Suomi elvyttää oikeaan aikaan
12.12.2008 17:47
Elvytys on noussut maailmassa arvoonsa pitkän liberalistisen talouspolitiikan jakson jälkeen. Jälleen uskotaan, että valtioiden ja poliitikkojen on syytä osallistua markkinatalouden ohjaamiseen. Pelkkä markkinamekanismi luo epäinhimillistä taloutta.
Matti Vanhasen (kesk.) ja Jyrki Kataisen (kok.) hallitus elvyttää ensi vuonna veronalennuksin sekä julkisin investoinnein. Hallituksen veronalennukset osuvat nyt oikeaan aikaan. Hallitukselta odotettiin veronalennuksia jo viime vuonna ja vuoden alussa, mutta se siirsi tuolloin alennusajatuksia eteenpäin.
Nyt syksyn rahamarkkinakriisin mustentama maailmantalouden näkymä huutaa elvytystä ja sitä tulee.
Myös EU-maat elvyttävät voimallisesti. EU:n jäsenmaat sopivat eilen talouden elvytyspaketista huippukokouksessaan Brysselissä. Elvyttämiseen käytetään noin 1,5 prosenttia jäsenmaiden bruttokansantuotteesta eli noin 200 miljardia euroa. Summa on suuri ja sillä pitäisi olla merkitystä maanosan talouteen.
Jokainen maa päättää kansallisesti omista toimenpiteistään. Tämä on oikea linja. Osa EU:n jäsenistä olisi halunnut yhteisiä EU-päätöksiä, kuten arvonlisäveron alentamista. Suomi ja Saksa vastustivat ajatusta.
Arvonlisäveron yleinen alentaminen onkin huonoa elvytystä. Paljon järkevämpi tapa jakaa elvytysrahoja on suunnata niitä tuloverojen alennuksiin. Tuloveron alennukset suosivat työntekoa ja hillitsevät palkankorotuskierrettä.
Suomi tulee ilmeisesti täyttämään EU:n elvytysvaatimuksen. Toivottavasti kaikki EU-maat tekevät oman osansa. Saksa yritti jarrutella elvytyspaketin loppusummaa. Britannia ja Ranska vaativat voimakkaampia kasvupanostuksia.
Suomessa oppositio on syyttänyt hallitusta liian laimeasta elvytyksestä. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on voimakkaasti puhunut miljardielvytyksen puolesta. Katainen puhui vielä viime viikolla 10-100 miljoonan euron lisäelvytyksestä sovittujen veronalennusten lisäksi. Tällä viikolla hän poisti elvytyspuheista kattosumman.
Todennäköisesti hallitus tekee lisäpäätöksiä elvytyksestä. On selvää, että talouden toiveikkuutta ja tulevaa kasvua on syytä ruokkia julkisin päätöksin.
Hallitukselta voi odottaa päätöksiä tuloverojen lisäalennuksista taas ensi vuonna. Myös julkisten rakennuskohteiden aloituksia on syytä nopeuttaa. Teiden, rautateiden, voimaloiden, koulujen ja monien muiden julkisten rakennusten tekemistä on nyt syytä aikaistaa. Näin vältetään kotimarkkinoiden halvaantuminen.
Rakentaminen on tulevana vuonna edullisempaa kuin aikaisemmin. Hyviä tekijöitä on saatavilla ja osa raaka-aineiden hinnoista on laskenut selvästi. Talouden aikanaan kiihtyessä hinnat lähtevät taas nousuun. Julkisten rakennushankkeiden aikaistaminen on siis viisasta ja säästää pitkällä aikavälillä rahaa.
Hallitus on viisaasti jättänyt osan elvytysvarasta vielä takataskuun. Jos talous lähtee ensi vuoden alkupuolella kasvuun, lisärahoja ei ehkä tarvita. Jos talousnäkymät ovat kuitenkin ensi vuonna heikkoja, lisäelvytykseen on syytä lähteä rohkeasti.
http://www.ksml.fi/mielipide/artikkelit/suomi-elvyttää-oikeaan-aikaan/308099
12.12.2008 17:47
Elvytys on noussut maailmassa arvoonsa pitkän liberalistisen talouspolitiikan jakson jälkeen. Jälleen uskotaan, että valtioiden ja poliitikkojen on syytä osallistua markkinatalouden ohjaamiseen. Pelkkä markkinamekanismi luo epäinhimillistä taloutta.
Matti Vanhasen (kesk.) ja Jyrki Kataisen (kok.) hallitus elvyttää ensi vuonna veronalennuksin sekä julkisin investoinnein. Hallituksen veronalennukset osuvat nyt oikeaan aikaan. Hallitukselta odotettiin veronalennuksia jo viime vuonna ja vuoden alussa, mutta se siirsi tuolloin alennusajatuksia eteenpäin.
Nyt syksyn rahamarkkinakriisin mustentama maailmantalouden näkymä huutaa elvytystä ja sitä tulee.
Myös EU-maat elvyttävät voimallisesti. EU:n jäsenmaat sopivat eilen talouden elvytyspaketista huippukokouksessaan Brysselissä. Elvyttämiseen käytetään noin 1,5 prosenttia jäsenmaiden bruttokansantuotteesta eli noin 200 miljardia euroa. Summa on suuri ja sillä pitäisi olla merkitystä maanosan talouteen.
Jokainen maa päättää kansallisesti omista toimenpiteistään. Tämä on oikea linja. Osa EU:n jäsenistä olisi halunnut yhteisiä EU-päätöksiä, kuten arvonlisäveron alentamista. Suomi ja Saksa vastustivat ajatusta.
Arvonlisäveron yleinen alentaminen onkin huonoa elvytystä. Paljon järkevämpi tapa jakaa elvytysrahoja on suunnata niitä tuloverojen alennuksiin. Tuloveron alennukset suosivat työntekoa ja hillitsevät palkankorotuskierrettä.
Suomi tulee ilmeisesti täyttämään EU:n elvytysvaatimuksen. Toivottavasti kaikki EU-maat tekevät oman osansa. Saksa yritti jarrutella elvytyspaketin loppusummaa. Britannia ja Ranska vaativat voimakkaampia kasvupanostuksia.
Suomessa oppositio on syyttänyt hallitusta liian laimeasta elvytyksestä. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on voimakkaasti puhunut miljardielvytyksen puolesta. Katainen puhui vielä viime viikolla 10-100 miljoonan euron lisäelvytyksestä sovittujen veronalennusten lisäksi. Tällä viikolla hän poisti elvytyspuheista kattosumman.
Todennäköisesti hallitus tekee lisäpäätöksiä elvytyksestä. On selvää, että talouden toiveikkuutta ja tulevaa kasvua on syytä ruokkia julkisin päätöksin.
Hallitukselta voi odottaa päätöksiä tuloverojen lisäalennuksista taas ensi vuonna. Myös julkisten rakennuskohteiden aloituksia on syytä nopeuttaa. Teiden, rautateiden, voimaloiden, koulujen ja monien muiden julkisten rakennusten tekemistä on nyt syytä aikaistaa. Näin vältetään kotimarkkinoiden halvaantuminen.
Rakentaminen on tulevana vuonna edullisempaa kuin aikaisemmin. Hyviä tekijöitä on saatavilla ja osa raaka-aineiden hinnoista on laskenut selvästi. Talouden aikanaan kiihtyessä hinnat lähtevät taas nousuun. Julkisten rakennushankkeiden aikaistaminen on siis viisasta ja säästää pitkällä aikavälillä rahaa.
Hallitus on viisaasti jättänyt osan elvytysvarasta vielä takataskuun. Jos talous lähtee ensi vuoden alkupuolella kasvuun, lisärahoja ei ehkä tarvita. Jos talousnäkymät ovat kuitenkin ensi vuonna heikkoja, lisäelvytykseen on syytä lähteä rohkeasti.
http://www.ksml.fi/mielipide/artikkelit/suomi-elvyttää-oikeaan-aikaan/308099
Vastaukset 2
Vanhimmat
kun ottaa rahat lainaksi ulkomaisilta rosvoilta.
Tuo raha nimitäin voi olla aivan hyvinkin suomalaisten pääomapiirien rahaa, jota valtio lainaa, mutta koskaan nuo korot eivät palaudu maahamme, vaan lypsävät näin yhteiskuntaa.
Ei yhtään mitään velkaa, muutakuin vyötä kireämmälle. kyllä me sen pari vuotta eletään vaikka kynsiä pureskelemalla.
Eikä nyt olekkaan mistään ruoasta pula, vaan täysi kusetus menossa.
Pannaan yhteiskunta seis. Ei makseta korkoja, eikä lyhennyksiä pankeille, eikä peritä sähköstä ynnä muistakaan voittoja kolmeen vuoteen, niin kyllä se sitä lamakin oikenee aikanaan, eikä olla seuraavaa sataa vuotta ympäri korviamme velassa.
saatana minkälaisia kusipäitä sitä nuo politiikot ovat.
Urpilainenkin on aivan mitätön akka. iskis nyt, niin paraatiovet aukeasivat. muuten demarit joutaa kuihtua pois.
sitä elvytysvaraa. Kuin paljon olisit valmis leikkamaan palkkaasi? Paljonko olisit valmis maksamaan lisää lastesi hoidosta? Paljonko olisit valmis maksamaan terveydenhuolostasi? Paljonko olisit valmis maksamaan lastesi koulutuksesta?
Laita nyt se oma laikkauslistasi näkyviin.