Maatalouden avulla voidaan muuttaa ihmisten kulutustottumuksia huomattavasti ja sitä kautta hidastaa ilmaston muutosta.
Olen pitkään puhunut ruoan hiilidioksidiverosta. Se on maksu, joka kerätään ruoan kuluttajilta. Veron suuruus määräytyisi sen mukaan miten paljon hiilidioksidia sitoutuu ja vapautuu ruoan valmistuksen elinkaaren aikana. Se olisi siis ruoan hiilidioksiditase.
Mitä ekologisempaa tuotanto olisi sitä enemmän kuluttaja siitä maksaisi ja sitä paremmin ilmastonmuutos hidastuisi. Kuolleenako syntynyt ajatus ? Eikö ihmisiä pitäisi houkutella kuluttamaan ekologisesti halvemman hinnan avulla ?
Näinhän sitä perinteisesti ajatellaan ja siksi maapallon lämpeneminen ei ole hidastunut lainkaan. Ihmisten pitää tajuta, että tähänastinen kuluttaminen ei ole ollut kestävän kehityksen tiellä. Halventamalla ruoan hintaa tehomaatalouden avulla on samalla ryöstetty luontoa ja häiritty tasapainoa. Kun on kulutettu velalla on sitä alettava maksaa takaisin.
Tanskalaiset ovat avanneet pelin ja ovat jo Suomea askeleen edellä. He pohtivat elintarvikkeiden ilmastomerkkiä. Se ilmoittaa grammoina sen hiilidioksidimäärän, jonka yhden kilon valmistus kyseistä elintarviketta on päästänyt ilmaan.
Suomalaiset voisivat vielä ehtiä kilpaan mukaan seuraavalla mallilla. Tulevaisuudessa EU aloittaa laskuttaa päästökaupan tapaan ruoan tuotantoa. Sitä varten meidän on kehitettävä ja otettava käyttöön esittämäni CO 2 -vero.
Laskentakaavassa pitää huomioida mm. seuraavat seikat. Viljantuotannossa suurin vaikuttava kerroin tulee olla pinta-alalla. Se on linjassa jo olevien säännösten kanssa (vrt. maankäytön muutokset). Ts. viljely on ekologisinta silloin kun pinta-alaa kohti tulee pieni sato. Peruste on siinä, että silloin kuluu vähiten lannoitteita, maan ravinteita kuluu vähiten, torjunta-aineita ei käytetä jne. Tuotanto olisi siis luomu-tuotannon kaltaista. Suomi olisi tällöin etulyöntiasemassa pienien satojen ja suuren pinta-alan kautta.
Suurin kerroin eläintuotannon puolella tulisi olla eläintiheydessä,ts. käänteinen ajatus nykyiselle. Mitä isompi maa-alue karjalle on käytettävissä suhteessa asukaslukuun, sitä edullisempi kerroin hiilidioksiditaseen laskentakaavassa. Onhan perinjuurin selvää , että suuret eläinyksiköt ovat eniten luontoa kuormittavia ja lisäksi eettisesti kestämättömiä. (vrt. amerikkalaiset ja eteläamerikkalaiset lihafarmitehtaat).
Suomessa elintarvikkeiden jatkojalostus vaatii uudenlaista ajattelua lähiruokatuotannon suuntaan teho/keskittämis-tuotannon sijaan.
Tätä mallia voitaisiin alkaa toteuttaa pienin askelin ja hinnankorotuksin, jolloin olisimme valmiita koko EU:n siirtyessä tähän. Silloin avautuisivat valtavat vientimahdollisuudet EU:n sisällä. Nyt olisi valtiolla mahdollisuus vaikuttaa maatalouden kannattavuusongelmaan eikä se maksaisi mitään. ALV:n laskemisesta koituva hyöty on myös kohdennettavissa tämän rakennemuutoksen helpottamiseen.
Olen pitkään puhunut ruoan hiilidioksidiverosta. Se on maksu, joka kerätään ruoan kuluttajilta. Veron suuruus määräytyisi sen mukaan miten paljon hiilidioksidia sitoutuu ja vapautuu ruoan valmistuksen elinkaaren aikana. Se olisi siis ruoan hiilidioksiditase.
Mitä ekologisempaa tuotanto olisi sitä enemmän kuluttaja siitä maksaisi ja sitä paremmin ilmastonmuutos hidastuisi. Kuolleenako syntynyt ajatus ? Eikö ihmisiä pitäisi houkutella kuluttamaan ekologisesti halvemman hinnan avulla ?
Näinhän sitä perinteisesti ajatellaan ja siksi maapallon lämpeneminen ei ole hidastunut lainkaan. Ihmisten pitää tajuta, että tähänastinen kuluttaminen ei ole ollut kestävän kehityksen tiellä. Halventamalla ruoan hintaa tehomaatalouden avulla on samalla ryöstetty luontoa ja häiritty tasapainoa. Kun on kulutettu velalla on sitä alettava maksaa takaisin.
Tanskalaiset ovat avanneet pelin ja ovat jo Suomea askeleen edellä. He pohtivat elintarvikkeiden ilmastomerkkiä. Se ilmoittaa grammoina sen hiilidioksidimäärän, jonka yhden kilon valmistus kyseistä elintarviketta on päästänyt ilmaan.
Suomalaiset voisivat vielä ehtiä kilpaan mukaan seuraavalla mallilla. Tulevaisuudessa EU aloittaa laskuttaa päästökaupan tapaan ruoan tuotantoa. Sitä varten meidän on kehitettävä ja otettava käyttöön esittämäni CO 2 -vero.
Laskentakaavassa pitää huomioida mm. seuraavat seikat. Viljantuotannossa suurin vaikuttava kerroin tulee olla pinta-alalla. Se on linjassa jo olevien säännösten kanssa (vrt. maankäytön muutokset). Ts. viljely on ekologisinta silloin kun pinta-alaa kohti tulee pieni sato. Peruste on siinä, että silloin kuluu vähiten lannoitteita, maan ravinteita kuluu vähiten, torjunta-aineita ei käytetä jne. Tuotanto olisi siis luomu-tuotannon kaltaista. Suomi olisi tällöin etulyöntiasemassa pienien satojen ja suuren pinta-alan kautta.
Suurin kerroin eläintuotannon puolella tulisi olla eläintiheydessä,ts. käänteinen ajatus nykyiselle. Mitä isompi maa-alue karjalle on käytettävissä suhteessa asukaslukuun, sitä edullisempi kerroin hiilidioksiditaseen laskentakaavassa. Onhan perinjuurin selvää , että suuret eläinyksiköt ovat eniten luontoa kuormittavia ja lisäksi eettisesti kestämättömiä. (vrt. amerikkalaiset ja eteläamerikkalaiset lihafarmitehtaat).
Suomessa elintarvikkeiden jatkojalostus vaatii uudenlaista ajattelua lähiruokatuotannon suuntaan teho/keskittämis-tuotannon sijaan.
Tätä mallia voitaisiin alkaa toteuttaa pienin askelin ja hinnankorotuksin, jolloin olisimme valmiita koko EU:n siirtyessä tähän. Silloin avautuisivat valtavat vientimahdollisuudet EU:n sisällä. Nyt olisi valtiolla mahdollisuus vaikuttaa maatalouden kannattavuusongelmaan eikä se maksaisi mitään. ALV:n laskemisesta koituva hyöty on myös kohdennettavissa tämän rakennemuutoksen helpottamiseen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Siinä arpeettia alkuun. Hassin palauttaa 350 000 € kulukorvauksia, joka jäänyt omaan taskuun.
Siinä "hiilidioksidiveroa" alkuun !
Vasta sitten alkaa muusta puhumaan.
Mahdollistanut 400 000 polttoaine litran uintireissujakin.
Siinä sitä hiilidioksiiniä alkuun.
CO"-vero on selvä Espoon pieruvero joka tarkoittaa "ilman pilaa" - beroa, savolaisittain se on muuten "iliman-pilluu" - vero
Voi kun meidän ilmasto lämpenisi, kun pihalla on niin saaterin kylmä öisin.
Aurinko oikkuilee, eikä lämmitä kuten ennen.
Hollannissa jo tulppaanit kukkivat ihanasti.
Tämä esitys on vielä raakile, jota pitää viedä vielä pidemmälle. Sekin on väärin, että tämä olisi vihreiden ajatus. Esitän tätä maataloustuottajan näkökulmasta. Mallissa korostuu uusi ajattelu, joka pyrkii ensimmäisen kerran reiluun kauppaan . Tähän asti maataloustuottaja on syyllistetty ympäristön pilaamiseen vaikka syyllinen on kuluttaja.
Kuluttaja vaatii yhä halvempaa ruokaa ja parempaa ympäristötasetta. Ne ovat samassa yhtälössä mahdottomia, toisesta pitää tinkiä. Vain maksamalla reilua hintaa ekologisesta tuotannosta voi kuluttaja vaatia sitä.
Nykyinen ympäristötuki on täysin riittämätön . Oikea kustannustaso on täysin eri miljardiluokassa.
Raportissa esitetään arvio mahdollisten lisätoimien
mahdollisesta hiilinielusta teollisuusmaissa,
joka voisi olla jopa 500 miljoonaa tonnia hiiltä
vuodessa ensimmäisellä raportointikaudella. Tästä
noin 29 miljoonaa tonnia hiiltä vuodessa voisi olla
mahdollista saavuttaa muutoksilla maankäytössä
(mm.viljelysmaan muuttaminen ruohoalueeksi, kuivattujen
alueiden ennallistamista), noin 260 miljoonaa
tonnia hiiltä vuodessa tehostamalla toimenpiteitä
nykyisessä maankäytössä (mm. maanviljelysmaiden
osalta maanmuokkauksen vähentäminen,
viljelykierron pidentäminen, eroosion torjunta, kastelu;
peltometsätaloudessa puuston parempi käsittely;
laidunmailla karjan, puumaisten kasvien ja
palojen parempi käsittely...
IPCC:n erityisraportissa esitettyjä karkeita arvioita artiklan 3.3 mahdollisesta hiilinielusta/-päästöstä
teollisuusmaissa ensimmäisellä raportointikaudella (Watson ym. 2000):
Tässä olisi Suomen mahdollisuus myydä maatalouden tuotteet hyvällä hinnalla ulkomaille. Pitää olla aktiivinen ja lobata suomalainen laskentamalli tulevaan päästökauppaan.
Loppaajia kyllä löytyy, Hassi, Väyrynen, Hautala.
Saavatko aikaan enemmänn pahaa kuin hyvää ?
Ylihintaista ruokaa ei osta äitisikään.
Mistä saadaan edullinen ruoka afrikkalaisille ?
Vastaa siihen.
Afrikasta.
Sitäpaitsi ruoka ei ole ylihintaista, nousevat kustannukset ovat todellisia. Enää ei voi syödä velaksi tulevien sukupolvien piikkiin.
Toisaalta teknologia kehittää synteettistä ruokaa, mutta kyllä sekin maksaa.