Onkos kukaan laskeskellut, voiko dieselmoottoria kannattavaa käyttää talon sähkön ja lämmön tuottamiseen?
Järjestelmä voisi olla esim sellainen, että dieselin lauhdelämpö menisi varaajaan, johon olisi kytketty myös sähkön vastukset.
Diesel toimisi siten, että siihen liitetty generaattori tuottaisi tarvittavan sähkön. Jos lämmitys ei riitä, käytetään sähkövastuksia myös lämmittämiseen. Jos lämpöä jää yli se lauhdutetaan (kesällä) ulos.
Varaajasta sitten lämmönjako, käyttövesi ja ilmanvaihdon lämmitys.
Jos dieselin akselitehohyötysuhde olisi esim 30% ja lämmöksi menisi 50%, olisi energianhinta vielä melko kohtuullinen 0,36/0,8 = 0,45 c/kWh
Järjestelmä voisi olla esim sellainen, että dieselin lauhdelämpö menisi varaajaan, johon olisi kytketty myös sähkön vastukset.
Diesel toimisi siten, että siihen liitetty generaattori tuottaisi tarvittavan sähkön. Jos lämmitys ei riitä, käytetään sähkövastuksia myös lämmittämiseen. Jos lämpöä jää yli se lauhdutetaan (kesällä) ulos.
Varaajasta sitten lämmönjako, käyttövesi ja ilmanvaihdon lämmitys.
Jos dieselin akselitehohyötysuhde olisi esim 30% ja lämmöksi menisi 50%, olisi energianhinta vielä melko kohtuullinen 0,36/0,8 = 0,45 c/kWh
Vastaukset 7
Vanhimmat
varmaankin noin 0,045 c/kWh.
No voihan tuo kait kannattaa, mutta huomioi vielä huoltokustannukset...Ja surkeeta ääntä pitää...Tosin maaseudulla siitä olis apua silloin kuin tulee sähkökatkoksia...
Tulevaisuudessa varmasti yleistyy mikroturbiinit...
Mutta Stirling moottori olis siisti...Voisi käyttää polttoaineena polttopuuta tai tietenkin myös löpöä....Stirling olis hiljainen ja sillä on pitkät huoltovälit....Jos jotain kiinnosta stirling moottori niin mene seuraavaan linkkiin..
http://www.stirling-engine.de/engl/index.html
On rakennettu kokonaisenergialaitoksia kaupallisestikin (Valmet 70-80 luvulla). Noissa tuotettiin lämpöä ja sähköä. Kai ne jotenkin kannattivat kun niitä rakennettiin. Kokonaishyötysuhde on kuten öljykattilalla paitsi puolet saadaan sähkönä.
että tänä päivänä moottoreiden sääätötekniikka on kehittyneempi kuin Valmetin aikoihin.
Toisaalta sähkö- ja lämpöteho-osuuksien portaaton säätö ilmeisesti pitäisi hukkaenergiat vähissä.
Kellään hajuakaan, mitä maksaisi?
eikös tuo abb rakenna juuri tuollaisia voimalaitoksia ympäri mailmaa ja hyöty suhde on saatu jonnekin 90% tietämille, tälläinen hankehan sattaisi kannataa jossain uudella omakoti alueella jonne rakentuis vaikka 50 taloa /asuntoa niin nille tulisi oma voimalaitos ja varalle liittymät sähköverkkoon, huolto sopimus voimalaitoksen valmistajan kanssa niin eiköhän se siitä lahtisi.
Voisi olla jollekin insinööri opiskelijalle loppu työn paikka tehdä aihhesta tutkimus ?
Olet ytimessä. Uuden energiapolitiikan ytimessä, vaikkakaan sitä ei moni vielä tajua. Paikallisesti tuotettu teho ei ole pelkästään sitä paikallista tehoa. Siinä jäävät pois siirtohäviöt ja siirtoverkon rakentaminen ja voimalaitoskapasitettia jossain.
Dieselvoimalaitos on nopea rakentaa ja varmakäyntinen. Noita muinaisen Valmetin kokonaisenergialaitoksia käyttää muistaakseni myös Puolustusvoimat.
Jos on potkua riittävästi eli oma käyttö ei vaadi kaikkea tehoa, niin tuollaisen laitoksen omistaja voi myös painaa tehoa muualle pörssihinnalla. Selvää businessia. Huipun aikana energian hinta on tähtitieteellinen verrattuna johonkin keskimääräiseen laskennalliseen hintaan. Ja silloin kannattaa polttoöljyä polttaa varsinkin tuollaisessa laitoksessa. Omaan ja toisten käyttöön.
Se on Wärtsilä kun tekee mailman suurimmat ottomoottorit. Tehot ovat luokkaa 6MW/moottori. Puhutaan dieseleistä, mutta Wärtsilän moottorit voivat toimia polttoöljyn (kevyt tai raskas) lisäksi maakaasulla, bitumivesiseoksella tai jollain (ei kuitenkaan turpeella). On myös moottoreita, jotka voivat vaihtaa lenosta noiden (ainakin joidenkin noista) välillä. Kaasun syttyminen vaatii tulpan. He valmistavat noita moottoreita paitsi laivoihin, myös voimalaitoksiksi. Alihankkijoina he käyttävät voimalaitoksen valvomon ja säätösysteemien suunnitteluun ja tekemiseen muitakin kolmikirjaimisia yhtiöitä. Generaattorit tulevat yleensä ABB:ltä.
Maavoimalaitos yleensä rakennetaan tehtaan vierelle Intiassa ja muissa maissa, joissa (paikallisen IVOn) valtakunnanverkko on epäluotettava (esim yli 10 katkoa päivässä). Monilla saarilla ei ole muuta mahdollisuutta. Huipputehojen leikkaamiseen on Suomessakin voimalaitoksia. Sivistysvaltioihin Wärtsilä toimittaa lähinnä noita maakaasulla toimivia moottoreita. Nehän eivät saastuta käytännössä lainkaan. Suomessa se ilmeisesti juuri ja juuri kannattaa talvella tehdä maakaasusta sähköä, kun myös lämpö otetaan tarkasti talteen kaukolämpöön. Jos jollain on ylimääräinen kuorma-auton moottori, niin siitä voi toki tehdä voimalaitoksen; Rattoisa harrastus se olisi, mutta kannattavaksi en sitä usko. Seinäjoen Käyttöautolla on tuollainen oma voimalaitos.
Jos voittaisin lotossa oikein ison päävoiton, niin tilaisin kaiken kivan lisäksi Vaasasta yhden voimalaitoksen hiukan äänen kantamaa kauemmaksi kotoani. Ei tarvitsisi sähköyhtiöiden kanssa olla enään missään tekemisissä. ;-)