Nyt ollaan maanviljelijöitä.

Elukat on vielä pari päivää navetassa ja sen jälkeen pääsee taas ulos. Pitää saada tehtyä tuo aitaus loppuun. Kesällä aitaan niille kymmenkunta hehtaaria vanhoja peltoalueita, jotka ovat vuosien saatossa kasvaneet lähes umpeen. Siinäpähän saa jyrsiä vesakkoja. Navettaa minun täytyy vähän peruskorjata, mutta sekin vasta kesällä. Tästä se lähtee. Karjamäärää ei ole tarkoitus kasvattaa. Maksimissaan 10 emoa on ihan riittävästi. Emme hae tästä tuloja vaan ihan puhtaasti hengenravintoa. Saavatpahan vesakot tilan ympäriltä kyytiä. Sonnin ostoa ajattelimme kesällä, kun ei tuo keinosiemennys ole niin sopiva juttu. Saa sonni hoitaa "tuotannon".

Hiehoja ovat. Tarkoitus olisi, että poikisivat ensi keväänä. Vuokrasin peltoa tuosta läheltä lisää 15hehtaaria ja tarkoitus olisi tehdä pelkkää kuivaaheinää. Säilörehua ostan tarpeen mukaan läheiseltä maatilalta. Tänään laitan hiehot takaisin ulos. Tein niille vanhasta kalustosuojasta nukkumapaikat. Ulkona saavat sitten ruokailla. Ainoa ongelma on vielä tuon veden saanti ulos, mutta vettä tulee nukkumasuojaan, niin saavat opetella siellä juomaan. Angusta olen ajatellut sonniksi. Pitää vielä miettiä. Kalustohankinnat ovat olleet todella edullisia, kun olen ostanut käytettynä kaikki. Tämmöiselle pientilalle käyvät myös vanhatkin koneet. Tuli tuosta aitauksesta mieleen, että kuinka vahvan aidan emot tarvitsevat? Ajattelin, kun kesällä aitaan tuon vanhan peltoalueen, niin laitan kolmikertaisen sähköaidan kiertämään alueen. Onko se riittävä, vai tarviiko tehdä lauta-aitaa kaveriksi? Tuosta navetan takaa, jossa ne syövät ja oleskelevat ajattelin tehdä jonkin matkaa lauta-aitaa sähkön kaveriksi.

rahti32 kirjoitti:

Hiehoja ovat. Tarkoitus olisi, että poikisivat ensi keväänä. Vuokrasin peltoa tuosta läheltä lisää 15hehtaaria ja tarkoitus olisi tehdä pelkkää kuivaaheinää. Säilörehua ostan tarpeen mukaan läheiseltä maatilalta. Tänään laitan hiehot takaisin ulos. Tein niille vanhasta kalustosuojasta nukkumapaikat. Ulkona saavat sitten ruokailla. Ainoa ongelma on vielä tuon veden saanti ulos, mutta vettä tulee nukkumasuojaan, niin saavat opetella siellä juomaan. Angusta olen ajatellut sonniksi. Pitää vielä miettiä. Kalustohankinnat ovat olleet todella edullisia, kun olen ostanut käytettynä kaikki. Tämmöiselle pientilalle käyvät myös vanhatkin koneet. Tuli tuosta aitauksesta mieleen, että kuinka vahvan aidan emot tarvitsevat? Ajattelin, kun kesällä aitaan tuon vanhan peltoalueen, niin laitan kolmikertaisen sähköaidan kiertämään alueen. Onko se riittävä, vai tarviiko tehdä lauta-aitaa kaveriksi? Tuosta navetan takaa, jossa ne syövät ja oleskelevat ajattelin tehdä jonkin matkaa lauta-aitaa sähkön kaveriksi.

Lue lisää

Mulla on ollut kolminkertainen sähköaita, eikä ole ollut ongelmia.

Angnuksen ja Herefordin risteytys on kivan näköinen, muuten musta mutta pää on samallalailla valkea kuin Herefordilla.

En tiedä onko näiden rotujen keskenään risteytyksessä paljonkaan etua, ehkä vähän parempi kasvu.

Lehmäpoika kirjoitti:

Angnuksen ja Herefordin risteytys on kivan näköinen, muuten musta mutta pää on samallalailla valkea kuin Herefordilla.

En tiedä onko näiden rotujen keskenään risteytyksessä paljonkaan etua, ehkä vähän parempi kasvu.

Lue lisää

meillä pysyneet hyvin aidassa, lukuunottamatta hiehoja. meillä vikana pienet laitumet, rehut viedään laitumelle ruokintahäkkiin paalina. paras paimen on ruoka. meillä pysy 1 kertasella paimenpojalla 2 ryhmää erillään, tosin vasikat oli joskus sekaisin mutta löytääpä ne emonsa yöhön mennessä. angus siitä hyvä että pääsääntöisesti hoitaa itte. hiehot joskus vähän pöljänä poikiessa, että mitähän nyt oikeen tapahtu. angukset luontaisesti nupoja, joten turvallisempia poikimisen yhteydessä, kun hormonit hyrrää varmasti joka rodulla. meillä ainakin ch- risteytyksistä huonoja kokemuksia, kun vanhemmille tekijöille sitä joskus tarjottu. charolainen laiska nousemaan jaloilleen ja laiska menemään tissille. mahottoman kovia kasvamaan toki jos kasvattaa, ja selviävät alulle. onnea vaan yritykselle, ja ens kesälle. kuudelle elukalle varmaan joku 12 Ha peltoa täytyy tehdä, riippuen paljonko ostatte sitä rehua siltä läheiseltä tilalta. ja ternimaitoa varatkaa poikimisille onnea.

ainakin kirjoitti:

meillä pysyneet hyvin aidassa, lukuunottamatta hiehoja. meillä vikana pienet laitumet, rehut viedään laitumelle ruokintahäkkiin paalina. paras paimen on ruoka. meillä pysy 1 kertasella paimenpojalla 2 ryhmää erillään, tosin vasikat oli joskus sekaisin mutta löytääpä ne emonsa yöhön mennessä. angus siitä hyvä että pääsääntöisesti hoitaa itte. hiehot joskus vähän pöljänä poikiessa, että mitähän nyt oikeen tapahtu. angukset luontaisesti nupoja, joten turvallisempia poikimisen yhteydessä, kun hormonit hyrrää varmasti joka rodulla. meillä ainakin ch- risteytyksistä huonoja kokemuksia, kun vanhemmille tekijöille sitä joskus tarjottu. charolainen laiska nousemaan jaloilleen ja laiska menemään tissille. mahottoman kovia kasvamaan toki jos kasvattaa, ja selviävät alulle. onnea vaan yritykselle, ja ens kesälle. kuudelle elukalle varmaan joku 12 Ha peltoa täytyy tehdä, riippuen paljonko ostatte sitä rehua siltä läheiseltä tilalta. ja ternimaitoa varatkaa poikimisille onnea.

Lue lisää

Kesä saapuu kovaa vauhtia. Tilaa olen pikkuhiljaa rakennellu, sen minkä olen varsinaisen työn puitteissa kerinnyt. Hiehot ovat kasvaneet ulkona ja ovat olleet todella helppohoitoisia kavereita. Vedimme appiukon kanssa langat vanhan pellon ympärille ja siellä kaverit nyt koluaa. Syömistä sieltä tosin ei vielä löydy, mutta on ainakin lääniä temmeltää. Tuli tuosta aitauksesta mieleen, kun päästimme hiehot sinne ja hetkessä ne hävisivät näkyvistä. Sitten alkoi isännällä hirvittävä huoli, että missä mahtaa elukat mennä. Piti useampaan kertaan päivän aikana kävellä tuon alueen läpi ja huudella kaverit koolle.=)Nyt alkaa isäntäkin jo pikkuhiljaa rauhoittua ja uskoa, että kyllä ne elukat siellä pysyy. Hyvin ovat pysyneet ja alkaa jo tuntemaan minut aika hyvin. Yksi angus meinaa olla arka, mutta eiköhän sekin totu meikäläiseen. Niin ja onhan tuo porukka kasvanut parilla hieholla, kun sain niin halvalla, kuten Sulo Vilen aikoinaan sanoi. Myös sonni on ostettu, mutta se pysyy visusti omassa karsinassa. Ajattelin laskea sen "töitä" tekemään heinäkuussa. Katsotaan sitten mihin kaverista on. Tämmöistä täällä tänään.

Rahti32 kirjoitti:

Kesä saapuu kovaa vauhtia. Tilaa olen pikkuhiljaa rakennellu, sen minkä olen varsinaisen työn puitteissa kerinnyt. Hiehot ovat kasvaneet ulkona ja ovat olleet todella helppohoitoisia kavereita. Vedimme appiukon kanssa langat vanhan pellon ympärille ja siellä kaverit nyt koluaa. Syömistä sieltä tosin ei vielä löydy, mutta on ainakin lääniä temmeltää. Tuli tuosta aitauksesta mieleen, kun päästimme hiehot sinne ja hetkessä ne hävisivät näkyvistä. Sitten alkoi isännällä hirvittävä huoli, että missä mahtaa elukat mennä. Piti useampaan kertaan päivän aikana kävellä tuon alueen läpi ja huudella kaverit koolle.=)Nyt alkaa isäntäkin jo pikkuhiljaa rauhoittua ja uskoa, että kyllä ne elukat siellä pysyy. Hyvin ovat pysyneet ja alkaa jo tuntemaan minut aika hyvin. Yksi angus meinaa olla arka, mutta eiköhän sekin totu meikäläiseen. Niin ja onhan tuo porukka kasvanut parilla hieholla, kun sain niin halvalla, kuten Sulo Vilen aikoinaan sanoi. Myös sonni on ostettu, mutta se pysyy visusti omassa karsinassa. Ajattelin laskea sen "töitä" tekemään heinäkuussa. Katsotaan sitten mihin kaverista on. Tämmöistä täällä tänään.

Lue lisää

Juu. Näin se aika vaan kuluu. Hiehot on kantavina ja tila senkuin kukoistaa.=) Jäämme mielenkiinnolla odottelemaan kevättä ja poikimakautta. Nyt minulla on kysymys kokeneille viljelijöille. Minulla on yks angus erittäin arka. Ei tahdo päästää lähelle, kun muut hiehot taas tulevat heti viereen, kun niitä huhuilee. Miten tämä arka hieho hoitaa vasikkaa, kun se syntyy ja jos synnytyksessä on ongelmia, niin päästääkö lähellekkään auttamaan?

Rahti32 kirjoitti:

Juu. Näin se aika vaan kuluu. Hiehot on kantavina ja tila senkuin kukoistaa.=) Jäämme mielenkiinnolla odottelemaan kevättä ja poikimakautta. Nyt minulla on kysymys kokeneille viljelijöille. Minulla on yks angus erittäin arka. Ei tahdo päästää lähelle, kun muut hiehot taas tulevat heti viereen, kun niitä huhuilee. Miten tämä arka hieho hoitaa vasikkaa, kun se syntyy ja jos synnytyksessä on ongelmia, niin päästääkö lähellekkään auttamaan?

Lue lisää

no sulla nyt on niin mielenkiintoinen katras kun ylipäänsä tulevat huhuilemalla rapsuteltaviksi. meillä ehkä pari kolme tommosta jotka tulee ihan omin päin raatille.
todennäköisesti se viimenenki rupiaa siittä tottumaan kun kaikki muutkin kerran tuollalailla ovat lepsuja, ei se halua olla poikkeava. sinänsä poikimakauella kannattaa varoa kovin herkin perustein menemästä emon ja vasikan kanssa samaan karsinaan. kun ko. hemmot on tutustumassa toisiinsa niin silloin on oikeastaan parempi ettei kumpikaan noteeraa sinua sen kummemmin. vasikka saattaa leimautua ihmiseen eikä tajua emonsa päälle mitään, ja emo saattaa (varsinkin hieho) luulla että tällä kertaa oli kusi vähän tiukassa, mutta onneksi se tuo isäntä/emäntä tuli seuraksi, eikä tajua vasikkaansa. kahen kesken pärjäävät paljon paremmin ja vasikka oppii paremmin tissille, kun ei ole emon hajun lisäksi mitään muita hajuja.
se sinun hieho voipi tuossa nyt ilmotella vähän huonoa luonnetta mutta en usko että se siitä kehittyy kovin huonoksi. ja sulla pittää tehä niille selväksi että kuka on isäntä. pahapäisemmänkin emon kanssa pärjää kun on auktoriteetit selvillä. sen kun vain seuraat vähän etäämmältä ettei emo rusikoi vasikkaansa (joskus saattaa se vasikan pystöön nostaminen mennä hormoonien kanssa vähän turhan rajuksi) ja seurailet vaan että se vasikka menee tissille, sen jälkeen on kaikki kunnossa.
mikäli tosiaan ei hoida vasikkaa ja on pakko puuttua, (esim. antaa juomaa tuttisankolla) niin sillon pittää emolla tietää kuka määrää. saattaa miehelle käydä huonosti jos emo on eri mieltä juottotoimenpiteestä.

pärjäilkäähän. muista turvallisuus emojen kanssa aina. ne painaa enemmän kuin ne ite tajuaakaan.

käböy kirjoitti:

no sulla nyt on niin mielenkiintoinen katras kun ylipäänsä tulevat huhuilemalla rapsuteltaviksi. meillä ehkä pari kolme tommosta jotka tulee ihan omin päin raatille.
todennäköisesti se viimenenki rupiaa siittä tottumaan kun kaikki muutkin kerran tuollalailla ovat lepsuja, ei se halua olla poikkeava. sinänsä poikimakauella kannattaa varoa kovin herkin perustein menemästä emon ja vasikan kanssa samaan karsinaan. kun ko. hemmot on tutustumassa toisiinsa niin silloin on oikeastaan parempi ettei kumpikaan noteeraa sinua sen kummemmin. vasikka saattaa leimautua ihmiseen eikä tajua emonsa päälle mitään, ja emo saattaa (varsinkin hieho) luulla että tällä kertaa oli kusi vähän tiukassa, mutta onneksi se tuo isäntä/emäntä tuli seuraksi, eikä tajua vasikkaansa. kahen kesken pärjäävät paljon paremmin ja vasikka oppii paremmin tissille, kun ei ole emon hajun lisäksi mitään muita hajuja.
se sinun hieho voipi tuossa nyt ilmotella vähän huonoa luonnetta mutta en usko että se siitä kehittyy kovin huonoksi. ja sulla pittää tehä niille selväksi että kuka on isäntä. pahapäisemmänkin emon kanssa pärjää kun on auktoriteetit selvillä. sen kun vain seuraat vähän etäämmältä ettei emo rusikoi vasikkaansa (joskus saattaa se vasikan pystöön nostaminen mennä hormoonien kanssa vähän turhan rajuksi) ja seurailet vaan että se vasikka menee tissille, sen jälkeen on kaikki kunnossa.
mikäli tosiaan ei hoida vasikkaa ja on pakko puuttua, (esim. antaa juomaa tuttisankolla) niin sillon pittää emolla tietää kuka määrää. saattaa miehelle käydä huonosti jos emo on eri mieltä juottotoimenpiteestä.

pärjäilkäähän. muista turvallisuus emojen kanssa aina. ne painaa enemmän kuin ne ite tajuaakaan.

Lue lisää

Juu. Kyllä ne tietyllä varauksella minuun vielä suhtautuu. Ei ne ihan kiehnäämään tule. Muutamia minä pääsen rapsuttamaan, mutta yleensä tulevat viidenmetrin säteelle nuuskimaan, tätä yhtä kaveria lukuunottamatta. Se pysyy kaukana ja jos otan pikkuisenkaan suuntaa sitä kohti, niin lähtee, kuin ohjus pakoon. Muuten hieho pysyy lauman mukana ja elää normaalia elämää. Se on sitten sen ajan ongelma, miten sen saan poikimakarsinaan. Täytyy miettiä jotain siltä varalta.

käböy kirjoitti:

no sulla nyt on niin mielenkiintoinen katras kun ylipäänsä tulevat huhuilemalla rapsuteltaviksi. meillä ehkä pari kolme tommosta jotka tulee ihan omin päin raatille.
todennäköisesti se viimenenki rupiaa siittä tottumaan kun kaikki muutkin kerran tuollalailla ovat lepsuja, ei se halua olla poikkeava. sinänsä poikimakauella kannattaa varoa kovin herkin perustein menemästä emon ja vasikan kanssa samaan karsinaan. kun ko. hemmot on tutustumassa toisiinsa niin silloin on oikeastaan parempi ettei kumpikaan noteeraa sinua sen kummemmin. vasikka saattaa leimautua ihmiseen eikä tajua emonsa päälle mitään, ja emo saattaa (varsinkin hieho) luulla että tällä kertaa oli kusi vähän tiukassa, mutta onneksi se tuo isäntä/emäntä tuli seuraksi, eikä tajua vasikkaansa. kahen kesken pärjäävät paljon paremmin ja vasikka oppii paremmin tissille, kun ei ole emon hajun lisäksi mitään muita hajuja.
se sinun hieho voipi tuossa nyt ilmotella vähän huonoa luonnetta mutta en usko että se siitä kehittyy kovin huonoksi. ja sulla pittää tehä niille selväksi että kuka on isäntä. pahapäisemmänkin emon kanssa pärjää kun on auktoriteetit selvillä. sen kun vain seuraat vähän etäämmältä ettei emo rusikoi vasikkaansa (joskus saattaa se vasikan pystöön nostaminen mennä hormoonien kanssa vähän turhan rajuksi) ja seurailet vaan että se vasikka menee tissille, sen jälkeen on kaikki kunnossa.
mikäli tosiaan ei hoida vasikkaa ja on pakko puuttua, (esim. antaa juomaa tuttisankolla) niin sillon pittää emolla tietää kuka määrää. saattaa miehelle käydä huonosti jos emo on eri mieltä juottotoimenpiteestä.

pärjäilkäähän. muista turvallisuus emojen kanssa aina. ne painaa enemmän kuin ne ite tajuaakaan.

Lue lisää

ihmiseen totu, jos sitä auttaa tissille. Nopea ternimaidon saanti on hyvän kasvuunlähdön perusedellytys! Se ei myöskään ole huonon luonteen merkki, mikäli emo suojelee vasikkaa, eikä päästä lähelle. Yksilölliset erot emojen ominaisuuksissa ovat suuria.