Luokanopettajan koulutus vastaa sisällöltään ammattiopiston tutkintoa

Kerropa paljon sulle tulee kuukaisliksaksi jos jaat vuoden tulosi kuukausille?

Ihan kuriositeettina: Itsekin koulutan ammatikseni. Kyllä DI:nä mullekin 4700€ palkkaa juoksee kuukaudessa loma-aikanakin ja bonareita tulee 2 kertaa vuodessa 1000-3000€.

Epäilevä Tuomas kirjoitti:

Kerropa paljon sulle tulee kuukaisliksaksi jos jaat vuoden tulosi kuukausille?

Ihan kuriositeettina: Itsekin koulutan ammatikseni. Kyllä DI:nä mullekin 4700€ palkkaa juoksee kuukaudessa loma-aikanakin ja bonareita tulee 2 kertaa vuodessa 1000-3000€.

Lue lisää

Etkö ymmärtänyt ironiaani kirjoituksessani? Kirjoitus oli vastaus alkuperäiselle kirjoittajalle! Taidat todella olla insinööri, olitko myös se alkuperäinen kirjoittaja?

voi matkustella "minne vaan", koska lo:n säälittävällä palkalla tuskin elää!!!

No olen myös kasvatustieteilijä, mutta olen opiskellut sivuaineopintoja sosiologiassa, psykologiassa, taloustieteessä ja kauppatieteissä. Totuus on, että harvoin sitä todellista haastetta tulee missään vastaan. Varsinkin taloustiede, kauppis ja psyka ovat asioiden ulkolukua, eikä kurssin jälkeen jää paljoakaan tietoa käteen. Kaveri lukee matemaattis-luonnontieteellisiä aineita ja siellä taas pitää opiskella hirveä määrä pikkusälää, mitkä sitten unohtuu jo parissa viikossa tentin jälkeen. Eli ei se kasvis ole sen huonompi kuin muutkaan tiedekunnat.

Suomalaiset yliopistot ovat tasoltaan EU:n keskiluokkaa. Yksinkertaisesti ei ole tarpeeksi "hyvää" materiaalia, josta koulutettaisiin eteenpäin. Jopa lääketieteellinen tiedekunta kärsii liian huonoista opiskelijoista. Tentit ovat "vaikeita" ja opintosisältöjä joudutaan muokkaamaan sopimaan opiskelijoiden taitotasolle. Yksinkertaisesti pieni kansa ei tarjoa tarpeeksi lahjakkuutta koulutettavaksi. Tästä syystä tulisi välittömästi alkaa valmistella erillisiä lahjakkaiden kouluja ja luokkia, myös erkkaluokat tulee uudelleen laajentaa ja erityisopetusta tulee lisätä. Myös lukiotutkintoa tulisi arvostaa enemmän pääsykokeiden pisteytyksessä yliopistoihin hakiessa.

Suomalaisissa korkeakouluissa myös opinto-ohjauksen taso on tunnetusti ollut minimaalinen, sillä opojen määrä ei ole noussut samassa suhteessa kuin opiskelijoiden määrä.

Sanottakoon vielä tämä: lo:t opiskelevat nimensämukaan luokanopettajaksi peruskoulun 1-6 luokille. Et kai voi olettaa, että lo-opiskelijoiden tulisi opiskella kvanttifysiikkaa vai neuropsykologiaa. Ei tietenkään. Opettajat tarvitsevat rautaisen osaamisen perusasioissa, joita opetataan peruskouluissa. Ne 25 op:n sivuaine opinnot voit suorittaa vaikka teoreettisessa fysiikassa jos niin haluat, ja eihän kukaan estä sinua opiskelemasta enemmän kuin maisteritaso vaatisi.

Myös kerroit opiskelleesi kahdessa vuodesta 180 op, saitko kaikista kursseista 5-arvosanan vai huonompia? Sanoit vielä, että 90-op:ta vuodessa olisi harvinaista muilla aloilla, kukkuu; herätys. Varsinkin matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa monet opiskelijat suorittavat koko tutkinnon 3-4 vuodessa! Kasvatustieteissä melko harvoin kukaan saa tutkinnon valmiiksi 3 vuodessa.

Kerroit, että haluat myös oikeasti oppia, siis mitä? Kieltävätkö professorit lainaamasta kirjoja kirjastosta, vai etkö lue mitään jos et saa siitä opintopisteitä? Yliopisto-opiskelu on itsenäistä ja omatoimista, kurssien tenttikirjat ovat vain tenttikirjoja, itse luen noin 20- 30 kirjaa vuodessa omalta koulutusalaltani kurssien ulkopuolella, en saa pisteitä mutta opin kuitenkin paljon. Ei aikuista ihmistä enää pitäisi opastaa pelkästää luennoilla vaan kyllä oma-aloitteisuuttakin voidaan vaatia.

Luokanopettajan palkka on sama kuin suomalaisen keskiansio, eli kohtuullinen ottaen huomioon ns. "kesäloma edun" ja toisaalta korkeakoulutuksen. Itse opiskelen aikuiskasvatustieteitä ja luultavasti vapaansivistystyön puolella ja tienaan alle 1900€/kk, mutta työni on mieleistä. Tästä syystä mielestäni mm. johtajien palkkoja tulisi alentaa, tällöin valikoitoisivat yksilöt, jotka haluavat oikeasti johtaa eivätkä ne, jotka haluavat vain rahaa.

Minulle sivistys ja kehittyminen ovat rahaa ja palkaa tärkeämpiä. Monelle palkka on osoitus yhteiskunnallisesta statuksesta ja mahdollisuus hedonistiseen elämään. Kuintenkin koen, että opettajien tulisi osoittaa esimerkillään nykyisin materialistisen/hedonistisen yhteiskuntamoraalin turhuun omalla askeettisella elämän tavallaan. Itse saan opintotukea n. 450 €/kk lainaa en tarvitse, ja noista tuistakin annan n. 50 € kuussa hyväntekeväisyyteen. Osa t-paidoistani, joita käytän ovat ala-asteelta ja sukkani reikäisiä, en juo alkoholia, polta tupakkaa, syö lihaa tai käytä kofeiinia. Opettajien ei mielestäni kuulu kävellä puku päällä ja vahvistaa kapitalistisen riiston imagoa vaan opettaa, että jokainen ihminen riittävä ja arvokas ilman meriittäjä, ulkoisesta olemuksesta riippumatta. Kuinka opettajat voivat koskaan saada uudelleen arvostuksensa takaisin jos he kinuavat vain rahaa.

Opettajuus/koululaitos alkoi munkkiluostareissa, jossa ihmiset elivät sivistystä/"valaistumista" varten. Nykyisin koulutetaan menestyjiä markkinoille....
Nyt työikäisistä työelämään enää kelpaa/kykenee/haluaa 67% työikäisistä! Kymmenen vuoden päästä luultavasti enää alle puolet työikäisitä ovat tarpeeksi kovia/tehokkaita tehdäkseen töitä.

Ehkä olisi parempi antaa mahdollisuus myös yksilöille, jotka tekevät yhtä ahkerasti töitä omien kykyjensä mukaan saada samat mahdollisuudet ja palkat. Palkka tulee maksaa ahkerasta työnteosta ei tuloksista! Älkää uskoko toisin, koska huipulle mahtuu vain kourallinen ihmisiä. Jos nyt "vahvat" oikeuttavat heikkojen riiston, niin tulette löytämään itsenne kohta heikkojen joukosta. Automaatio ja tekniikan kehittyminen tekee yhä useammasta työnpanoksesta tarpeettoman. Mieti tarkkaan, onko kohta sinunkin panoksesi riittämätön kilpailun areenalla?

lukihäiriöinen kirjoitti:

No olen myös kasvatustieteilijä, mutta olen opiskellut sivuaineopintoja sosiologiassa, psykologiassa, taloustieteessä ja kauppatieteissä. Totuus on, että harvoin sitä todellista haastetta tulee missään vastaan. Varsinkin taloustiede, kauppis ja psyka ovat asioiden ulkolukua, eikä kurssin jälkeen jää paljoakaan tietoa käteen. Kaveri lukee matemaattis-luonnontieteellisiä aineita ja siellä taas pitää opiskella hirveä määrä pikkusälää, mitkä sitten unohtuu jo parissa viikossa tentin jälkeen. Eli ei se kasvis ole sen huonompi kuin muutkaan tiedekunnat.

Suomalaiset yliopistot ovat tasoltaan EU:n keskiluokkaa. Yksinkertaisesti ei ole tarpeeksi "hyvää" materiaalia, josta koulutettaisiin eteenpäin. Jopa lääketieteellinen tiedekunta kärsii liian huonoista opiskelijoista. Tentit ovat "vaikeita" ja opintosisältöjä joudutaan muokkaamaan sopimaan opiskelijoiden taitotasolle. Yksinkertaisesti pieni kansa ei tarjoa tarpeeksi lahjakkuutta koulutettavaksi. Tästä syystä tulisi välittömästi alkaa valmistella erillisiä lahjakkaiden kouluja ja luokkia, myös erkkaluokat tulee uudelleen laajentaa ja erityisopetusta tulee lisätä. Myös lukiotutkintoa tulisi arvostaa enemmän pääsykokeiden pisteytyksessä yliopistoihin hakiessa.

Suomalaisissa korkeakouluissa myös opinto-ohjauksen taso on tunnetusti ollut minimaalinen, sillä opojen määrä ei ole noussut samassa suhteessa kuin opiskelijoiden määrä.

Sanottakoon vielä tämä: lo:t opiskelevat nimensämukaan luokanopettajaksi peruskoulun 1-6 luokille. Et kai voi olettaa, että lo-opiskelijoiden tulisi opiskella kvanttifysiikkaa vai neuropsykologiaa. Ei tietenkään. Opettajat tarvitsevat rautaisen osaamisen perusasioissa, joita opetataan peruskouluissa. Ne 25 op:n sivuaine opinnot voit suorittaa vaikka teoreettisessa fysiikassa jos niin haluat, ja eihän kukaan estä sinua opiskelemasta enemmän kuin maisteritaso vaatisi.

Myös kerroit opiskelleesi kahdessa vuodesta 180 op, saitko kaikista kursseista 5-arvosanan vai huonompia? Sanoit vielä, että 90-op:ta vuodessa olisi harvinaista muilla aloilla, kukkuu; herätys. Varsinkin matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa monet opiskelijat suorittavat koko tutkinnon 3-4 vuodessa! Kasvatustieteissä melko harvoin kukaan saa tutkinnon valmiiksi 3 vuodessa.

Kerroit, että haluat myös oikeasti oppia, siis mitä? Kieltävätkö professorit lainaamasta kirjoja kirjastosta, vai etkö lue mitään jos et saa siitä opintopisteitä? Yliopisto-opiskelu on itsenäistä ja omatoimista, kurssien tenttikirjat ovat vain tenttikirjoja, itse luen noin 20- 30 kirjaa vuodessa omalta koulutusalaltani kurssien ulkopuolella, en saa pisteitä mutta opin kuitenkin paljon. Ei aikuista ihmistä enää pitäisi opastaa pelkästää luennoilla vaan kyllä oma-aloitteisuuttakin voidaan vaatia.

Luokanopettajan palkka on sama kuin suomalaisen keskiansio, eli kohtuullinen ottaen huomioon ns. "kesäloma edun" ja toisaalta korkeakoulutuksen. Itse opiskelen aikuiskasvatustieteitä ja luultavasti vapaansivistystyön puolella ja tienaan alle 1900€/kk, mutta työni on mieleistä. Tästä syystä mielestäni mm. johtajien palkkoja tulisi alentaa, tällöin valikoitoisivat yksilöt, jotka haluavat oikeasti johtaa eivätkä ne, jotka haluavat vain rahaa.

Minulle sivistys ja kehittyminen ovat rahaa ja palkaa tärkeämpiä. Monelle palkka on osoitus yhteiskunnallisesta statuksesta ja mahdollisuus hedonistiseen elämään. Kuintenkin koen, että opettajien tulisi osoittaa esimerkillään nykyisin materialistisen/hedonistisen yhteiskuntamoraalin turhuun omalla askeettisella elämän tavallaan. Itse saan opintotukea n. 450 €/kk lainaa en tarvitse, ja noista tuistakin annan n. 50 € kuussa hyväntekeväisyyteen. Osa t-paidoistani, joita käytän ovat ala-asteelta ja sukkani reikäisiä, en juo alkoholia, polta tupakkaa, syö lihaa tai käytä kofeiinia. Opettajien ei mielestäni kuulu kävellä puku päällä ja vahvistaa kapitalistisen riiston imagoa vaan opettaa, että jokainen ihminen riittävä ja arvokas ilman meriittäjä, ulkoisesta olemuksesta riippumatta. Kuinka opettajat voivat koskaan saada uudelleen arvostuksensa takaisin jos he kinuavat vain rahaa.

Opettajuus/koululaitos alkoi munkkiluostareissa, jossa ihmiset elivät sivistystä/"valaistumista" varten. Nykyisin koulutetaan menestyjiä markkinoille....
Nyt työikäisistä työelämään enää kelpaa/kykenee/haluaa 67% työikäisistä! Kymmenen vuoden päästä luultavasti enää alle puolet työikäisitä ovat tarpeeksi kovia/tehokkaita tehdäkseen töitä.

Ehkä olisi parempi antaa mahdollisuus myös yksilöille, jotka tekevät yhtä ahkerasti töitä omien kykyjensä mukaan saada samat mahdollisuudet ja palkat. Palkka tulee maksaa ahkerasta työnteosta ei tuloksista! Älkää uskoko toisin, koska huipulle mahtuu vain kourallinen ihmisiä. Jos nyt "vahvat" oikeuttavat heikkojen riiston, niin tulette löytämään itsenne kohta heikkojen joukosta. Automaatio ja tekniikan kehittyminen tekee yhä useammasta työnpanoksesta tarpeettoman. Mieti tarkkaan, onko kohta sinunkin panoksesi riittämätön kilpailun areenalla?

Lue lisää

6-7 ekaa kappaletta oli todella hyviä!

lukihäiriöinen kirjoitti:

No olen myös kasvatustieteilijä, mutta olen opiskellut sivuaineopintoja sosiologiassa, psykologiassa, taloustieteessä ja kauppatieteissä. Totuus on, että harvoin sitä todellista haastetta tulee missään vastaan. Varsinkin taloustiede, kauppis ja psyka ovat asioiden ulkolukua, eikä kurssin jälkeen jää paljoakaan tietoa käteen. Kaveri lukee matemaattis-luonnontieteellisiä aineita ja siellä taas pitää opiskella hirveä määrä pikkusälää, mitkä sitten unohtuu jo parissa viikossa tentin jälkeen. Eli ei se kasvis ole sen huonompi kuin muutkaan tiedekunnat.

Suomalaiset yliopistot ovat tasoltaan EU:n keskiluokkaa. Yksinkertaisesti ei ole tarpeeksi "hyvää" materiaalia, josta koulutettaisiin eteenpäin. Jopa lääketieteellinen tiedekunta kärsii liian huonoista opiskelijoista. Tentit ovat "vaikeita" ja opintosisältöjä joudutaan muokkaamaan sopimaan opiskelijoiden taitotasolle. Yksinkertaisesti pieni kansa ei tarjoa tarpeeksi lahjakkuutta koulutettavaksi. Tästä syystä tulisi välittömästi alkaa valmistella erillisiä lahjakkaiden kouluja ja luokkia, myös erkkaluokat tulee uudelleen laajentaa ja erityisopetusta tulee lisätä. Myös lukiotutkintoa tulisi arvostaa enemmän pääsykokeiden pisteytyksessä yliopistoihin hakiessa.

Suomalaisissa korkeakouluissa myös opinto-ohjauksen taso on tunnetusti ollut minimaalinen, sillä opojen määrä ei ole noussut samassa suhteessa kuin opiskelijoiden määrä.

Sanottakoon vielä tämä: lo:t opiskelevat nimensämukaan luokanopettajaksi peruskoulun 1-6 luokille. Et kai voi olettaa, että lo-opiskelijoiden tulisi opiskella kvanttifysiikkaa vai neuropsykologiaa. Ei tietenkään. Opettajat tarvitsevat rautaisen osaamisen perusasioissa, joita opetataan peruskouluissa. Ne 25 op:n sivuaine opinnot voit suorittaa vaikka teoreettisessa fysiikassa jos niin haluat, ja eihän kukaan estä sinua opiskelemasta enemmän kuin maisteritaso vaatisi.

Myös kerroit opiskelleesi kahdessa vuodesta 180 op, saitko kaikista kursseista 5-arvosanan vai huonompia? Sanoit vielä, että 90-op:ta vuodessa olisi harvinaista muilla aloilla, kukkuu; herätys. Varsinkin matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa monet opiskelijat suorittavat koko tutkinnon 3-4 vuodessa! Kasvatustieteissä melko harvoin kukaan saa tutkinnon valmiiksi 3 vuodessa.

Kerroit, että haluat myös oikeasti oppia, siis mitä? Kieltävätkö professorit lainaamasta kirjoja kirjastosta, vai etkö lue mitään jos et saa siitä opintopisteitä? Yliopisto-opiskelu on itsenäistä ja omatoimista, kurssien tenttikirjat ovat vain tenttikirjoja, itse luen noin 20- 30 kirjaa vuodessa omalta koulutusalaltani kurssien ulkopuolella, en saa pisteitä mutta opin kuitenkin paljon. Ei aikuista ihmistä enää pitäisi opastaa pelkästää luennoilla vaan kyllä oma-aloitteisuuttakin voidaan vaatia.

Luokanopettajan palkka on sama kuin suomalaisen keskiansio, eli kohtuullinen ottaen huomioon ns. "kesäloma edun" ja toisaalta korkeakoulutuksen. Itse opiskelen aikuiskasvatustieteitä ja luultavasti vapaansivistystyön puolella ja tienaan alle 1900€/kk, mutta työni on mieleistä. Tästä syystä mielestäni mm. johtajien palkkoja tulisi alentaa, tällöin valikoitoisivat yksilöt, jotka haluavat oikeasti johtaa eivätkä ne, jotka haluavat vain rahaa.

Minulle sivistys ja kehittyminen ovat rahaa ja palkaa tärkeämpiä. Monelle palkka on osoitus yhteiskunnallisesta statuksesta ja mahdollisuus hedonistiseen elämään. Kuintenkin koen, että opettajien tulisi osoittaa esimerkillään nykyisin materialistisen/hedonistisen yhteiskuntamoraalin turhuun omalla askeettisella elämän tavallaan. Itse saan opintotukea n. 450 €/kk lainaa en tarvitse, ja noista tuistakin annan n. 50 € kuussa hyväntekeväisyyteen. Osa t-paidoistani, joita käytän ovat ala-asteelta ja sukkani reikäisiä, en juo alkoholia, polta tupakkaa, syö lihaa tai käytä kofeiinia. Opettajien ei mielestäni kuulu kävellä puku päällä ja vahvistaa kapitalistisen riiston imagoa vaan opettaa, että jokainen ihminen riittävä ja arvokas ilman meriittäjä, ulkoisesta olemuksesta riippumatta. Kuinka opettajat voivat koskaan saada uudelleen arvostuksensa takaisin jos he kinuavat vain rahaa.

Opettajuus/koululaitos alkoi munkkiluostareissa, jossa ihmiset elivät sivistystä/"valaistumista" varten. Nykyisin koulutetaan menestyjiä markkinoille....
Nyt työikäisistä työelämään enää kelpaa/kykenee/haluaa 67% työikäisistä! Kymmenen vuoden päästä luultavasti enää alle puolet työikäisitä ovat tarpeeksi kovia/tehokkaita tehdäkseen töitä.

Ehkä olisi parempi antaa mahdollisuus myös yksilöille, jotka tekevät yhtä ahkerasti töitä omien kykyjensä mukaan saada samat mahdollisuudet ja palkat. Palkka tulee maksaa ahkerasta työnteosta ei tuloksista! Älkää uskoko toisin, koska huipulle mahtuu vain kourallinen ihmisiä. Jos nyt "vahvat" oikeuttavat heikkojen riiston, niin tulette löytämään itsenne kohta heikkojen joukosta. Automaatio ja tekniikan kehittyminen tekee yhä useammasta työnpanoksesta tarpeettoman. Mieti tarkkaan, onko kohta sinunkin panoksesi riittämätön kilpailun areenalla?

Lue lisää

En kritisoinut opettajien palkkoja kirjoituksessani sanallakaan. Korjasin vain aikaisemman kirjoittajan esittämän virheellisen tiedon. En varmaan olisi alkanut opiskella opettajaksi, jos katsoisin pelkästään palkkapussin kokoon... On kuitenkin naiivia ajatella, että palkkapussin suuruudella ei olisi lainkaan väliä.

Kirjoituksesi vahvoista ja hyvin tarkoista mielipiteistä päätellen olet varmaan aika nuori. Nuorena voi lukea ylimääräisiä kirjoja vaikka koko kirjastollisen verran (niin minäkin tein aikaisempaa tutkintoa opiskellessani).
Mainintasi siitä, että käytät reikäisiä sukkia ja ala-asteaikaisia vaatteitasi on sinulle tällä hetkellä mahdollista. Entä 5-10 vuoden kuluttua, kun haluaisit ostaa perheellesi kodin (ei ihan pieni ostos), viedä lapsia harrastamaan, ostaa joskus jotain muutakin kuin tonnikalaa ja riisiä? Oletko vielä silloinkin näin idealistinen yhteiskunta-ajattelija? Ajatellaan, että tienaat valmistuttuasi esim. 1800 euroa kuussa, ja siitä nettona käteen n. 1400 euroa. Jo pelkästään kerrostalokaksioiden vuokrat ovat tällä hetkellä pk-seudulla noin 800 euroa kuussa, sähkö n. 40 euroa, puhelinlasku 20 e, internet 20 e. Jos joudut käymään autolla töissä, joudut ensin ostamaan auton (jonka arvo laskee kokoajan alaspäin). Bensakulut, katsastukset, ajoneuvoveromaksut ja autovakuutusmaksut eivät myöskään ole ilmaisia. Jos käytät julkisen liikenteen seutulippua, on sen hinta 80 euroa kuussa. Tähän sitten vielä lisätään päälle ruokakulut ja ylimääräiset yllärikulut kuten vaikka hammaslääkärikäynti. Ruoka on kallistunut viime vuosina huomattavasti, joten sekään ei ole ilmaista. Lisäksi kukaan ihminen ei yleensä vietä pelkästään neljän seinän sisällä aikaa. Tiedän, että on paljon ilmaisia aktviteetteja mutta haluatko viettää loppuelämäsi ilman matkustelua, konsertteja, teatteriesityksiä, elokuvia, taidenäyttelyitä, koriste-esineitä ja pitää kodissa samat huonekalut ja sisustuksen 50 vuoden ajan? Havaitsin juuri, että Linnanmäen huvipuistoranneke maksaa tänä kesänä 35 euroa. Kahden lapsen linnanmäkipäivä vie siis 70 e ruokailu sekä jäätelöt tai makeiset mukaan laskettuna noin 100 e. Onko sinulla 1400 euron nettopalkalla varaa kustantaa lapsesi Linnanmäelle? Puhumattakaan, jos haluaisit edes joskus elämäsi varrella pienen pienen kesämökin. Sinulla ei ole, ellet satu jossain vaiheessa perimään mahdollisesti varakkaita sukulaisiasi tai saamaan vanhemmiltasi tukea talousasioissa. Voihan sitä tietty aina toivoa rikasta miestä elättäjäksi :) (Tämä oli siis vitsi, jos joku tästä suuttui tai loukkaantui. Kirjoituksesta vaan saattoi päätellä kirjoittajan olevan nainen, koska tuskin yhdellekään miehelle mahtuu ala-asteaikaiset vaatteet.)

Itse huolehdin kahdesta lapsesta, maksan asuntolainaa ja käyn osa-aikatöissä. En siis todellakaan lue yhtäkään ylimääräistä "vapaaehtoista" kirjaa, vaan keskityn valmistumaan mahdollisimman nopeasti. Otan siis niin paljon kursseja kuin lukujärjestykseen mahtuu. Lähes kaikista kursseista olen saanut tekemättä juuri mitään arvosanan 4. Ideaalista on, että jokainen oppii opiskelualaansa kuuluvat olennaiset asiat opintojensa aikana. Luotan yliopiston opettajien/lehtorien ammattitaitoon, joten uskon heidän valitsevan mahdollisimman tärkeät ja edustavat kirjat kurssikirjallisuudeksi oheismateriaaliksi. Vapaaehtoista ammattikirjallisuutta on sitten valmistumisen jälkeen aikaa (ja myös syytä) lukea eläkeikään asti, jotta pysyy ajan hengessä mukana. Kirjoittaessani opeopintojen olevan liian helppoja en suinkaan tarkoittanut, että opintojen pitäisi liittyä teoreettiseen kvanttifysiikkaan. Sen sijaan olen kuullut monilta jo valmistuneilta opettajilta, että opiskeluaikana ei ole oikeastaan oppinut käytännön työstä yhtään mitään. Opinnot kun ovat keskittyneet konstruktivismin ja behaviorismin eroavaisuuksien erittelemiseen lähes kaikilla kursseilla karrikoiden sanottuna. Sen sijaan esim. äidinkieltä opiskellaan 8 op. Tästäkin 2 op pitää sisällään luentokurssin, jossa lähinnä suositellaan ja esitellään erilaisia lasten satukirjoja ja nuorten kirjallisuutta. Suurimman osan ko. kirjallisuudesta olin itse lukenut lapsena. Äidinkielen kielioppia ei sen sijaan opiskella luokanopettajaopinnoissa lainkaan. Muun muassa tällaisista asioista muodostuu opiskelun ja työelämän välille erilaisia ristiriitoja.

adklsassa kirjoitti:

En kritisoinut opettajien palkkoja kirjoituksessani sanallakaan. Korjasin vain aikaisemman kirjoittajan esittämän virheellisen tiedon. En varmaan olisi alkanut opiskella opettajaksi, jos katsoisin pelkästään palkkapussin kokoon... On kuitenkin naiivia ajatella, että palkkapussin suuruudella ei olisi lainkaan väliä.

Kirjoituksesi vahvoista ja hyvin tarkoista mielipiteistä päätellen olet varmaan aika nuori. Nuorena voi lukea ylimääräisiä kirjoja vaikka koko kirjastollisen verran (niin minäkin tein aikaisempaa tutkintoa opiskellessani).
Mainintasi siitä, että käytät reikäisiä sukkia ja ala-asteaikaisia vaatteitasi on sinulle tällä hetkellä mahdollista. Entä 5-10 vuoden kuluttua, kun haluaisit ostaa perheellesi kodin (ei ihan pieni ostos), viedä lapsia harrastamaan, ostaa joskus jotain muutakin kuin tonnikalaa ja riisiä? Oletko vielä silloinkin näin idealistinen yhteiskunta-ajattelija? Ajatellaan, että tienaat valmistuttuasi esim. 1800 euroa kuussa, ja siitä nettona käteen n. 1400 euroa. Jo pelkästään kerrostalokaksioiden vuokrat ovat tällä hetkellä pk-seudulla noin 800 euroa kuussa, sähkö n. 40 euroa, puhelinlasku 20 e, internet 20 e. Jos joudut käymään autolla töissä, joudut ensin ostamaan auton (jonka arvo laskee kokoajan alaspäin). Bensakulut, katsastukset, ajoneuvoveromaksut ja autovakuutusmaksut eivät myöskään ole ilmaisia. Jos käytät julkisen liikenteen seutulippua, on sen hinta 80 euroa kuussa. Tähän sitten vielä lisätään päälle ruokakulut ja ylimääräiset yllärikulut kuten vaikka hammaslääkärikäynti. Ruoka on kallistunut viime vuosina huomattavasti, joten sekään ei ole ilmaista. Lisäksi kukaan ihminen ei yleensä vietä pelkästään neljän seinän sisällä aikaa. Tiedän, että on paljon ilmaisia aktviteetteja mutta haluatko viettää loppuelämäsi ilman matkustelua, konsertteja, teatteriesityksiä, elokuvia, taidenäyttelyitä, koriste-esineitä ja pitää kodissa samat huonekalut ja sisustuksen 50 vuoden ajan? Havaitsin juuri, että Linnanmäen huvipuistoranneke maksaa tänä kesänä 35 euroa. Kahden lapsen linnanmäkipäivä vie siis 70 e ruokailu sekä jäätelöt tai makeiset mukaan laskettuna noin 100 e. Onko sinulla 1400 euron nettopalkalla varaa kustantaa lapsesi Linnanmäelle? Puhumattakaan, jos haluaisit edes joskus elämäsi varrella pienen pienen kesämökin. Sinulla ei ole, ellet satu jossain vaiheessa perimään mahdollisesti varakkaita sukulaisiasi tai saamaan vanhemmiltasi tukea talousasioissa. Voihan sitä tietty aina toivoa rikasta miestä elättäjäksi :) (Tämä oli siis vitsi, jos joku tästä suuttui tai loukkaantui. Kirjoituksesta vaan saattoi päätellä kirjoittajan olevan nainen, koska tuskin yhdellekään miehelle mahtuu ala-asteaikaiset vaatteet.)

Itse huolehdin kahdesta lapsesta, maksan asuntolainaa ja käyn osa-aikatöissä. En siis todellakaan lue yhtäkään ylimääräistä "vapaaehtoista" kirjaa, vaan keskityn valmistumaan mahdollisimman nopeasti. Otan siis niin paljon kursseja kuin lukujärjestykseen mahtuu. Lähes kaikista kursseista olen saanut tekemättä juuri mitään arvosanan 4. Ideaalista on, että jokainen oppii opiskelualaansa kuuluvat olennaiset asiat opintojensa aikana. Luotan yliopiston opettajien/lehtorien ammattitaitoon, joten uskon heidän valitsevan mahdollisimman tärkeät ja edustavat kirjat kurssikirjallisuudeksi oheismateriaaliksi. Vapaaehtoista ammattikirjallisuutta on sitten valmistumisen jälkeen aikaa (ja myös syytä) lukea eläkeikään asti, jotta pysyy ajan hengessä mukana. Kirjoittaessani opeopintojen olevan liian helppoja en suinkaan tarkoittanut, että opintojen pitäisi liittyä teoreettiseen kvanttifysiikkaan. Sen sijaan olen kuullut monilta jo valmistuneilta opettajilta, että opiskeluaikana ei ole oikeastaan oppinut käytännön työstä yhtään mitään. Opinnot kun ovat keskittyneet konstruktivismin ja behaviorismin eroavaisuuksien erittelemiseen lähes kaikilla kursseilla karrikoiden sanottuna. Sen sijaan esim. äidinkieltä opiskellaan 8 op. Tästäkin 2 op pitää sisällään luentokurssin, jossa lähinnä suositellaan ja esitellään erilaisia lasten satukirjoja ja nuorten kirjallisuutta. Suurimman osan ko. kirjallisuudesta olin itse lukenut lapsena. Äidinkielen kielioppia ei sen sijaan opiskella luokanopettajaopinnoissa lainkaan. Muun muassa tällaisista asioista muodostuu opiskelun ja työelämän välille erilaisia ristiriitoja.

Lue lisää

On toki totta tuo sinunkin puolesi kirjoituksesta, mutta viimekädessä palkat neuvotellaan etujärjestöissä ei yliopistojen tiedekunnissa! Jokainen hankkii sellaisen tulotason, jonka haluaa. Itse kasvoin jo nuorena pituuteni ja lapsia en koskaan aio hankkia, vuokra-asumiseen olen tyytyväinen ja autoa tai kesämökkiä en halaja. En myöskään tupakoi tai juo alkoholia, olen myös kasvissyöjä joten lihan hinnan nousu ei pelota. Nykyinen opettajien palkkataso sopii minulle mainiosti enkä kaipaa lisää mammonaa.

Ja vaikka ala-asteen vaatteet olisivat jo menneentalven lumia ei tarvitse rahaa vaatteisiin käyttää miljardeja. Puolisoni käyttää vaatteisiin noin 200€ vuodessa, hyödyntää alennusmyyntejä eikä ole "merkkitietoinen". Huonekalut ostetaan kirppareilta ja matkat tehdään junilla, elokuvia näkee tv:stä, ilmaiskonserttejakin on ja opiskelijateatterit ovat halpoja. Ruokaan menee noin 25€ viikossa per lärvi ja syödään kyllä mitä halutaan, ruokaa ei mene roskiin ja kalliita "lisäainepommi" eineiksiä ei osteta. Ja Kyllä siivoojat ja sihteeritkin lapsensa elättävät ja kasvattavat paljon pienemmilläkin palkoilla. Jos haluaa velkavankeuteen itsensä asettaa niin ole hyvä vaan. Pankin orjaksi en itse aio ruveta. Summa summarum: ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot.

Tietysti nuorilla on enemmän aikaa lukea ja sivistää itseään kuin työssäkäyvällä vanhemmalla, mutta ei kai silti yliopisto voi jokaisesta suositeltavasta teoksesta tenttiä järkestää. Yliopistossa yleensä odotetaan, että opiskelija on AIKUINEN. Siksi osa oppimisesta jätetään "oman onnen varaan". Eri yliopistojen välillä on erilaisia opetussuunnitelmia, mutta missään järjestetä opetusta päällekkäin. Eli jos haluat oppia lisää psykologiaa ota psyka sivuaineeksi jne...

Ja mitä äidinkieleen tulee on kaikilla opiskelijoilla jonkin verran kielihuollon asioita, joissa ainakin omat vajaavaisuudet tulevat ilmi. Oletuksenahan on se, että kielioppi saatiin haltuun viimeistään lukiossa. Ylioppiminen ei ole saman asian jatkuvaa uudelleen tankkausta, jos asiat ovat unohtuneet kirjastoon mars!

Valitettavasti yliopisto instituutiona joustaa erilaisten opiskelijoiden kanssa. Osa ei haluaisi tehdä kirjallisia tenttejä, osa on masentuneita, osa laiskoja, osa alkoholisteja jne... Yliopisto varmistaa, että osaat perusteet omalta ammattialaltasi työnhaussa markkinoiden uskotaan testaavan pätevyytesi ja osaamisesi, Tervetuloa 2000-luvulle elämme liberaalissa markkinakapitalismissa. Tulisi kyllä yliopistoille kalliiksi jos niiden tulisi jokainen luettu kirja tenttiä ja arvostella. Elämme ns. korkean luottamusasteen yhteiskunnassa.

Ja muista, että se mitä muut oppivat lukemalla kirjoista niin sinä opit arjen kokemusten kautta vanhempana. Jos palkka ei miellytä niin ryhdy OAJ-aktiiviksi ja lähde mailailemaan kansanedustajille ja kuntatyönantajalle. Myös palkankorotuksia voi yrittää rohkeasti pyyttää.

Raaka totuus kuitenkin on, että sos-terv-aloilla ja kasvatusaloilla on pienet palkat. Työ on tärkeää ja palkitsevaa, mutta lompakko ei kasva nimeksikään. Nämä työt nyt vaan ovat niitä kutsumusammatteja. Jos rahaa haluaa niin kannattaa vaihtaa alaa.