tuloskunto ei näy huolettavan päättäjiä,sillä näennäinen verovarojen (velkarahan) ohjaaminen kuntien jaettavaksi ei poista itse ongelmaa,vaan vaatii lisärahaa seuraavalle luukulle.
Yksityisektorilla ei uskota pelkän velkarahan voimaan vaan määrätietoisesti tuloskuntoa parannetaan kautta rakenteiden aina irtisanomisiin asti.
Kunnalta ja valtiolta ei tällaisia toimenpiteitä vaadita rahan vastikkeeksi.
Oikeat yritykset sopeuttavat toimintansa markkinanäkymien ja kustannuskehityksen mukaan,eikä irtisanominen ole ainoa toimenpide jolla tuloskuntoa pyritään parantamaan.
Tapahtuuko näin kaikkien työnantajien keskuudessa ?
Miten toimii kuntatyönantaja ?
Miten toimii valtiotyönantaja ?
Molemmat,sekä valtio-että kuntatyönantaja ovat kasvattaneet toimintojaan viimeiset 20 vuotta,lisänneet työvoimaa ja uudistaneet toimintojaan.
Tekniikan piti tuoda säästöjä ja vähentää sekä selkeyttää entistä "paperibyrokratiaa".
Mikään ei viittaa siihen että haetut säästöt olisivat laskeneet hallintoalojen kustannuksia ,vaan on käynyt täysin päinvastoin.
Vuodesta 2000-vuoteen 2008 ovat julkisen alan työpaikat lisääntyneet lähes 100 000 paikalla ja vastaavana ajanjaksona teolliset työpaikat ovat vähentyneet noin 40000 paikalla.
Samaa paisumista on tapahtunut rahoitus-liikeelämäpalveluissa-ja vakuutusaloilla.
Viimeaikojen työvoimasupistukset ovat pääsäääntöisesti koskettaneet teollisia töitä,sekä niihin liittyviä palveluja.
Hallituksen tavoitteena on auttaa yrityselämä taantuman yli mahdollisimman pienin vaurioin.
Miten nousukautena ylimitoitetun julkisen palvelusektorin turvaaminen pelkillä tulonsiirroilla,ilman rakenteellisia muutoksia tukee sitä konsensusta jota kansalaisilta,yrityksiltä ja rahoittajilta vaaditaan lisääntyvien verojen muodossa?
Eli
Työpaikkojen toimialarakenne muuttuu jatkuvasti epäedullisemmaksi verovarojen käytön kannalata.
Julkinen talous on paisunut liian raskaaksi taakaksi,eikä kukaan edes uskalla vakavissaan ehdottaa julkisentalouden tervehdyttämistä joka näkyisi myös työpaikkojen vähenemisenä kuten tuotannollisilla aloilla.
Podemme siis jatkossa entistä enemmän huoltosuhteen vääristymää jossa yhtä vapailla markkinoilla toimivaa kohti on lähes kaksi kunta-ja valtionsektorin elätettävää.
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tyoelama.html#vaestotoiminnan
Jotakin oppia voisi soveltaa edellisen laman tutkimusten perusteella,myös julkisentalouden tervehdyttämisessä.
Kunnissa- ja valtiolla tälläisiä irtisanomis- ja tervehdyttämispäätöksiä ei vapaaehtoisesti tehdä tai tulla tekemään.
Vastikkeena annetusta rahasta (lainasta) voi vaatia radikaaleja toimenpiteitä myös julkiselta sektorilta ja sen mitoittamiselta kustannustehokkaaksi laadusta tinkimättä.
Julkinen talous kaipaa ulkopuolista valvontaa ja säännöstelyä,niin kunnissa kuin itse valtiollakin.
Eikä tähän enään pidä sotkea kolmikantaa,vaan tehtävä on eduskunnalla.
Julkisentalouden
10
172
Vastaukset
Mielestäni tämä asia kuuluu lähinnä Brysselin murheisiin. Siellähän sitä byrokratiaa pystytetään ja virastoja tehtaillaan.
Sitä paitsi huoltosuhde nuppilukuna ei oikeastaan ole oikea mittari, vaan se, mihin rahat riittävät ja missä määrin julkista sektoria tarvitaan stabiloimaan taloutta. Ei julkinen sektori voi heilua kuin lastu laineilla.- Isänmaa kutsuu
itsemäärämisoikeuden piiriin,joten eu:n tehtailemat valvonnat ja virastot tulisi myös sieltä kustantaa kokonaisuudessaan,niin pitkään kuin toimintaa näissä laitoksissa harrastetaan.
Talouden kantokyky määrittää ne rajat joissa tehottomuutta voidaan ylläpitää- ei toisinpäin.
Puolustatko todellakin julkisen sektorin rahoitusta ilman läpinäkyvyyttä varojen käytössä ja valvonnassa? Isänmaa kutsuu kirjoitti:
itsemäärämisoikeuden piiriin,joten eu:n tehtailemat valvonnat ja virastot tulisi myös sieltä kustantaa kokonaisuudessaan,niin pitkään kuin toimintaa näissä laitoksissa harrastetaan.
Talouden kantokyky määrittää ne rajat joissa tehottomuutta voidaan ylläpitää- ei toisinpäin.
Puolustatko todellakin julkisen sektorin rahoitusta ilman läpinäkyvyyttä varojen käytössä ja valvonnassa?Läpinäkyvyyden ongelmat liittyvät nimenomaan Brysselin akseliin, toki paikallisessakin on parantamisen varaa, mutta kotimainen hallinto on Brysseliin verrattuna avoin.
Talouden kantokyky on toinen kummajainen, joka pitäisi määritellä täsmällisemmin. Se on yhtä mystinen kuin huoltosuhde, jotka molemmat alkavat olla eilisen päivän heinää.- Isänmaa kutsuu
Seppo_Ilmarinen kirjoitti:
Läpinäkyvyyden ongelmat liittyvät nimenomaan Brysselin akseliin, toki paikallisessakin on parantamisen varaa, mutta kotimainen hallinto on Brysseliin verrattuna avoin.
Talouden kantokyky on toinen kummajainen, joka pitäisi määritellä täsmällisemmin. Se on yhtä mystinen kuin huoltosuhde, jotka molemmat alkavat olla eilisen päivän heinää.tietoisesti ongelmat sivuun.
Kuntataloudessa ongelma on päättämättömyys ja vastuuttomuus.
Rakenteiden tervehdyttäminen vaatii päätöksiä jotka eivät vie tomintakykyä organisaatiolta,mutta ohjaavat lähinnä varojenkäyttöä ja henkilöstöresursseja suuntaan jolla haetaan jatkuvuutta ja tasapainoa palvelutuotantoon.
Pelkkä rahan aneleminen ,vailla omaehtoisia korjaustoimenpiteitä voisi auttaa jos näköpiirissä olisi kustannustenlaskua.Mutta näin esim. kuntataloudessa ei ole,ei varsinkaan jatkossa.
Joten
Julkishallinto on ollut ja tulee jatkossa olemaan se kummajainen jota kansantalouden nousu-ja laskusuhdanteet eivät heittele samassa tahdissa eikä edes pienellä viiveellä,vaan se jatkaa paisumistaan.
Missä tulee se kipuraja jolloin varat yhteiskunnalta loppuvat ?
Kaatuuko sitä ennen yksityis-sektori vai hakeutuuko se yksinkertaisesti tuonne palveluautomaatti-luukulle,joka entuudestaan rasittaa kuntataloutta aivan riittävästi.
Minusta meillä on ongelma,joka vaatii vain päättäväisyyttä.
Muutosten vastustaminen ennalta on aivan ymmärrettävää,mutta käytäntö on osoittanut -ihmisellä on kyky sopeutua-vastarinnasta huolimatta.
Eli
Johtajuus on hukassa. Isänmaa kutsuu kirjoitti:
tietoisesti ongelmat sivuun.
Kuntataloudessa ongelma on päättämättömyys ja vastuuttomuus.
Rakenteiden tervehdyttäminen vaatii päätöksiä jotka eivät vie tomintakykyä organisaatiolta,mutta ohjaavat lähinnä varojenkäyttöä ja henkilöstöresursseja suuntaan jolla haetaan jatkuvuutta ja tasapainoa palvelutuotantoon.
Pelkkä rahan aneleminen ,vailla omaehtoisia korjaustoimenpiteitä voisi auttaa jos näköpiirissä olisi kustannustenlaskua.Mutta näin esim. kuntataloudessa ei ole,ei varsinkaan jatkossa.
Joten
Julkishallinto on ollut ja tulee jatkossa olemaan se kummajainen jota kansantalouden nousu-ja laskusuhdanteet eivät heittele samassa tahdissa eikä edes pienellä viiveellä,vaan se jatkaa paisumistaan.
Missä tulee se kipuraja jolloin varat yhteiskunnalta loppuvat ?
Kaatuuko sitä ennen yksityis-sektori vai hakeutuuko se yksinkertaisesti tuonne palveluautomaatti-luukulle,joka entuudestaan rasittaa kuntataloutta aivan riittävästi.
Minusta meillä on ongelma,joka vaatii vain päättäväisyyttä.
Muutosten vastustaminen ennalta on aivan ymmärrettävää,mutta käytäntö on osoittanut -ihmisellä on kyky sopeutua-vastarinnasta huolimatta.
Eli
Johtajuus on hukassa.Olemattomien ongelmien ratkaisemisessa ei ole mitään järkeä. Siksi pääministerinkin eläkeongelman ratkaisuyritykset olivat tuhoon tuomitut, tai ainakin toivottavasti. On suorastaan naurettavaa ryhtyä ratkomaan ongelmia, joiden kuvitellaan olevan jossakin hamassa tulevaisuudessa.
Sen sijaan pitää keskittyä ongelmiin, jotka ovat jokseenkin varmasti tiedossa olevia. Kaatuvat ongelmat ovat tietysti etusijalla. Niiden oikea ratkaiseminen on tärkeintä.- Isänmaa kutsuu
Seppo_Ilmarinen kirjoitti:
Olemattomien ongelmien ratkaisemisessa ei ole mitään järkeä. Siksi pääministerinkin eläkeongelman ratkaisuyritykset olivat tuhoon tuomitut, tai ainakin toivottavasti. On suorastaan naurettavaa ryhtyä ratkomaan ongelmia, joiden kuvitellaan olevan jossakin hamassa tulevaisuudessa.
Sen sijaan pitää keskittyä ongelmiin, jotka ovat jokseenkin varmasti tiedossa olevia. Kaatuvat ongelmat ovat tietysti etusijalla. Niiden oikea ratkaiseminen on tärkeintä.terveydenhuollosta tutuksi tullutta hoitomenetelmää.
Oireet tunnistetaan-oireita lievitetään.
Olisi myös olemassa ennaltaehkäisy,se vain vaatii omatoimisuutta-,jota ei ole.
Minusta taannoin kaatuvien ongelmien osalta oli erittäin vertauskuvallista ja todellista ajattelumaailamaa kuvaava tuo Latvian finanssikriisi.
Aamu-uutisissa haastateltiin valtionjohtoa,joka totesi Latvian tilanteen olevan niin kriittinen;että maa on ajautumassa konkurssiin. Samassa lähetyksessä kysyttiin kadunmiehen näkemystä mitä tapahtuu jos latvian rahanarvo romahtaa ? - vastaajana oli noin 50-kymppinen nainen,joka totesi - "maan tilanne ei vaikuta minuun mitenkään,koska ....minulla on valtion virka."
Siis
Suomi on sosialistinen maa jos asioita katsoo virkamiehen silmin. Isänmaa kutsuu kirjoitti:
terveydenhuollosta tutuksi tullutta hoitomenetelmää.
Oireet tunnistetaan-oireita lievitetään.
Olisi myös olemassa ennaltaehkäisy,se vain vaatii omatoimisuutta-,jota ei ole.
Minusta taannoin kaatuvien ongelmien osalta oli erittäin vertauskuvallista ja todellista ajattelumaailamaa kuvaava tuo Latvian finanssikriisi.
Aamu-uutisissa haastateltiin valtionjohtoa,joka totesi Latvian tilanteen olevan niin kriittinen;että maa on ajautumassa konkurssiin. Samassa lähetyksessä kysyttiin kadunmiehen näkemystä mitä tapahtuu jos latvian rahanarvo romahtaa ? - vastaajana oli noin 50-kymppinen nainen,joka totesi - "maan tilanne ei vaikuta minuun mitenkään,koska ....minulla on valtion virka."
Siis
Suomi on sosialistinen maa jos asioita katsoo virkamiehen silmin.Mitähän tautia sitä lähdettäisiin ennalta ehkäisemään? Kaikkia varmuuden vuoksi? Eihän tässä sitten muuta joutaisi tekemäänkään.
Edes kapitalistinen yritys ei suunnittele toimintaansa vuosikymmenten päähän. Horisontti on liian pitkä. Maailma voi kääntyä tuona aikana jopa ylösalaisin, jolloin hukkaan olisivat menneet ennaltaehkäisemisetkin.
Valitettavasti kansalle ei ole kerrottu, miten paha vaje eläkerahojen riittävyydessä on. Sen nyt tiedämme kumminkin, että maailman rahoituskriisi on tehnyt siihenkin syvän loven, mutta toisaalta nousuhan sen taas paikkaa itsestään, jos ylipäätään on toimittu oikein ja järkevästi.
Mutta kuten sanoin, olemattomia ongelmia ei pidä lähteä torjumaan. Toinen hupaisa esimerkki on alkoholin verottamisella pelleily.- Isänmaa kutsuu
Seppo_Ilmarinen kirjoitti:
Mitähän tautia sitä lähdettäisiin ennalta ehkäisemään? Kaikkia varmuuden vuoksi? Eihän tässä sitten muuta joutaisi tekemäänkään.
Edes kapitalistinen yritys ei suunnittele toimintaansa vuosikymmenten päähän. Horisontti on liian pitkä. Maailma voi kääntyä tuona aikana jopa ylösalaisin, jolloin hukkaan olisivat menneet ennaltaehkäisemisetkin.
Valitettavasti kansalle ei ole kerrottu, miten paha vaje eläkerahojen riittävyydessä on. Sen nyt tiedämme kumminkin, että maailman rahoituskriisi on tehnyt siihenkin syvän loven, mutta toisaalta nousuhan sen taas paikkaa itsestään, jos ylipäätään on toimittu oikein ja järkevästi.
Mutta kuten sanoin, olemattomia ongelmia ei pidä lähteä torjumaan. Toinen hupaisa esimerkki on alkoholin verottamisella pelleily.lasta,joka isänä on kansainvälinen finanssikriisi ja äitinä elinkeinoelämä joka ei voi ottaa hoito-ja kasvatusvastuuta kantaakseen vaan on tuonut ensihätään "lapsen" hallituksen syliin.
Taantuman vaikutukset näkyvät kuntataloudessa viiveellä valtiontalouteen verrattuna.
Kuitenkin taantuman vaikutukset ovat ennakoitavissa kuntataloudessa,ei pelkkinä verotulojen menetyksenä,vaan myös kasvavina kustannuksina,investointien karsimisena ja pahimmillaan kaatuvina yrityksinä ja menetettyinä työpaikkoina joiden kerrannaisvaikutukset aluetaloudessa romuttavat kuntien mahdollisuudet ylläpitää siedettäviä elinoloja kansalaisille.
Tietysti on niin että vahvat kunnat selviävät ensimmäisenä lamasta ja pystyvät houkuttelemaan taas kerran lisää työikäistä väkeä asukkaikseen.
Tällaisella muuttoliikkeellä on aina hintansa ja pahiten kärsivät ne kunnat ja alueet jotka ovat jo entuudestaan "harmaantuneet".
Asiaan voi tietysti puuttua jälkikäteen,mutta silloin voidaan auttaa ainoastaan rahalla ja pelkkä rahoitus tuollaisessa tilanteessa olevan kunnan tukemiseksi ei ole enään perusteltua.
Minusta kymmenen ja kahdenkymmenen vuoden päähän tähtäävät suunnitelmat kuntataloudessa ovat perustellumpia kuin valtiontaloudessa jonka tehtävänä on luoda ennustettavuuttaa yksityis-ja julkiselle sektorille sekä kansalaisille.
Kapitalismin ongelma näyttää olevan kyvyttömyys toimia pitkäjänteisesti velkarahalla josta se itse vastaisi.Tietenkään nykyisin ei ole järkevää sitoa itseään velalla paikkakuntaan,koska mikään ei pakota investoimaan ,ei edes verotus.
Kunta- ja aluetalouden ongelmiin on haettu selvityksiä,mutta mitään varsinaista ratkaisua ei ole kokeilujen lisäkisi löydetty. koska kuntien taloudet ja tilanteet poikkeavat liikaa toisistaan.
http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/lausunto1.3.htm
Alkoholi ja varsinkin viinan käyttö on henkilökohtainen valinta ja tietyissä tilanteissa myös suotavaa kokoontua kupin ympärille. Isänmaa kutsuu kirjoitti:
lasta,joka isänä on kansainvälinen finanssikriisi ja äitinä elinkeinoelämä joka ei voi ottaa hoito-ja kasvatusvastuuta kantaakseen vaan on tuonut ensihätään "lapsen" hallituksen syliin.
Taantuman vaikutukset näkyvät kuntataloudessa viiveellä valtiontalouteen verrattuna.
Kuitenkin taantuman vaikutukset ovat ennakoitavissa kuntataloudessa,ei pelkkinä verotulojen menetyksenä,vaan myös kasvavina kustannuksina,investointien karsimisena ja pahimmillaan kaatuvina yrityksinä ja menetettyinä työpaikkoina joiden kerrannaisvaikutukset aluetaloudessa romuttavat kuntien mahdollisuudet ylläpitää siedettäviä elinoloja kansalaisille.
Tietysti on niin että vahvat kunnat selviävät ensimmäisenä lamasta ja pystyvät houkuttelemaan taas kerran lisää työikäistä väkeä asukkaikseen.
Tällaisella muuttoliikkeellä on aina hintansa ja pahiten kärsivät ne kunnat ja alueet jotka ovat jo entuudestaan "harmaantuneet".
Asiaan voi tietysti puuttua jälkikäteen,mutta silloin voidaan auttaa ainoastaan rahalla ja pelkkä rahoitus tuollaisessa tilanteessa olevan kunnan tukemiseksi ei ole enään perusteltua.
Minusta kymmenen ja kahdenkymmenen vuoden päähän tähtäävät suunnitelmat kuntataloudessa ovat perustellumpia kuin valtiontaloudessa jonka tehtävänä on luoda ennustettavuuttaa yksityis-ja julkiselle sektorille sekä kansalaisille.
Kapitalismin ongelma näyttää olevan kyvyttömyys toimia pitkäjänteisesti velkarahalla josta se itse vastaisi.Tietenkään nykyisin ei ole järkevää sitoa itseään velalla paikkakuntaan,koska mikään ei pakota investoimaan ,ei edes verotus.
Kunta- ja aluetalouden ongelmiin on haettu selvityksiä,mutta mitään varsinaista ratkaisua ei ole kokeilujen lisäkisi löydetty. koska kuntien taloudet ja tilanteet poikkeavat liikaa toisistaan.
http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/lausunto1.3.htm
Alkoholi ja varsinkin viinan käyttö on henkilökohtainen valinta ja tietyissä tilanteissa myös suotavaa kokoontua kupin ympärille.Julkisen hallinnon ohjaus näkyy olevan sangen tehoton ja epätarkka eikä siihen näy liittyvän juuri kannustinjärjestelmiäkään.
Esimerkiksi aluepolitiikassa verotus voisi kannustaa investoimaan tietyille paikkakunnille, kun suunniteltaisiin verotus alueellisesti siten, että epäedulliset olosuhteet ja palvelutason heikkous kompensoidaan. Verojen sijasta myös muut resurssit ja niiden tarjoaminen epäedullisen sijainnin yms. kompensoimiseksi tullevat kysymykseen.
Muistelen, että ainakin muinoin tällaisia menettelyjä on ollutkin. Myös kirjanpitokäytännöt olivat ennen lamalta suojaavia, koska kirjanpidon avulla pyrittiin jemmaamaan rahaa yritykseen eikä jakamaan sitä taivaan tuuliin, kuten nykyään, kun kirjanpidonkin tarkoitus on osoittaa vain se, kuinka lujaa menee.
Maksu- ja verojärjestelmiä suunniteltaessa voisi myös luoda automaattisia vakauttajia, joita jo luonnostaan onkin, mutta joita voisi kehitellä lisää. Näin talous tasapainottaisi itse itseään ja vältyttäisiin tarpeettomalta politikoinnilta.- Isänmaa kutsuu
Seppo_Ilmarinen kirjoitti:
Julkisen hallinnon ohjaus näkyy olevan sangen tehoton ja epätarkka eikä siihen näy liittyvän juuri kannustinjärjestelmiäkään.
Esimerkiksi aluepolitiikassa verotus voisi kannustaa investoimaan tietyille paikkakunnille, kun suunniteltaisiin verotus alueellisesti siten, että epäedulliset olosuhteet ja palvelutason heikkous kompensoidaan. Verojen sijasta myös muut resurssit ja niiden tarjoaminen epäedullisen sijainnin yms. kompensoimiseksi tullevat kysymykseen.
Muistelen, että ainakin muinoin tällaisia menettelyjä on ollutkin. Myös kirjanpitokäytännöt olivat ennen lamalta suojaavia, koska kirjanpidon avulla pyrittiin jemmaamaan rahaa yritykseen eikä jakamaan sitä taivaan tuuliin, kuten nykyään, kun kirjanpidonkin tarkoitus on osoittaa vain se, kuinka lujaa menee.
Maksu- ja verojärjestelmiä suunniteltaessa voisi myös luoda automaattisia vakauttajia, joita jo luonnostaan onkin, mutta joita voisi kehitellä lisää. Näin talous tasapainottaisi itse itseään ja vältyttäisiin tarpeettomalta politikoinnilta.tarkasteltuna lisävarojen ohjaaminen kuntaan,joka täyttää tietyt ennaltasovitut kriteerit,on täysin hyväksyttävissä.
Joten
Taas kerran sorruttiin tässä yhteisöveron jakoperusteen muuttamisessa toimenpiteeseen joka lievittää yleisellä tasolla,mutta ei poista rakenteellisia ongelmia niistä kunnista joissa tehostustoimenpiteitä tarvittaisiin talouden tervehdyttämiseksi.
Eli
Jalo periaate sijoittaa jokainen euro mahdollisimman tuottavasti ei toteutunut.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p455000Onko Sanna menossa Ukrainaan viettämään vuosipäivää?
Kun on bongattu Varsovan lentokentältä?1121570Räppäri kuoli vankilassa
Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "481129- 131063
81-vuotias Frederik avoimena - Ei omasta mielestä kelpaa tästä syystä realityihin: "Veemäinen..."
Junttidiscon kuninkaana tunnettu Frederik, 81, on esiintymislavoilla suvereeni tekijä. Mies on viihdyttänyt ympäri Suome17987Muusikko yritti tappaa kaksiviikkoisen vauvan
Karu epäily: Muusikko, 32, yritti tappaa kaksiviikkoisen vauvan Oulussa. IS:n selvityksen perusteella miestä ei ole syy75950Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä
Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella8947Kulukusuunnat
Eikö kuhmolaiset iha oikiasti tiiä kumpi o vasen ja kumpi oikia? Tuolla ku liikennemerkissä näkyy nuolet ylös ja alas, v2852Tynkä Eläintarha ei ole enää visiitin väärti
Ähtärin MesiZoo on vajonnut alas. Näytillä olevien eläinten määrä on romahtanut lähemmäs -40%. Paikat ovat päässeet pah56751Junan alle
Kuka päätti tai yritti päättää päivänsä jäämällä junan alle ja aiheutti sen takia veturikuskille ja muille traumat..?27713