Ensin perustettiin Vuokratyövirmat

Nykyinen vuokratyökäytäntö vaatisi esimerkin ottamista naapurimaa Ruotsista,jossa vuokratyöfirma on työnantajan asemassa työntekijään nähden.Eli vuokratyöfirmalle tulee palkanmaksuvelvoite ja sopimusvelvoite työntekijän kanssa,jolloin ehdot määritellään tilaajayrityksen käytössäolevien ehtojen pohjalta.


Lähde palkkatyöläinen.

Ruotsin henkilöstöpalveluyritykset tarjoavatalkuun
vakinaisia työsuhteita ja takuupalkan

Ruotsalaisen henkilöstöpalveluyritysten työntekijöitä koskevan sopimuksen kantava periaate on, että vuokratyöntekijöillä pitää olla samat työehdot kuin sen yrityksen työntekijöillä, jossa he tilapäisesti työskentelevät. Palkan on vastattava heidät vuokranneen yrityksen omien, samankaltaista työtä tekevien työntekijöiden keskipalkkaa. LO:laiset liitot solmivat vuoden 2000 loppukesästä ensimmäisen henkilöstöyritysten työntekijöitä koskevan sopimuksen. LO ja liitot kävivät neuvottelut yhdessä sillä tuloksella, että LO:n kaikki 16 liittoa allekirjoittivat kukin täsmälleen samanlaisen sopimuksen.

Ruotsalaisilla toimihenkilöillä on kokonaan toisenlainen järjestelmä. Yksi liitto – kaupan alan toimihenkilöliitto HTF – hoitaa koko henkilöstövuokrausalan. Vuokrattujen toimihenkilöiden työehtoja ja palkkoja ei ole sidottu suoraan niihin työpaikkoihin, joissa he työskentelevät.

LO:laisten liittojen henkilöstövuokraussopimukseen sisältyy useita suojasäännöksiä muun muassa vähimmäispalkasta, henkilökohtaisesta palkasta ja takuupalkasta. Vähimmäispalkalla tarkoitetaan alinta mahdollista palkkaa, joka voidaan maksaa. Ammattitaitoisella työntekijällä se on 16 185 kruunua (n. 1 740 euroa) kuukaudessa. Henkilökohtainen palkka määritellään, kun henkilö palkataan työhön. Sen on oltava vähintään vähimmäispalkka, siis alin palkka, jota työntekijälle saa maksaa.

Takuupalkkaa maksetaan silloin, kun henkilöstöpalveluyrityksen palveluksessa olevalla työntekijällä ei ole työtä. Se on 90 prosenttia kolmen edellisen työssäolokuukauden keskiansiosta. Henkilöstöpalveluyritysten työsuhteiden on oltava kokopäiväisiä. Osa-aikaiset työsuhteet hyväksytään vain paikallisen ammattiosaston suostumuksella tai jos työntekijä itse sitä pyytää. Määräaikainen työsuhde on mahdollinen vain kerran. Seuraavalla kerralla, kun sama työntekijä palkataan, hän saa LO:laisten liittojen sopimuksen mukaan automaattisesti vakinaisen työsuhteen.


Eli ylläolevan perusteella Suomalaiset ammattiyhdistysliikkeet ja niiden keskusjärjestöt eivät ole kyenneet sopimaan toimialakohtaisia ehtoja työntekijöiden eduksi.

kaikki muu paskanjauhanta maksajilta/eri instansseilta on 11223344556677889900 % valetta. nykyisillä it-välineillä kaikki sujuu jos haluaa.

eduskunta,hallitus,kela,työvoima,ammattiliitot ja työnantajat ölisivat voineet hoitaa kaikki maksuihin ja työehtoihin liittyvät ongelmat vaikka 20v sitten,mutta ei ole halua,kykyä tai älyä. ennenkaikkea muutoshalu puuttuu kokonaan.

laitan em. päättäjille ja ammattiliitoillle ko.asiassa perkeleesti risuja,on se niin vaikeaa olla työtön-työssä-työtön jne.,kun ei kukaan maksa mitään mistään aivan erikummallisten syiden/selitysten vuoksi.

päivä siellä sun täällä-työt ovat ihmisarvolle sairaan huono vaihtoehto. siinä ketjussa eläminen jos missä, tappaa työntekohalut 100%. mitään tulevaa ei voi edes ajatella,puhumattakaan jostain tulevan suunnittelusta.

tiedän ihmisiä,jotka asuvat toisten nurkissa missä milloin,kun ei kertakaikkiaan ole varaa asuntoon pätkätöitten vuoksi,eivätkä he jaksa tapella viranomaisten kanssa joka helvetin eurosta ja työtunnista.
järjestelmä on täysin mätä,eikä varmasti motivoi ketään,mutta kai tuotakin väkeä yhteiskunta tarvii,koska heitä pyörii joka puolella maata..