Lattialämmityksen maksimilämpö, parketti

Juu tokkiinsa huoneen lämpötila on se oleellisempi. Termostaattini (Devireg 550) kyllä aistii sekä huoneen että lattian lämpötilan. Tuntuu vain siltä että jos lattian maksimilämpötilan asettaa esim 27 asteeseen niin tehosta leikkautuu paljon pois.
Oikeastaan kysymys siis oli että kun lattiapinnoitteen maksimilämpötilaksi annetaan 27 astetta niin paljonko termostaattiin lattian maksimilämpötilaksi ? Sama 27 vai jnkv enemmän kun anturi kuitenkin sijaitsee syvällä lattian sisällä.

mik kirjoitti:

Juu tokkiinsa huoneen lämpötila on se oleellisempi. Termostaattini (Devireg 550) kyllä aistii sekä huoneen että lattian lämpötilan. Tuntuu vain siltä että jos lattian maksimilämpötilan asettaa esim 27 asteeseen niin tehosta leikkautuu paljon pois.
Oikeastaan kysymys siis oli että kun lattiapinnoitteen maksimilämpötilaksi annetaan 27 astetta niin paljonko termostaattiin lattian maksimilämpötilaksi ? Sama 27 vai jnkv enemmän kun anturi kuitenkin sijaitsee syvällä lattian sisällä.

Lue lisää

Jos tuntuu, että lämpö ei riitä, nosta aste asteelta maksimia. Nurkkahuoneissa joudut nostamaan 38-40 asteeseen asti. Välihuoneissa riittää alempi. 27 ei riitä laatan sisällä, ellei ole kivilattia. 27 lautaparketin pinnassa tarkoittaa laatassa mitoituspakkasella 10-15 astetta isompaa lämpötilaa. Matto lautaparketilla muuttaa kaiken aivan toiseksi. Maton alla lämmöt ylittyy varmasti muutamalla asteella, mutta meillä tammilautaparketti ei ole ollut millänsäkään.

Kannattaa tehdä tuo nostovaihe tasaisella lämpötilalla huoneessa. Muuten saat sen nostotarpeen kerrallakin selville jos vajaus on pieni. Jos huoneessa on 18 astetta ja olet asettanut 22 astetta, on laatan lämpöä aika tarkasti nostettava tuolla 4(...5) asteella. Juttua toistetaan varovasti muutaman kerran.

Älä tee vuorokautista vaihtelua liian isoksi. 2 asteen aamuyön lämmön nostolla saat yösähkölle helposti 75%, jos on vuodenaikatariffi mutta et oikein mitenkään enempää. Tuollainen nosto ei tunnu itse asumisessa.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Jos tuntuu, että lämpö ei riitä, nosta aste asteelta maksimia. Nurkkahuoneissa joudut nostamaan 38-40 asteeseen asti. Välihuoneissa riittää alempi. 27 ei riitä laatan sisällä, ellei ole kivilattia. 27 lautaparketin pinnassa tarkoittaa laatassa mitoituspakkasella 10-15 astetta isompaa lämpötilaa. Matto lautaparketilla muuttaa kaiken aivan toiseksi. Maton alla lämmöt ylittyy varmasti muutamalla asteella, mutta meillä tammilautaparketti ei ole ollut millänsäkään.

Kannattaa tehdä tuo nostovaihe tasaisella lämpötilalla huoneessa. Muuten saat sen nostotarpeen kerrallakin selville jos vajaus on pieni. Jos huoneessa on 18 astetta ja olet asettanut 22 astetta, on laatan lämpöä aika tarkasti nostettava tuolla 4(...5) asteella. Juttua toistetaan varovasti muutaman kerran.

Älä tee vuorokautista vaihtelua liian isoksi. 2 asteen aamuyön lämmön nostolla saat yösähkölle helposti 75%, jos on vuodenaikatariffi mutta et oikein mitenkään enempää. Tuollainen nosto ei tunnu itse asumisessa.

Lue lisää

meillä wirsbon suunnitelmissa oli laskettu, että veden max on kovilla pakkasilla 35 astetta, joloin laatan pinta on noin 26 astetta.

Jopas on matala lämpökäyrä. Yleensä Etelä-Suomessakin lämpökäyrä näyttää -10C:n ulkolämpötilassa jo yli 30C:n menoveden lämpötilaa. -20C:n ulkolämpötilassa menoveden lämpötila on 34C:n kippeillä. Lattian pinta on tietenkin alempi. Mutta jos tarkenet tuolla käyrällä, hyvä niin.

Nereus lupaa putkille 95 astetta... mutta jos tuo ylityy, niin kai ne putket voi mennä sököiksi.

Sulla taitaa olla rajattomasti ilmaista polttopuuta, kun on noin vara törsätä energiaa? Myymällä käyttämäsi puumäärän saisit ostettua vaikka sähköä tarvittavan määrän ja asumismukavuus paranisi tasaisen lämmön muodossa.

Et tarvi kiuasta ollenkaan!

Sepi kirjoitti:

Nereus lupaa putkille 95 astetta... mutta jos tuo ylityy, niin kai ne putket voi mennä sököiksi.

Sulla taitaa olla rajattomasti ilmaista polttopuuta, kun on noin vara törsätä energiaa? Myymällä käyttämäsi puumäärän saisit ostettua vaikka sähköä tarvittavan määrän ja asumismukavuus paranisi tasaisen lämmön muodossa.

Lue lisää

Puut on ilmaisia. Siksi lämmitän lattia noin kuumaksi kun varaaja on liian pieni.Mitä lämpöisempi lattia on kun lopetan lämmittämisen,niin sitä lämpöisempi on aamulla. Siksi näin.Lämmitysjärjestelmä on kylläkin muutenkin epäonnistunut.

Wirsbo lupaa jatkuvaksi lämpötilakestoksi 60C hetkellistä muistaakseni 90-95C. Nereuksen 95 on myös hetkellinen. Mitä alhaisempi veden lämpötila sitä pitenpi putken ikä. Putkesta tulee kuin lasia jos sinne syötetään kuumaa vettä

Lämmin lattia kirjoitti:

Puut on ilmaisia. Siksi lämmitän lattia noin kuumaksi kun varaaja on liian pieni.Mitä lämpöisempi lattia on kun lopetan lämmittämisen,niin sitä lämpöisempi on aamulla. Siksi näin.Lämmitysjärjestelmä on kylläkin muutenkin epäonnistunut.

Lue lisää

Kannattaisi varmaan panostaa siihen että hankit suuremman varaajan. Itse olen kyllä sitä mieltä, kuten on ollut moni muukin, että ilmaista puuta ei ole olemassa. Puulle pitää laskea vähintään se hinta mitä olisit saanut käteen puden myymisellä. Tuon myyntivoitonhan sinä käytännössä menetät kun poltat puut omassa uunissa.

putkiurakoitsija kirjoitti:

Wirsbo lupaa jatkuvaksi lämpötilakestoksi 60C hetkellistä muistaakseni 90-95C. Nereuksen 95 on myös hetkellinen. Mitä alhaisempi veden lämpötila sitä pitenpi putken ikä. Putkesta tulee kuin lasia jos sinne syötetään kuumaa vettä

Lue lisää

Kaakelit on ruskeina niistä kohti,joissa lämpöputki menee.Mitähän on odotettavissa? Joskus on tosiaankin ollut niin lämmin lattia,ettei ole voinut kävellä paljainjaloin.

Lämmin lattia kirjoitti:

Kaakelit on ruskeina niistä kohti,joissa lämpöputki menee.Mitähän on odotettavissa? Joskus on tosiaankin ollut niin lämmin lattia,ettei ole voinut kävellä paljainjaloin.

Lisäisin vielä lämpöä että rusketuksesta tuli tasainen