tällä asialla on.
10 hyvää syytä
järjestää kansanäänestys EU:n perustuslaista
1. Kansalaisten tahto. Ilman kansanäänestystä EU:n perustuslain on vaikeaa ilmentää kansalaisten tahtoa, kuten sen ensimmäisessä artiklassa todetaan: "Tällä perustuslailla, joka ilmentää Euroopan kansalaisten ja valtioiden tahtoa rakentaa tulevaisuutta yhdessä, perustetaan Euroopan unioni, jolle jäsenvaltiot antavat toimivaltaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi."
2. Vastaus EU:n legitimiteettikriisiin. Kansanäänestys olisi tapa kuroa yhteen nopean kehityksen tuloksena syntynyttä kuilua unionin kansalaisten ja "Brysselin" välillä.
3. Kansalaisten kiinnostus. Kansanäänestys synnyttäisi kunnon keskustelun EU-asioista ja motivoisi ihmisiä myös hankkimaan lisää tietoa.
4. EU on muuttunut. Unioni ei ole enää samanlainen kuin Suomen liittyessä siihen vuonna 1995. Vaikka EU-linjauksilla on kauaskantoisia vaikutuksia, niitä on maamme jäsenyyden aikana vain harvoin nostettu vaaliteemoiksi.
5. EU:n perustuslain valmistelu on ollut tärkeä etappi unionin historiassa. Laekenin huippukokous (2001) totesi unionin olevan historiallisessa käännekohdassa ja haastoi perustuslain valmistelukunnan vastaamaan kysymykseen siitä, "miten Eurooppa-hanketta ja unionin toimielimiä voidaan tuoda lähemmäs kansalaisia".
6. Poliittinen keskustelu ja puolueiden linjaukset. Kansanäänestys saisi puolueet selkiyttämään EU-linjauksiaan ja vahvistaisi näin myös edustuksellisen demokratian pohjaa.
7. EU:n perustuslain valmistelukunta ja Euroopan parlamentti suosittelevat. Suurin osa konventin jäsenistä (97/105) on suositellut kansanäänestyksen järjestämistä. Myös Euroopan parlamentti on esittänyt, että kansanäänestys järjestettäisiin kaikissa jäsenmaissa.
8. Monessa EU-maassa äänestetään. Monessa muussa EU-maassa, esimerkiksi Tanskassa, Alankomaissa ja Luxemburgissa - on päätetty järjestää kansanäänestys EU:n perustuslaista.
9. EU:n puolustusyhteistyön syveneminen. Kansanäänestys antaisi mahdollisuuden arvioida EU:n yhteistä puolustusta ja sen merkitystä Suomelle.
10. Kansanäänestys olisi mahdollisuus. Suomen perustuslaki tarjoaa mahdollisuuden neuvoa antavan kansanäänestyksen järjestämiseen. Viimeaikaisten mielipidetiedustelujen mukaan moni suomalainen haluaisi kertoa kantansa EU:n perustuslaista järjestettävässä kansanäänestyksessä.
10 hyvää syytä
järjestää kansanäänestys EU:n perustuslaista
1. Kansalaisten tahto. Ilman kansanäänestystä EU:n perustuslain on vaikeaa ilmentää kansalaisten tahtoa, kuten sen ensimmäisessä artiklassa todetaan: "Tällä perustuslailla, joka ilmentää Euroopan kansalaisten ja valtioiden tahtoa rakentaa tulevaisuutta yhdessä, perustetaan Euroopan unioni, jolle jäsenvaltiot antavat toimivaltaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi."
2. Vastaus EU:n legitimiteettikriisiin. Kansanäänestys olisi tapa kuroa yhteen nopean kehityksen tuloksena syntynyttä kuilua unionin kansalaisten ja "Brysselin" välillä.
3. Kansalaisten kiinnostus. Kansanäänestys synnyttäisi kunnon keskustelun EU-asioista ja motivoisi ihmisiä myös hankkimaan lisää tietoa.
4. EU on muuttunut. Unioni ei ole enää samanlainen kuin Suomen liittyessä siihen vuonna 1995. Vaikka EU-linjauksilla on kauaskantoisia vaikutuksia, niitä on maamme jäsenyyden aikana vain harvoin nostettu vaaliteemoiksi.
5. EU:n perustuslain valmistelu on ollut tärkeä etappi unionin historiassa. Laekenin huippukokous (2001) totesi unionin olevan historiallisessa käännekohdassa ja haastoi perustuslain valmistelukunnan vastaamaan kysymykseen siitä, "miten Eurooppa-hanketta ja unionin toimielimiä voidaan tuoda lähemmäs kansalaisia".
6. Poliittinen keskustelu ja puolueiden linjaukset. Kansanäänestys saisi puolueet selkiyttämään EU-linjauksiaan ja vahvistaisi näin myös edustuksellisen demokratian pohjaa.
7. EU:n perustuslain valmistelukunta ja Euroopan parlamentti suosittelevat. Suurin osa konventin jäsenistä (97/105) on suositellut kansanäänestyksen järjestämistä. Myös Euroopan parlamentti on esittänyt, että kansanäänestys järjestettäisiin kaikissa jäsenmaissa.
8. Monessa EU-maassa äänestetään. Monessa muussa EU-maassa, esimerkiksi Tanskassa, Alankomaissa ja Luxemburgissa - on päätetty järjestää kansanäänestys EU:n perustuslaista.
9. EU:n puolustusyhteistyön syveneminen. Kansanäänestys antaisi mahdollisuuden arvioida EU:n yhteistä puolustusta ja sen merkitystä Suomelle.
10. Kansanäänestys olisi mahdollisuus. Suomen perustuslaki tarjoaa mahdollisuuden neuvoa antavan kansanäänestyksen järjestämiseen. Viimeaikaisten mielipidetiedustelujen mukaan moni suomalainen haluaisi kertoa kantansa EU:n perustuslaista järjestettävässä kansanäänestyksessä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
..saada todellisen äänestyksen, erilaisine vaihtoehtoineen.
Minä en ainakaan hyväksy sosialistien vesittämää turvallisuustakuuta. Suomen pitää ehdottomasti vaatia että hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle maalle on muiden annettava sotilaallista apua.
Suomi on ainoa EU-maa jolla on yhteinen raja Venäjän kanssa. Se määrittelee hyvin pitkälle kuka niitä turvatakuita eniten tarvitsee.
Jos äänestetään pitää olla selkeät vaihtoehdot.
Esimerkiksi:
1. Halua Suomen olevan osa Länsi-Europpaa ja olevan mukana Euroopan turvallisuusyhteistyössä.
2. Haluan Suomen ryhtyvän läheisempään yhteistyöhön Venäjän ja muiden Itä-Euroopan valtoiden kanssa. Sitoudumme myös yhteiseen puolustukseen Venäjän kanssa.
Siinä ovat käytännössä ne vaihtoehdot, joita Venäjän ja Länsi-Euroopan välissä olevalla Suomella on.
"Minä en ainakaan hyväksy sosialistien vesittämää turvallisuustakuuta. Suomen pitää ehdottomasti vaatia että hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle maalle on muiden annettava sotilaallista apua."
No mitäs vielä täällä luurailet? Britannia tarvitsee apuasi Irakin miehittämiseen ja senkin sotilaita vastaan on hyökätty!
..lähtemään puolustamaan Englantia kun sinne esim. Irakilaiset hyökkää. Ja puolustaisin myös matkan varrella jos Venäjän panssarikolonnat lähtisivät Murmanskista ajamaan etelään päin, kohti Englantia.
Samoin olen valmis puolustamaan USA:ta jos sieltä tulee avunpyyntö. Se puolustaminen ei muuten tarkoita että pitäisi hyökätä toiselle puolelle maapalloa. Siihen ei Suomen resurssit riitä.
Oman maan rajojen puolustaminen on jotain muuta kuin ulkopuolisen maan miehittäminen.
Suomessa päätetään perustuslaillisista asioista saman eduskunnan aikana 5/6 kiireelliseksi julistamalla tai 2/3:lla seuraavassa eduskunnassa.