saa sydäriä.Voi vitsi ! On sitten tutkittu ja hutkittu päästä varpaisiin , ilman mitään elimellistä vikaa ei löydetty.Kun sitten eräs lääkäri käski minun ottaa järki käteen ja olla pelkäämättä , niin se oppi meni perille.On vaan uskottava , mikä ei tapa , se vahvistaa.Tsemppiä sinulle...
Hei. Olen sitä mieltä itse, että saat paniikkikohtauksia. Siihen on lääkkeet jotkau autaa. Itse olen sairastanut paniikkihäiriöö jo reilut kaksi vuotta. Sen kans oppii elämään mutta se vie aikaa. Itsellä kans oli et jos esim pää oli kipee niin ajattelin et nyt mulla on aivokasvain. Kerroit että sinulla on niska seutu kipeä. Luulisin että se johtuu siitä että jännität yläkroppaasi niin tulee niitä särkyjä ja sit tulee myös huimausta. Opettele rentoutumaan sillain että istut tuolilla puristat kädet nyrkkiin ja jännität sitten päästät itsesi ihan rennoksi. Toista tätä noin 10-15 kertaa päivittäin pariin otteeseen niin se auttaa. Lähe raittiiseen ilmaan käveleen.. huomasin sen myös auttavan. Paniikkihäiriö on periytyvää,mutta se on hoidettavissa. Kannattaa mennä puhumaan lääkärille asiasta ajoissa että saat oikean lääkityksen. Yksi asia mikä voi saada myös rauhoittumaan on että mietit iloisia asioita ja keskityt niihin oikein kunnolla. Esim sinulla on lapsi. Ajattele sitä ja mitä kaikkea hassua se on tehnytkään. Ajattele miestäsi joka rakastaa sinua ja pitää susta huolen ja että sulla ei ole hätää. Toivottavasti tästä oli edes vähän apua.