Mikä mahtaa olla tämä mystinen Vaskiviikon kannatusyhdistys? Asian perään kyseltiin jopa erään kunnanvaltuutetun blogissa, sen kommenttiosiossa. Vaikuttaisi siltä että Lieksan kaupunki antaa leijonan osan vuotuisista avustuksista juurikin tälle Vaskiviikon kannatusyhdistykselle. Eikö toisaalta jokaisen yhdistyksen tulisi tulla toimeen omillaan, varsinkin kulttuurin saralla? Tässä joitakin tutkivan Journalistin tekemiä löydöksiä asian tiimoilta:
JELLI - Lieksan järjestötietopalvelu
http://www.kansalaistalo.fi/jelli/lieksa/yhdistyksen_esittely/lieksan_vaskiviikon_kannatusyhdistys/lieksan_vaskiviikon_kannatusyhdistys.htm
Wikipedia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lieksan_vaskiviikot
Lieksa.fi
http://mv-dynasty.pohjoiskarjala.net/Dynasty/Lieksa/kokous/KOKOUS-660-3.HTM
Erityisesti pistää silmään se että Vaskiviikkojen tarvitseman lisärahoituksen määrä näyttää lisääntyvän entisestään. Kaupunki antaa rahaa sen mitä pyydetään? Samoin tämä kertomus Wikipedian sivuilta poimittuna vaikuttaa varsin mielenkiintoiselta:
"Vaskiviikon historia juontaa 1970-luvun lopulle kun Lieksan kaupungin matkailun ja Lieksan Lehden vuonna 1979 järjestämän ideakilpailun innoittamana, pääosin musiikkineuvos Erkki Eskelisen ideoimana, kehittää vaskisoitinten ammattiopiskelijoille ja orkesterimuusikoille kesäakatemia konsertteineen.[2] Alusta alkaen pääpaikkana toimi perustettu Pielisen-Karjalan musiikkikoulu , myöhemmin musiikkiopisto, ja opetuspaikkana läheinen yläaste. Viikon rinnalla perustettiin Lieksan Vaskiviikon Kannatusyhdistys (perustettu 1979), jonka puheenjohtajana toimi 1990-luvulla lieksalainen kansanedustaja Kerttu Törnqvist. Vaskiviikon taloudessa oli 1990 luvun alussa suuria ongelmia: viikko jäi tappiolle 60 000 markkaa (n. 10 000 EUR) ja yleisöä ei käynyt konserteissa. Vaskiviikon suosituksi yleisötapahtumapaikaksi nousi paikallisen Lions klubin olutteltta, joka sittemmin muotoutui ”vaskiteltaksi”.
Erkki Eskelinen jäädessä eläkkeelle Pielisen Karjalan musiikkiopiston rehtorin toimesta vuonna 1995, vetäytyi hän myös Vaskiviikon vetäjän tehtävistä. Eskelisen tilalle valittiin Jouni Auramo Oulun kaupunginorkesterista. Seuraavana vuonna 1996 trumpettitaiteilija Jouko Harjanne aloitti taiteellisena johtajana. Vuonna 1998 Vaskiviikon tapahtumat ja konsertit houkuttelivat jo 24 500 kuulijaa. Harjanne kuitenkin erosi kesken kauden vuonna 1996, koska ”-- Lieksassa ei löytynyt halukkuutta eikä valmiutta kehittää tapahtumaa todella monipuoliseksi ja korkealuokkaiseksi kansainväliseksi musiikkifestivaaliksi” [3] Uudeksi toiminnanjohtajaksi valittiin pasunisti Petri Aarnio ja henkilövaihdosten jälkeen Harjanne palasi Lieksan Vaskiviikon taiteelliseksi johtajaksi. Vaskiareena l. jäähalli tuli yhdeksi konserttipaikaksi. Jouni Auramo siirtyi vuonna 2003 Pielisen-Karjalan musiikkiopiston rehtorin tehtävistä Tampereen musiikkijuhlien toiminnanjohtajaksi. Vaskiviikon toiminnanjohtajaksi valittiin viikon projektisuunnittelijana työskennellyt lieksalainen Nina Kärkkäinen."
Vaskiviikot meinattiin siis lakkauttaa huonon menestyksen vuoksi ja organisaation taiteellinen johtokin meni vaihtoon! Aikamoista.
Mihin menee Lieksan vaskiviikot tulevaisuudessa, kertokaapas palstan asiantuntijat. Entä käytkö itse vaskiviikoilla...
JELLI - Lieksan järjestötietopalvelu
http://www.kansalaistalo.fi/jelli/lieksa/yhdistyksen_esittely/lieksan_vaskiviikon_kannatusyhdistys/lieksan_vaskiviikon_kannatusyhdistys.htm
Wikipedia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lieksan_vaskiviikot
Lieksa.fi
http://mv-dynasty.pohjoiskarjala.net/Dynasty/Lieksa/kokous/KOKOUS-660-3.HTM
Erityisesti pistää silmään se että Vaskiviikkojen tarvitseman lisärahoituksen määrä näyttää lisääntyvän entisestään. Kaupunki antaa rahaa sen mitä pyydetään? Samoin tämä kertomus Wikipedian sivuilta poimittuna vaikuttaa varsin mielenkiintoiselta:
"Vaskiviikon historia juontaa 1970-luvun lopulle kun Lieksan kaupungin matkailun ja Lieksan Lehden vuonna 1979 järjestämän ideakilpailun innoittamana, pääosin musiikkineuvos Erkki Eskelisen ideoimana, kehittää vaskisoitinten ammattiopiskelijoille ja orkesterimuusikoille kesäakatemia konsertteineen.[2] Alusta alkaen pääpaikkana toimi perustettu Pielisen-Karjalan musiikkikoulu , myöhemmin musiikkiopisto, ja opetuspaikkana läheinen yläaste. Viikon rinnalla perustettiin Lieksan Vaskiviikon Kannatusyhdistys (perustettu 1979), jonka puheenjohtajana toimi 1990-luvulla lieksalainen kansanedustaja Kerttu Törnqvist. Vaskiviikon taloudessa oli 1990 luvun alussa suuria ongelmia: viikko jäi tappiolle 60 000 markkaa (n. 10 000 EUR) ja yleisöä ei käynyt konserteissa. Vaskiviikon suosituksi yleisötapahtumapaikaksi nousi paikallisen Lions klubin olutteltta, joka sittemmin muotoutui ”vaskiteltaksi”.
Erkki Eskelinen jäädessä eläkkeelle Pielisen Karjalan musiikkiopiston rehtorin toimesta vuonna 1995, vetäytyi hän myös Vaskiviikon vetäjän tehtävistä. Eskelisen tilalle valittiin Jouni Auramo Oulun kaupunginorkesterista. Seuraavana vuonna 1996 trumpettitaiteilija Jouko Harjanne aloitti taiteellisena johtajana. Vuonna 1998 Vaskiviikon tapahtumat ja konsertit houkuttelivat jo 24 500 kuulijaa. Harjanne kuitenkin erosi kesken kauden vuonna 1996, koska ”-- Lieksassa ei löytynyt halukkuutta eikä valmiutta kehittää tapahtumaa todella monipuoliseksi ja korkealuokkaiseksi kansainväliseksi musiikkifestivaaliksi” [3] Uudeksi toiminnanjohtajaksi valittiin pasunisti Petri Aarnio ja henkilövaihdosten jälkeen Harjanne palasi Lieksan Vaskiviikon taiteelliseksi johtajaksi. Vaskiareena l. jäähalli tuli yhdeksi konserttipaikaksi. Jouni Auramo siirtyi vuonna 2003 Pielisen-Karjalan musiikkiopiston rehtorin tehtävistä Tampereen musiikkijuhlien toiminnanjohtajaksi. Vaskiviikon toiminnanjohtajaksi valittiin viikon projektisuunnittelijana työskennellyt lieksalainen Nina Kärkkäinen."
Vaskiviikot meinattiin siis lakkauttaa huonon menestyksen vuoksi ja organisaation taiteellinen johtokin meni vaihtoon! Aikamoista.
Mihin menee Lieksan vaskiviikot tulevaisuudessa, kertokaapas palstan asiantuntijat. Entä käytkö itse vaskiviikoilla...
Vastaukset 7
Vanhimmat
18.3.2009 21:14 Vagner
Mielestäni Vaskiviikon tukeminen yhdistyksille jaettavasta potista on ylimitoitettu, melkein puolet rahoista! Yleisesti yhdistykset tuottavat lieksalaisille juuri niitä palveluja joihin kaupungilla ei ole varaa. Kuten mainitsit omaishoitajat ja taidetoimintoja pyörittävät järjestöt. Kuitenkin heille jää vain murusia pöydästä. Käsittämätöntä, mutta kertoo päättäjien arvomaailmasta. Vaskiviikkohan on todella hienoa, niin hienoa musiikkiakin, ettei tavan talliainen edes älyä. Tämän rinnalla lieksalaisille mielihyvää tuottavat järjestöt ovat pelkkää rupusakkia!
On käsittämätöntä, että vuodesta toiseen Vaskiviikolle annetaan 70 000 euroa. Ketkä tästä rahamäärästä hyötyvät, ulkopaikkakuntalaiset musiikin kuuntelijat? vai meidän kaupungin omat trubaduurit? Mitä tämä järjestö oikeastaan tuottaa?
Kun pohditaan avustussumman suuruutta kullekkin järjestöille, pitäisi se perustua johonkin logiikkaan. Yhdistyksille jaettavat toiminta-avustukset tulee ottaa uudelleen harkintaan!
18.3.2009 21:41 Seppo N
RAY käyttää rahanjakoperusteena yleishyödyllisyyttä. Tulisiko Lieksan kaupunginkin käyttää hyödyllisyysperustetta jakoperusteena? Hyödynsaajina tulisi olla lieksalaiset veronmaksajat ja hyöty tulisi olla maksimaalisesti koko vuoden ajan. Näin tarkasteltuna pitkäjaksoisesti toimintaa ylläpitävät järjestöt olisivat toiminta-avustuksissa ensimmäisinä!
19.3.2009 9:17 Tuula
Mielestäni hyvinvoinnin lisääminen tulisi olla rahan jakoperuste eikä se, että kaupungin imagoa pidetään yllä.
19.3.2009 17:29 Sivuille eksynyt
Kunnat ovat siirtäneet tehtäviään yhä laajemmassa mittakaavassa kolmannelle sektorille. Arvostusta voisi osoittaa myöntämällä toimintarahaakin.
20.3.2009 22:21 Emppu
Julkisesti on käyty keskusteluja, että mikä on julkisen ja kolmannen sektorin rooli palvelujen tuottamisessa. Siis kysyisin, että miten roolijako näkyy rahoja jaettaessa?
20.3.2009 22:22 Empun iso sisko
No ei mitenkään!
21.3.2009 17:28 Viivi
Hyvinvoinnin lisääminen tulisi olla selkeästi rahojen jakoperusteena ei julkisuuskuva. Tietääkö kukaan, mitä tämä Vaskiviikon kannatusyhdistys oikein tekee ja ketkä siellä toimii?
"Hyvinvoinnin lisääminen tulisi olla selkeästi rahojen jakoperusteena ei julkisuuskuva. Tietääkö kukaan, mitä tämä Vaskiviikon kannatusyhdistys oikein tekee ja ketkä siellä toimii?"
Niin, mikä on tosiaan Lieksan päättäjien viesti kaupungin veronmaksajille:
- Vaskiviikot saa vuodesta toiseen puolet eri järjestöjen tukemiseen myönnetyistä avustuksista
- Ympärivuotista toimintaa tekevät ns. kolmannen sektorin yhdistykset saavat vain muruset pöydältä tai ei sitäkään
- Uimahallin remontin yhteydessä lopetettiin 6 vuotta sitten kuntalaisten oma punttisali ja nyt samoissa tiloissa pelataan golffia simulaattorilla
- Ylimitoitettu kulttuuripuoli saa rahaa pohjattomasta kaivosta ja kaikki muut toimijat jäävät ilman
Puhun kokemuksesta kun sanon että tavan lieksalainen haluaa harrastaa kuntoliikuntaa ja luonnossa liikkumista eri muodoissaan. Tässä kaupungissa on kuitenkin huutava pula toimivista liikuntapaikoista ja päättäjien viimeisimmät pöytäkirjat kertovat siitä että heidän mielestään riittää kun on yksityisiä palveluntuottajia. Samaan aikaan Vaskiviikot saa kaiken mitä pyytää, vuodesta toiseen. Päättäjien viesti veronmaksajille on siis tämä:
- Pelatkaa golffia ja käykää kuuntelemassa torvisoittoa olutteltassa yhtenä viikkona vuodesta
- Jos rahanne ei riitä kaupallisiin palveluihin, se on voi voi
- Keskustelupalstoilla ja blogeissa voi osallistua näennäisdemokratiaan kitinän ja narinan muodossa, mutta se on varmaa että kuntalaisten mielipiteet jäävät huomioimatta
Näin se vaan menee!
En käy Vaskiviikoilla enkä pelaa golffia! En myöskään käy kaupallisella kuntosalilla.
Meillä käydään Vaskiviikoilla, Kamarimusiikkijuhlilla, Oopperassa, Tukholmassa, Golf-virralla ja Kalassa :)
Ensiksi häen huusin tarpeen sauna ja suihku.Ruokapöytä myös ja hyvä ruoka ja kauppa ja elintarvikkeiden tuottajat ovat tarpeen veronmaksajat.
Missä käyn kauvin eilen teatterissa toisessa pitäjässä ja kirkossa myös ja joskus kapakassa.Metsässä, mäessä, järvessä, joskus koskiveneessä ja museolla.Menisin jopa "junttisaliin"
Käväisin hammaslääkärissä ja pitäisi käydä myös laprassa jos huolivat ja jos joku katsoisi tulokset.
Käyn vanhainkodilla olen käynyt jopa ruumiskellarissa joka on ainakin Lieksan kappelin osalta hyvin karu kuin teollisuuslaitoksen lihahuone jotta sillee
Kyllä vaskiviikko on paikallaan
Markku Korpinen
Ei ihmiset elä yksin leivästä. Tarvitaan kulttuuria myös. Lentojätjät ja metsuritkin saavat mahdollisuuden pysähtyä kuuntelemaan torvisoittoa.
turhaan marisette julkisuuskuvasta. se on kaupungille selvää rahaa kun jokainen vaskituristi tuo mukanaan vähintään 100 euroa/päivä:
25,000 vaskituristia = 2.500.000 euroa
paikalliset yrittäjät saavat lisää asiakkaita, kauppiaiden myynti kasvaa joulusesongin tasolle jne.
kuinka joku vielä kehtaa marista 70.000 euron stipendistä kun se saadaan takaisin yli 30 kertaisena verotulona ja yrittäjien myynnin kasvuna!
tänne tarvitaan lisää vaskiviikon kaltaisia yritystoiminnan vetureita. miten olisi esim. melontaviikot, lomalaisten mökkimessut tms.