Et ole vielä sanonut
et vielä kertonut…
ei minulla kiirettä
aikaa on odottaa
kenties mietit-
arvo asteikkoja
mietit syntyjä syviä
sopivuuttakin
voitko hetkeksi unohtaa
älä anna niiden vaikuttaa.
Älä ota ylpeyttä
viereen vuoteeseesi
ylpeys ei lämmitä
älä koskaan taakaksi itsellesi
anna sydämen puhua
kuuntele sydän kieltä.
Ylpeys yrittää kyllä-
olla ylväs
ehkä vähän kerskaillen
ja houkutellen
mutta lopulta
joutuu kuitenkin…
olemaan oman onnensa seppä.
Tunteet ovat tarkoitettu käytettäviksi
ei piiloon itseltä tai muilta kätkettäviksi.
Sanonnasta viis, "kel’ onni on, se onnen kätkeköön". :)
et vielä kertonut…
ei minulla kiirettä
aikaa on odottaa
kenties mietit-
arvo asteikkoja
mietit syntyjä syviä
sopivuuttakin
voitko hetkeksi unohtaa
älä anna niiden vaikuttaa.
Älä ota ylpeyttä
viereen vuoteeseesi
ylpeys ei lämmitä
älä koskaan taakaksi itsellesi
anna sydämen puhua
kuuntele sydän kieltä.
Ylpeys yrittää kyllä-
olla ylväs
ehkä vähän kerskaillen
ja houkutellen
mutta lopulta
joutuu kuitenkin…
olemaan oman onnensa seppä.
Tunteet ovat tarkoitettu käytettäviksi
ei piiloon itseltä tai muilta kätkettäviksi.
Sanonnasta viis, "kel’ onni on, se onnen kätkeköön". :)
Vastaukset 7
Vanhimmat
..niinkuin nyt vaikka tätä pohtivaa runoasi. Paljon on tässä viisaita ajatuksia. Niinkuin nyt ylpeydestä ja sydämen kuuntelemisesta. Ja rakkauden tunteet on mielestäni myös luotu käytettäväksi, ei ne käytöstä vähene. Pidin paljon runostasi ja sen synnyttämiä ajatuksia siirryn pohtimaan. kiitokset lukuhetkestä : )
Huomasin tuossa maininnan Leinosta "kel onni on se onnen kätkeköön" lausahduksen kohdalta. Ja Leinon runossahan se tosiaan esiintyy, liekö ihmisten kateellisuus vai mikä laittanut Leinon näin runoilemaan:
Laulu onnesta/Eino Leino
Kell' onni on, se onnen kätkeköön,
kell aarre on, se aarteen peittäköön,
ja olkoon onnellinen onnestaan
ja rikas riemustansa yksin vaan.
Ei onni kärsi katseit' ihmisten.
Kell' onni on, se käyköön korpehen
ja eläköhön hiljaa, hiljaa vaan
ja hiljaa iloitkohon onnestaan.
Ei huono ollenkaan, tämä Eino Leinon runo, ei tietenkään,
runo mitä parhain, mutta…
ei onnea tarvitse aina kätkeä, antaa tulla vaan, vai? :)
Kell’ onni on, se onnen näyttäköön
kell’ aarre on, se aarteen pitäköön,
onnellinen hän olkoon
rikkauden tuntekoon.
ei millään p…… mutta näinhän se vaan on!!!
Kiitos pamidala, kiitos :)
...tuntuu siltä että puhusit rakkaasi
suulla omista toivomuksista.
kun sydämessä asuu rakkaus
niin se pitää pystyä näyttämään kaikkialla
vaikkapa hellällä suudelmalla väkijoukon
keskellä
ja ihan luonostaan ja luonollisena.
pitää pystyä iloitsemaan rakkaudesta.
kylläpä olet saanut paljon hienoja ajatuksia
runoosi joka on täynnä sitä kuulua diinaliin
taikaa...
hip hurraa hyvä upea diinaliin!!!
Tämä on ihan vain runo, tosin
ajatus ja idea tulivat jostain kaukaa.
Kiitos aina niin ystävällisestä kommentistasi.:)
Elämän totuuksia kuljetat
mukanasi,joka voi satuttaa
kahdella tavalla kulkijaa
joka elää näiden tuntojen
viidakossa.
Loista omalla tavallasi
aitona tunne viidakossa
ja anna valosi palaa
kaikesta huolimatta.
Nämä tuntojen viidakot ovat monesti,
ei niin tuoretta tätä päivää, niin kuin
monelle muullakin ja aihe osaltaan fiktiota.
Kiitos kauniista kommentistasi, olisi se niin
ihanaa jos valo ei sammuisi koskaan, vaan
jaksaisi aina vain palaa, ikuista valoa.
Kauniita sanoja kauneilla
tuntemuksilla loit tähänkin
päivään - Kiitokseni.