Pappa ja setä huomio

1. Suomella ei laajenemispyrkimyksiä
2. Suomen tahto oli saada sotatilanne kokoajan mahd nopeasti seis.
3. Suomella ei ollut mahdollisuutta eikä aikomustakaan juoksuttaa armeijaa takaisin mistään Leningradista.
4. Järkyttävä mies ja kalustoalivoima aikoakaan suunnitella moista.

Riittikö?

Vastaan myös lyhyesti kuten Manninenkin, mutta jos tarvitse laajempaa ja konkreettisempaa vastausta, toki sellaisen teen, mutta nyt näin:

1. Saksan yksi keskeinen sotilaallinen tavoite hyökkäys- ja tuhoamissodassa NL:oon oli Leningradin valtaus. Se oli myös natsiliittolaisensa Suomen sotilaallinen tavoite, koska se avasi tien Suomen poliittisesti ja sotilaallisesti määrittelemille suursuomi-hankkeille, kuten valtion itäraja Nevalta Kuolaan. Nämä hankkeet olivat pääsyynä Suomen lähtiessä natsiliitossa Saksan kanssa hyökkäys- ja tuhoamissotaan Neuvostoliittoon.

2. Suomi lähti sitten lohkollaan toteuttamaan Leningradin valtausta Barbarossa suunnitelmien mukaan, eli esimerkiksi Barbarossa varten perustetun Karjalan armeijan hyökkäyssuunnat ja joukkojen ryhmitykset palvelivat Leningradin valtauspäämäärää ja myöhemmin saartoa. Nämä seikat voidaan varsin helposti todentaa armeijan rintamatapahtumista käsin.

3. Ja puheet, ettei Suomi olisi ollut hyökkäämässä Leningradiin on näin ollen täyttä valhetta. Miksi Suomen hyökkäykset sitten loppuivat johtuis siitä, että hyökkäykset kilpistyivät neuvostojoukkojen vastarintaan ja vastahyökkäyksiin, jotka tuhosivat suomalaisjoukkojen hyökkäyskapasiteettia rajusti. Lopullinen niitti suomalaisjohtajien hyökkäyshaluille tuli, kun suomalaisjoukkojen moraali laski ja rintamakarkuruus kasvoi.

Eli väitteeni, että "Suomi osallistui Barbarossa-operaatiossa Leningradin valtaus- ja tuhoamishyökkäykseen sekä saartoon" on faktaa!