Evoilla on oppinsa puolustelussa keskeisenä terminä käsite haitallinen geenimutaatio, joka karsiutuu pois. Mutta mitä te tarkoitatte haitallisella? Sehän on täysin määrittelemätön, hämärä, termi, jolla kukin voi käsittää ihan mitä vain.
Siis millainen mutaatio on evo-opin mukaan haitallinen? Jos haitallisella tarkoitetaan jotain vakavaa perinnöllistä sairautta, jonka kantaja kuolee jo hyvin nuorena niin termi on siinä tapauksessa selvä.
Mutta evo-opillista selviytymistä ajateltaessa ei kyse ole haitallisista ja hyödyllisistä mutaatioista vaan vähemmän haitallisista tai vähemmän hyödyllisistä. Kummin päin vain halutaan sanoa.
Yksilö, joka juoksee vähän hitaammin kuin toinen saa siitä huolimatta jälkeläisiä aivan saman verran tai enemmänkin. Vertailuun voitaisiin yhtä hyvin ottaa mikä tahansa muukin ominaisuus.
Toisaalta, ei ole yksilöä, jonka kaikki ominaisuudet olisivat paremmat kuin toisilla. Kyse on aina keskiarvosta mutta senkään paremmuus ei jälkeläislukua ratkaise kuten tiedämme ihmisistä.
Niinhän se meni ennenkin, että mitä köyhempi ja kurjempi mökki ja siis näennäisesti huonosti pärjäävät vanhemmat sitä enemmän oli lapsia. Huomatkaa evot, rikkaitten vanhempien lapsilla olei enemmän ruokaa mutta lapsia oli kuitenkin vähemmnän. Eli juuri päinvastoin mitä teille niin rakas evo-oppi väittää!
Haitallinen geenimutaatio?
142
3017
Vastaukset
- juutas.
"ei kyse ole haitallisista ja hyödyllisistä mutaatioista vaan vähemmän haitallisista tai vähemmän hyödyllisistä. "
- Aivan, hyvä outsider. Maailma ei katsos olekaan mustavalkoinen, jollaisena sen haluat nähdä.
Mutaatioiden hyödyllisyys ja haitallisuus riippuu ympäristöstä ja tilanteesta. Osa on haitallisia, osa hyödyllisiä, osa neutraaleja. Kysymyshän on siitä, minkä ominaisuuden mutaatio tuottaa.
Kaikki eliöiden ominaisuudet ovat mutaatioiden tuottamia, ja ominaisuuksien hyödyllisyys riippuu aina tilanteesta. Valkoinen turkki on jänikselle talvella hyödyllinen, mutta kesällä haitallinen, noin karrikoituna esimerkkinä.
"Yksilö, joka juoksee vähän hitaammin kuin toinen saa siitä huolimatta jälkeläisiä aivan saman verran tai enemmänkin. Vertailuun voitaisiin yhtä hyvin ottaa mikä tahansa muukin ominaisuus."
- Eihän tietysti kysymys olekaan yhdestä ominaisuudesta, vaan eliön kaikista ominaisuuksista, joista toiset ovat toki toisia merkittävämpiä. Eihän eliön elämä ole pelkkää kilpajuoksua, joten pelkkä juoksunopeus ei ratkaise. Jos tuo sprintteri sattuu olemaan esimerkiksi jonkin toisen mutaation takia steriili, on peli sen kohdalta evoluutiomielessä ohi. Kysymys on siitä, mitkä ominaisuudet auttavat lisääntymään ja mitkä haittaavat sitä.
"Niinhän se meni ennenkin, että mitä köyhempi ja kurjempi mökki ja siis näennäisesti huonosti pärjäävät vanhemmat sitä enemmän oli lapsia. Huomatkaa evot, rikkaitten vanhempien lapsilla olei enemmän ruokaa mutta lapsia oli kuitenkin vähemmnän. Eli juuri päinvastoin mitä teille niin rakas evo-oppi väittää! "
- Ei, ei. Eihän rikkaus ole geneettinen, perinnöllinen ominaisuus. Eihän evoluutioteoria mitään sellaista sano, että varallisuus olisi automaattisesti lisääntymisetu. Tuo on taas vain oman "evo-oppisi" tuotosta, omaa väärinymmärrystäsi.
Jos nuo köyhän mökin ihmiset lisääntyvät tehokkaammin, heillähän tietysti se lisääntymisetu on, mitkä tekijät siinä takana sitten onkaan. Ja jos köyhän mökin ihmiset saavat enemmän lapsia kuin rikkaan kartanon, on seuraavassa sukupolvessa enempi mökin jälkeläisiä kuin kartanon, eikö tämä ole selviö? Ja juuri niin kuin evoluutioteoria kertoo.
Jälleen kerran kehotan lukemaan jonkin evoluutioteoriaa käsittelevän kirjan ajatuksen kanssa, niin pääset taistelemasta näitä "evo-oppi" - tuulimyllyjäsi vastaan.- aito-outsider
***- Aivan, hyvä outsider. Maailma ei katsos olekaan mustavalkoinen, jollaisena sen haluat nähdä.***
Kuten, jos tekstini luet, huomaat, että minä puhun harmaan sävyistä. Itse puhut heti seuraavassa kappaleessa haitallisista ja hyödyllisistä joten itselläsi on tuo musta-valkoisuus asetelmana. Olinko tahditon kun sen paljastin?
***- Ei, ei. Eihän rikkaus ole geneettinen, perinnöllinen ominaisuus. Eihän evoluutioteoria mitään sellaista sano, että varallisuus olisi automaattisesti lisääntymisetu. Tuo on taas vain oman "evo-oppisi" tuotosta, omaa väärinymmärrystäsi.***
Rikkauden takana on yleensä poikkeusetta ollut alfauros, johonka pääseminen on osoitus muita paremmasta sopeutuneisuudesta. Joten kyllä geeneillä on osuutta. Yleensä kyseesä on ollut valloitus-/rosvojoukon johtaja.
Rikas on aina voinut ruokkia jälkeläisensä paremmin ja parempi ruoan saanti jälkeläisille on evo-opin mukaan aina ollut poikastuoton perusta. Minne se oppi hävisi?
***Ja jos köyhän mökin ihmiset saavat enemmän lapsia kuin rikkaan kartanon, on seuraavassa sukupolvessa enempi mökin jälkeläisiä kuin kartanon, eikö tämä ole selviö? Ja juuri niin kuin evoluutioteoria kertoo.***
Tottakai sillä jolla on enemmän jälkeläisiä on enemmän jälkeläisiä !!!!! Mihin siinä evo-oppia tarvitaan, kysyn vaan.
***Jälleen kerran kehotan lukemaan jonkin evoluutioteoriaa käsittelevän kirjan ajatuksen kanssa, niin pääset taistelemasta näitä "evo-oppi" - tuulimyllyjäsi vastaan.***
Hyvä kehotus, joka koskee kaikkia evouskovia. Lukea ajatuksen kanssa. Niin minäkin aikanaan tein, luin niitä ison kirjaston kaikki mitä löytyi ja ajattelu osoitti evo-opin pohjautuvan todistamattomiin väittämiin ja huuhaahan.
Evo-opissa kun väittämä tai keksitty skenaario siitä miten kaikki on ehkä voinut tapahtua on jo todiste.
*** - juutas.
aito-outsider kirjoitti:
***- Aivan, hyvä outsider. Maailma ei katsos olekaan mustavalkoinen, jollaisena sen haluat nähdä.***
Kuten, jos tekstini luet, huomaat, että minä puhun harmaan sävyistä. Itse puhut heti seuraavassa kappaleessa haitallisista ja hyödyllisistä joten itselläsi on tuo musta-valkoisuus asetelmana. Olinko tahditon kun sen paljastin?
***- Ei, ei. Eihän rikkaus ole geneettinen, perinnöllinen ominaisuus. Eihän evoluutioteoria mitään sellaista sano, että varallisuus olisi automaattisesti lisääntymisetu. Tuo on taas vain oman "evo-oppisi" tuotosta, omaa väärinymmärrystäsi.***
Rikkauden takana on yleensä poikkeusetta ollut alfauros, johonka pääseminen on osoitus muita paremmasta sopeutuneisuudesta. Joten kyllä geeneillä on osuutta. Yleensä kyseesä on ollut valloitus-/rosvojoukon johtaja.
Rikas on aina voinut ruokkia jälkeläisensä paremmin ja parempi ruoan saanti jälkeläisille on evo-opin mukaan aina ollut poikastuoton perusta. Minne se oppi hävisi?
***Ja jos köyhän mökin ihmiset saavat enemmän lapsia kuin rikkaan kartanon, on seuraavassa sukupolvessa enempi mökin jälkeläisiä kuin kartanon, eikö tämä ole selviö? Ja juuri niin kuin evoluutioteoria kertoo.***
Tottakai sillä jolla on enemmän jälkeläisiä on enemmän jälkeläisiä !!!!! Mihin siinä evo-oppia tarvitaan, kysyn vaan.
***Jälleen kerran kehotan lukemaan jonkin evoluutioteoriaa käsittelevän kirjan ajatuksen kanssa, niin pääset taistelemasta näitä "evo-oppi" - tuulimyllyjäsi vastaan.***
Hyvä kehotus, joka koskee kaikkia evouskovia. Lukea ajatuksen kanssa. Niin minäkin aikanaan tein, luin niitä ison kirjaston kaikki mitä löytyi ja ajattelu osoitti evo-opin pohjautuvan todistamattomiin väittämiin ja huuhaahan.
Evo-opissa kun väittämä tai keksitty skenaario siitä miten kaikki on ehkä voinut tapahtua on jo todiste.
***"Tottakai sillä jolla on enemmän jälkeläisiä on enemmän jälkeläisiä !!!!! Mihin siinä evo-oppia tarvitaan, kysyn vaan"
- Sillä jolla on eniten jälkeläisiä on evoluutiomielessä se kelpoisin. Ei se joka juoksee nopeimmin tai se jolla on suurimmat voimat tai eniten kultalevyjä levymyynnistä. Jälkeläisten määrä on se sopeutuneisuuden tai kelpoisuuden mittari.
Ja kaikki ne ominaisuudet, jotka edistävät jälkeläistuotantoa, ovat hyödyllisiä.
Eikä tämä hyödyllinen, haitallinen, neutraali - jako ole jako kolmeen, vaan se on liukuva asteikko, kuten täällä hyvin liukuvärillä sinisestä punaiseen verrattiin. - aito-outsider
juutas. kirjoitti:
"Tottakai sillä jolla on enemmän jälkeläisiä on enemmän jälkeläisiä !!!!! Mihin siinä evo-oppia tarvitaan, kysyn vaan"
- Sillä jolla on eniten jälkeläisiä on evoluutiomielessä se kelpoisin. Ei se joka juoksee nopeimmin tai se jolla on suurimmat voimat tai eniten kultalevyjä levymyynnistä. Jälkeläisten määrä on se sopeutuneisuuden tai kelpoisuuden mittari.
Ja kaikki ne ominaisuudet, jotka edistävät jälkeläistuotantoa, ovat hyödyllisiä.
Eikä tämä hyödyllinen, haitallinen, neutraali - jako ole jako kolmeen, vaan se on liukuva asteikko, kuten täällä hyvin liukuvärillä sinisestä punaiseen verrattiin.***eniten kultalevyjä levymyynnistä.***
Kuinka suuri perhe on Madonnalla? - juutas.
aito-outsider kirjoitti:
***eniten kultalevyjä levymyynnistä.***
Kuinka suuri perhe on Madonnalla?Ketähän pojuttelet?
Madonnalla on kaksi biologista lasta, eli ei keskimääräistä enempää jälkeläisiä. Kultalevyjen määrähän ei siis ollut se kelpoisuuden mittari vaan jälkeläisten määrä.
Mitä oikein halusit sanoa? - kässäsin
juutas. kirjoitti:
Ketähän pojuttelet?
Madonnalla on kaksi biologista lasta, eli ei keskimääräistä enempää jälkeläisiä. Kultalevyjen määrähän ei siis ollut se kelpoisuuden mittari vaan jälkeläisten määrä.
Mitä oikein halusit sanoa?niin, että mielestäsi eniten kersoja on sillä jolla on eniten kultalevyjä. Se muusikkomestari onn menestynyt parhaiten ja saa sen takia eniten kersoja.
- juutas.
kässäsin kirjoitti:
niin, että mielestäsi eniten kersoja on sillä jolla on eniten kultalevyjä. Se muusikkomestari onn menestynyt parhaiten ja saa sen takia eniten kersoja.
"Mie ainaskin kässäsin niin, että mielestäsi eniten kersoja on sillä jolla on eniten kultalevyjä "
- Sinulla on siinä tapauksessa luetun ymmärtämisessä vaikeuksia. Kirjoitin näin:
"- Sillä jolla on eniten jälkeläisiä on evoluutiomielessä se kelpoisin. Ei se joka juoksee nopeimmin tai se jolla on suurimmat voimat tai eniten kultalevyjä levymyynnistä."
- Mitä siinä sanotaan? Se jolla on eniten kultalevyjä, EI ole kelpoisin. Se jolla on eniten jälkeläisiä on se kelpoisin.
Ei ihme, jos kreationistien näkemykset ovat omituisia, jos luku- ja ymmärrystaito on tuolla tasolla. Pitäisi kai kirjoitaa enintään viiden sanan pituisia pelkkiä päälauseita ja välttää vaikeita sanoja.
- osoittaa
minkäänlaista mekanismia, joka nimenomaan laumaeläimillä johtaisi suoraan riippuvuuteen sopeutuneisuusasteen ja jälkeläisluvn välillä. Mikä se mekanismi voisi olla? Pystyisikö joku evo sen kuvailemaan ymmärrettävästi?
Tosi hämäriä käsitteitä käytätte, epätieteellisiäkin, uskonvaraisia suorastaan.- Turkana
että laumaeläimilläkin on erilaisia immuunivasteita eri tauteihin ja kun tuollainen letaali tartuntatauti karsii esim. puolet populaatiosta, jäljelle jäävä lauma on geneettiseltä koostumukseltaan erilainen kuin alkuperäinen lauma, vain ne selvisivät, joiden immuunivaste oli niin tehokas, että se kykeni vastustamaan tuota tautia ja kun populaatio seuraavan kerran kohtaa taudin, ehkäpä vain 20% jäsenistä siihen kuolee.
- mantraa
Mietit samansuuntaista kuin minäkin. Jatkaisin pohdintaa toisesta näkökulmasta käsin.
Eikös evouskovaiset tässä nimenomaisessa yhteydessäkin puhu käsitteestä "survival of the fittiest"? Siis vahvempi, osaavampi, kätevämpi tai muuten ominaisuuksiltaan parempi yksilö voittaa eloonjäämistaistelussa ja lisää paremmuuden geenistönsä tuleviin sukupolviin.
Nyt tulee vain eteen selittämätön ristiriita: tämä ei koske ihmistä, jonka väitetään olevan eläin, mutta ei evoluutikoiden uskomuksen mukaisen eloonjäämiskamppailun mukaan toimikaan saman kaavan mukaan. Juuri kartanonherrojen ja vahvemman ja vaurastuneen kansanosan pitäisi lisääntyä kuin kanit ja taas puutteellisen ravinnon ja olosuhteiden alla elävän köyhän kansan pitäisi olla se vähiten lisääntyvä joukko. Evoluutiouskomuksessa on selvästi selittämätön ristiriita teorian ja faktan välillä.
Tätä olen kysellyt usein evouskoisilta ja vastaukseksi olen saanut vain henkilöön kohdistuvaa pilkkaa, mutta ei evoluutioteorian mukaista faktaa!
Siispä JOS ihminen olisi eläin, parempiosaisen ihmisen pitäisi lisääntyä runsaammin parempien elämisen olosuhteiden vuoksi kuin huono-osaiset köyhälistön edustajat. Tilanne on kuitenkin päinvastainen. MIKSI NÄIN ON? Miten evoluutioteoria selittää tällaisen selvän ristiriidan, jota ei pitäisi olla evoteorian mukaan esiintyä? Survival of the not-fittiest!!! - asiat
mantraa kirjoitti:
Mietit samansuuntaista kuin minäkin. Jatkaisin pohdintaa toisesta näkökulmasta käsin.
Eikös evouskovaiset tässä nimenomaisessa yhteydessäkin puhu käsitteestä "survival of the fittiest"? Siis vahvempi, osaavampi, kätevämpi tai muuten ominaisuuksiltaan parempi yksilö voittaa eloonjäämistaistelussa ja lisää paremmuuden geenistönsä tuleviin sukupolviin.
Nyt tulee vain eteen selittämätön ristiriita: tämä ei koske ihmistä, jonka väitetään olevan eläin, mutta ei evoluutikoiden uskomuksen mukaisen eloonjäämiskamppailun mukaan toimikaan saman kaavan mukaan. Juuri kartanonherrojen ja vahvemman ja vaurastuneen kansanosan pitäisi lisääntyä kuin kanit ja taas puutteellisen ravinnon ja olosuhteiden alla elävän köyhän kansan pitäisi olla se vähiten lisääntyvä joukko. Evoluutiouskomuksessa on selvästi selittämätön ristiriita teorian ja faktan välillä.
Tätä olen kysellyt usein evouskoisilta ja vastaukseksi olen saanut vain henkilöön kohdistuvaa pilkkaa, mutta ei evoluutioteorian mukaista faktaa!
Siispä JOS ihminen olisi eläin, parempiosaisen ihmisen pitäisi lisääntyä runsaammin parempien elämisen olosuhteiden vuoksi kuin huono-osaiset köyhälistön edustajat. Tilanne on kuitenkin päinvastainen. MIKSI NÄIN ON? Miten evoluutioteoria selittää tällaisen selvän ristiriidan, jota ei pitäisi olla evoteorian mukaan esiintyä? Survival of the not-fittiest!!!Taloudellinen menestys ei korreloi biologisten ominaisuuksien kanssa.
Taloudellinen evoluutio on eri asia kuin biologinen. :-)
Lue "Sekoitat asiat" -viesti. - hyvinvointi....
asiat kirjoitti:
Taloudellinen menestys ei korreloi biologisten ominaisuuksien kanssa.
Taloudellinen evoluutio on eri asia kuin biologinen. :-)
Lue "Sekoitat asiat" -viesti.tarkoitakin sitä, että on paremmat ja turvatummat olosuhteet lisääntyä, ruokkia jälkeläiset ja hoitaa ne paremmin?
Luonnossa jos on paremmat olosuhteet, jälkeläisiä tulee enemmän ja ne ovat vahvempia. Eikö ihminen sitten olekaan eläin eli ei noudata samoja lainalaisuuksia?
Eikö luonnonlaki toimikaan ihmisten kohdalla ja miksi ei?
Vihjeesi ei vastaa ko kysymyksiin! - aito-outsider
Turkana kirjoitti:
että laumaeläimilläkin on erilaisia immuunivasteita eri tauteihin ja kun tuollainen letaali tartuntatauti karsii esim. puolet populaatiosta, jäljelle jäävä lauma on geneettiseltä koostumukseltaan erilainen kuin alkuperäinen lauma, vain ne selvisivät, joiden immuunivaste oli niin tehokas, että se kykeni vastustamaan tuota tautia ja kun populaatio seuraavan kerran kohtaa taudin, ehkäpä vain 20% jäsenistä siihen kuolee.
Tuo on aika kaukaa haettua. Siinä korostuu vain yksi ominaisuus, joka voi olla hyvinkin ristiriitainen vaikutuksiltaan.
Kuten Espanjan taudin epdemiassa Lapissa huomattiin niin tauti vei hautaan juuri parhaassa iässään olevia, nuoria aikuisia, joilla kaiken järjen mukaan olisi pitänyt olla paras mahdollinen vastustuskyky säästäen lapset ja vanhat. Keuhkot täyttyivät vedellä ja he oikeastaan hukkuivat.
Lisäksi tällainen tauti ei valikoi vaan se vie maan poveen niin hyvät kuin huonotkin geenit, valikoimatta. Ei se siis jalosta lajia millään lailla.
Kuten sodatkin. Niistähän sanotaan, että ensin kaatuvat parhaat miehet. - Turkana
aito-outsider kirjoitti:
Tuo on aika kaukaa haettua. Siinä korostuu vain yksi ominaisuus, joka voi olla hyvinkin ristiriitainen vaikutuksiltaan.
Kuten Espanjan taudin epdemiassa Lapissa huomattiin niin tauti vei hautaan juuri parhaassa iässään olevia, nuoria aikuisia, joilla kaiken järjen mukaan olisi pitänyt olla paras mahdollinen vastustuskyky säästäen lapset ja vanhat. Keuhkot täyttyivät vedellä ja he oikeastaan hukkuivat.
Lisäksi tällainen tauti ei valikoi vaan se vie maan poveen niin hyvät kuin huonotkin geenit, valikoimatta. Ei se siis jalosta lajia millään lailla.
Kuten sodatkin. Niistähän sanotaan, että ensin kaatuvat parhaat miehet.""Tuo on aika kaukaa haettua. Siinä korostuu vain yksi ominaisuus, joka voi olla hyvinkin ristiriitainen vaikutuksiltaan.""
Tällaisia tutkimuksia joissa tätä on havaittu, on kuitenkin tehty. Tehokas, toimiva immuunipuolustus on tällainen etu.
""Kuten Espanjan taudin epdemiassa Lapissa huomattiin niin tauti vei hautaan juuri parhaassa iässään olevia, nuoria aikuisia, joilla kaiken järjen mukaan olisi pitänyt olla paras mahdollinen vastustuskyky säästäen lapset ja vanhat. Keuhkot täyttyivät vedellä ja he oikeastaan hukkuivat.""
Aivan, tässä tapauksessa kysymyksessä oli se, että tuo nimenomainen virus tappoi immuunipuolustuksen kautta aiheuttamalla sytokiinimyrskyn, eli mitä tehokkaampi immunipuolustus oli, sitä todennäköisemmin uhri siihen kuoli. Mutta tuostakin taudista selvisi ihmisiä ja heidän vastustuskykynsä johdosta heidän ominaisuutensa levisivät keskimäärin enemmän populaatioihin.
""Lisäksi tällainen tauti ei valikoi vaan se vie maan poveen niin hyvät kuin huonotkin geenit, valikoimatta. Ei se siis jalosta lajia millään lailla.""
Itse asiassa mutaatio, joka suojasi mustalta surmalta, levisi tutkitusti Englannissa tuon taudin vuoksi ja nyt on huomattu, että se suojaa myös HIV:lta.
""Kuten sodatkin. Niistähän sanotaan, että ensin kaatuvat parhaat miehet.""
Tuo on keksitty läheisten lohduttamiseksi. - aito-outsider
Turkana kirjoitti:
""Tuo on aika kaukaa haettua. Siinä korostuu vain yksi ominaisuus, joka voi olla hyvinkin ristiriitainen vaikutuksiltaan.""
Tällaisia tutkimuksia joissa tätä on havaittu, on kuitenkin tehty. Tehokas, toimiva immuunipuolustus on tällainen etu.
""Kuten Espanjan taudin epdemiassa Lapissa huomattiin niin tauti vei hautaan juuri parhaassa iässään olevia, nuoria aikuisia, joilla kaiken järjen mukaan olisi pitänyt olla paras mahdollinen vastustuskyky säästäen lapset ja vanhat. Keuhkot täyttyivät vedellä ja he oikeastaan hukkuivat.""
Aivan, tässä tapauksessa kysymyksessä oli se, että tuo nimenomainen virus tappoi immuunipuolustuksen kautta aiheuttamalla sytokiinimyrskyn, eli mitä tehokkaampi immunipuolustus oli, sitä todennäköisemmin uhri siihen kuoli. Mutta tuostakin taudista selvisi ihmisiä ja heidän vastustuskykynsä johdosta heidän ominaisuutensa levisivät keskimäärin enemmän populaatioihin.
""Lisäksi tällainen tauti ei valikoi vaan se vie maan poveen niin hyvät kuin huonotkin geenit, valikoimatta. Ei se siis jalosta lajia millään lailla.""
Itse asiassa mutaatio, joka suojasi mustalta surmalta, levisi tutkitusti Englannissa tuon taudin vuoksi ja nyt on huomattu, että se suojaa myös HIV:lta.
""Kuten sodatkin. Niistähän sanotaan, että ensin kaatuvat parhaat miehet.""
Tuo on keksitty läheisten lohduttamiseksi.***Tuo on keksitty läheisten lohduttamiseksi.***
Tuon on sanoneet lukemattomat rintamaveteraanit kokemuksensa perusteella. Älä lähde olemaan viisaampi kuin ne, jotka olivat siellä jossain vuosikausia ja kokivat ja näkivät jotain. - tämä menee näin
hyvinvointi.... kirjoitti:
tarkoitakin sitä, että on paremmat ja turvatummat olosuhteet lisääntyä, ruokkia jälkeläiset ja hoitaa ne paremmin?
Luonnossa jos on paremmat olosuhteet, jälkeläisiä tulee enemmän ja ne ovat vahvempia. Eikö ihminen sitten olekaan eläin eli ei noudata samoja lainalaisuuksia?
Eikö luonnonlaki toimikaan ihmisten kohdalla ja miksi ei?
Vihjeesi ei vastaa ko kysymyksiin!Ihminen käytää ehkäisyä ja säännöstelee syntyvyyttä mitä eläimet eivät tee.
Hyvinvointivaltion ihminen( tai muuten hyvin toimeen tuleva) myös miettii omia resurssejaan ja mahdollisuuksiaan lasten kasvattamiseen eikä siis kasvata kuin järkeväksi katsomansa määrän. kyseessä kun ei siis ole myöskään vain rahalliset vaan myös henkiset resurssit, joiden riittämistä mietitään, jotta lapsiilla olisi mahdollisimman hyvä elämä.
Moni siis hankkii vain muutaman lapsen jotta aikaa kummallekkin riittäisi ja näihin muutamaan panostetaan silloin enemmän, kuin jos lapsia olisi kymmenen.
Tästä poikkeuksena juuri kehitysmaat, joissa ehkäisyvalistusta ei juuri ole ja monelle köyhälle perheelle suuri lapsilauma on (ja oli ennen täälläkin) vanhempien vanhuuden turva. Myös elintason alhaisuuden ja korkean lapsikuolleisuuden vuoksi, lapsia on tehtävä paljon, jotta edes osa säästyisi ja kasvaisi aikuiseksi asti, huolehtimaan vanhemmistaan myös elämän loppupuolella. - todistuksesi
tämä menee näin kirjoitti:
Ihminen käytää ehkäisyä ja säännöstelee syntyvyyttä mitä eläimet eivät tee.
Hyvinvointivaltion ihminen( tai muuten hyvin toimeen tuleva) myös miettii omia resurssejaan ja mahdollisuuksiaan lasten kasvattamiseen eikä siis kasvata kuin järkeväksi katsomansa määrän. kyseessä kun ei siis ole myöskään vain rahalliset vaan myös henkiset resurssit, joiden riittämistä mietitään, jotta lapsiilla olisi mahdollisimman hyvä elämä.
Moni siis hankkii vain muutaman lapsen jotta aikaa kummallekkin riittäisi ja näihin muutamaan panostetaan silloin enemmän, kuin jos lapsia olisi kymmenen.
Tästä poikkeuksena juuri kehitysmaat, joissa ehkäisyvalistusta ei juuri ole ja monelle köyhälle perheelle suuri lapsilauma on (ja oli ennen täälläkin) vanhempien vanhuuden turva. Myös elintason alhaisuuden ja korkean lapsikuolleisuuden vuoksi, lapsia on tehtävä paljon, jotta edes osa säästyisi ja kasvaisi aikuiseksi asti, huolehtimaan vanhemmistaan myös elämän loppupuolella.mukaan kykenee irtautumaan luonnonlakien vaikutuksesta niin eikö se tee silloin ihmisestä enemmän kuin eläimen? Voiko eläin kyetä niin suureen tekoon?
- Turkana
aito-outsider kirjoitti:
***Tuo on keksitty läheisten lohduttamiseksi.***
Tuon on sanoneet lukemattomat rintamaveteraanit kokemuksensa perusteella. Älä lähde olemaan viisaampi kuin ne, jotka olivat siellä jossain vuosikausia ja kokivat ja näkivät jotain.""Tuon on sanoneet lukemattomat rintamaveteraanit kokemuksensa perusteella. Älä lähde olemaan viisaampi kuin ne, jotka olivat siellä jossain vuosikausia ja kokivat ja näkivät jotain.""
Äläkä sinä väheksy sodista hengissä selvinneitä.
- ratkaisu:
>
Niin, sen haitallisuuden määrittelee luonnonvalinta. Mutta totta puhut, eipä tuollaista sinänsä edes voi määritellä: jokin ominaisuus saattaa olla hyödyllinen tietyissä ympäristöissä, haitallinen toisissa. Siksi sinänsä onkin turhaa puhua mutaation haitallisuuden asteesta.
>
Just näin: jotkut tiedetään selkeästi haittaaviksi, mutta rajan veto hyödyllisen ja haitallisen välille on kuin rajanveto liukuvärille sinisestä punaiseen (koska se on violetti, koska punainen).
>
Jees, katsantokannasta kiinni. Hyödylliseksi voi varmaan sanoa sitä, että eliöt pärjää/lisääntyy paremmin. Eikö olekin hassua, että kreationistit usein tarttuvat, että "hyödyllistä mutaatiota ei voi olla" kun he itse asiassa taistelevat siitä, onko väri siniseen päin kallellaan olevasta puneisesta vai lilasta ?
>
Mutta eikös kuitenkin sillä hitaimmalla juoksijalla ole suurin todennäköisyys jäädä saaliiksi ? Tällöin se ei saa jälkeläisiä ollenkaan. Toki siis tuon hitaan juoksijan muut ominaisuudet ovat myös tärkeitä (vaikka kuulo) - tosin nuo ominaisuudet eivät varmasti valikoidu juoksunopeuden funktiona vai mitä.
>
Ilman muuta. Alat olla jo sillä linjalla, että pian tajuat, mitä evoluutio on. Tosiaan keskiarvoa paremmilla ominaisuuksilla on keskimääräistä parempi mahdollisuus tuottaa jälkipolvia. Mikään selviö asia ei tosin ole - senkään vuoksi, mitä sanoit, ettei sen yhden yksilön kaikki ominaisuudet ole kuitenkaan muita paremmat. Tosiaan niistä parhaimmista ominaisuuksista seuloutuu parhaat keskimäärin parhaiten jatkoon (nopea juoksu, hyvä hoivavietti, herkkä kuulo vaikka ne olisivat eri yksilöillä - toki jokin hyvän kuulon omaava voi karsiutuakin jos sillä on jokin heikompi ominaisuus jne., mutta keskimäärin sellaiset pärjää paremmin).
>
Nyt kyllä taisit itse asettua luonnonvalitsijaksi kun oletit tietäväsi, kuka ihmisistä on toista parempi. Näitä "luonnonvalitsijoita" historia tuntee joitakin. Koskaan tuohon asemaan itsensä laittaminen ei ole aiheuttanut mitään hyvää.
Muista myös, että ihmisen kohdalla luonnonvalinta on saanut hivenen eri muodon kuin elinympäristön niukkuudesta taistelevien eliöiden kohdalla. Ruoka ja saalistustaito jne. eivät enää ole ihmisille se rajoittava tekijä.- aito-outsider
***Mutta eikös kuitenkin sillä hitaimmalla juoksijalla ole suurin todennäköisyys jäädä saaliiksi ? Tällöin se ei saa jälkeläisiä ollenkaan.***
Ei tarvitse olla lauman huonoin juoksia. Mutta saaliiksi jäämisen ratkaisee moni muukin juttu kuin vain juoksunopeus. Juoksunopeus oli vain yksi esimerkki.
***Ilman muuta. Alat olla jo sillä linjalla, että pian tajuat, mitä evoluutio on.***
En nyt haluaisi leuhkia mutta olen kyllä tuntenut ja tajunnut evoteorian jo silloin kun sinä vielä kiljuit potalla: "Äiti, tuu pyyhkimään".
***Tosiaan keskiarvoa paremmilla ominaisuuksilla on keskimääräistä parempi mahdollisuus tuottaa jälkipolvia.***
Noin se ei mene, tuo on evouskon mahdollistamiseksi luotu myytti. Mitään tuolla tavoin toimivaa mekanismia ei kukaan ole kyennyt osoittamaan eikä ole edes vakavissaan yrittänytkään.
***Tosiaan niistä parhaimmista ominaisuuksista seuloutuu parhaat keskimäärin parhaiten jatkoon (nopea juoksu, hyvä hoivavietti, herkkä kuulo vaikka ne olisivat eri yksilöillä - toki jokin hyvän kuulon omaava voi karsiutuakin jos sillä on jokin heikompi ominaisuus jne., mutta keskimäärin sellaiset pärjää paremmin).***
Ei luonto ole keskimääräismatematiikkaa vaan jotain aivan muuta. Vain sairaat ja vajavaiset sekä loukkaantuneet karsiutuu, kaikki muut ovat poikastuotossaan samalla viivalla. Sattuma ja luonnonolosuhteet pelin ratkaisevat.
***Nyt kyllä taisit itse asettua luonnonvalitsijaksi kun oletit tietäväsi, kuka ihmisistä on toista parempi. Näitä "luonnonvalitsijoita" historia tuntee joitakin. Koskaan tuohon asemaan itsensä laittaminen ei ole aiheuttanut mitään hyvää.***
Mitä tuo oli olevinaan? Te evot niitä luonnonvalitsijoita olette olleet. Kuten Lenin ja Stalin, jotka valitsivat yhteiskuntaluokkia ja Hitler, joka valitsi kansoja ja Pol Pot, joka valitsi välillä kaupunkilaiset-maalaiset. Minä puhuin vain tosiasioita, jotka saattavat nuorille ehkä jo ruveta olemaan outoja. Ehkä vika onkin puutteellisessa kouluopetuksessa.
*** Ruoka ja saalistustaito jne. eivät enää ole ihmisille se rajoittava tekijä.***
Jaa, ettäkö ruoka ei ole ollut vallitseva tekijä? Miksiköhän pikkumökeissä 1868 ja 1918 kuoltiin nälkään mutta isommissa taloissa ei? - Turkana
aito-outsider kirjoitti:
***Mutta eikös kuitenkin sillä hitaimmalla juoksijalla ole suurin todennäköisyys jäädä saaliiksi ? Tällöin se ei saa jälkeläisiä ollenkaan.***
Ei tarvitse olla lauman huonoin juoksia. Mutta saaliiksi jäämisen ratkaisee moni muukin juttu kuin vain juoksunopeus. Juoksunopeus oli vain yksi esimerkki.
***Ilman muuta. Alat olla jo sillä linjalla, että pian tajuat, mitä evoluutio on.***
En nyt haluaisi leuhkia mutta olen kyllä tuntenut ja tajunnut evoteorian jo silloin kun sinä vielä kiljuit potalla: "Äiti, tuu pyyhkimään".
***Tosiaan keskiarvoa paremmilla ominaisuuksilla on keskimääräistä parempi mahdollisuus tuottaa jälkipolvia.***
Noin se ei mene, tuo on evouskon mahdollistamiseksi luotu myytti. Mitään tuolla tavoin toimivaa mekanismia ei kukaan ole kyennyt osoittamaan eikä ole edes vakavissaan yrittänytkään.
***Tosiaan niistä parhaimmista ominaisuuksista seuloutuu parhaat keskimäärin parhaiten jatkoon (nopea juoksu, hyvä hoivavietti, herkkä kuulo vaikka ne olisivat eri yksilöillä - toki jokin hyvän kuulon omaava voi karsiutuakin jos sillä on jokin heikompi ominaisuus jne., mutta keskimäärin sellaiset pärjää paremmin).***
Ei luonto ole keskimääräismatematiikkaa vaan jotain aivan muuta. Vain sairaat ja vajavaiset sekä loukkaantuneet karsiutuu, kaikki muut ovat poikastuotossaan samalla viivalla. Sattuma ja luonnonolosuhteet pelin ratkaisevat.
***Nyt kyllä taisit itse asettua luonnonvalitsijaksi kun oletit tietäväsi, kuka ihmisistä on toista parempi. Näitä "luonnonvalitsijoita" historia tuntee joitakin. Koskaan tuohon asemaan itsensä laittaminen ei ole aiheuttanut mitään hyvää.***
Mitä tuo oli olevinaan? Te evot niitä luonnonvalitsijoita olette olleet. Kuten Lenin ja Stalin, jotka valitsivat yhteiskuntaluokkia ja Hitler, joka valitsi kansoja ja Pol Pot, joka valitsi välillä kaupunkilaiset-maalaiset. Minä puhuin vain tosiasioita, jotka saattavat nuorille ehkä jo ruveta olemaan outoja. Ehkä vika onkin puutteellisessa kouluopetuksessa.
*** Ruoka ja saalistustaito jne. eivät enää ole ihmisille se rajoittava tekijä.***
Jaa, ettäkö ruoka ei ole ollut vallitseva tekijä? Miksiköhän pikkumökeissä 1868 ja 1918 kuoltiin nälkään mutta isommissa taloissa ei?""Noin se ei mene, tuo on evouskon mahdollistamiseksi luotu myytti. Mitään tuolla tavoin toimivaa mekanismia ei kukaan ole kyennyt osoittamaan eikä ole edes vakavissaan yrittänytkään.""
Sinulle on jo lukuisia kertoja kerrottu, että tämä on luonnossa tieteellisissä kenttätutkimuksissa havaittu fakta. Voit lukea vaikkapa Jonathan Weinerin Darwinin linnut, niin huomaat, että lintujen ominaisuudet vaikuttavat niiden keskimääräiseen jälkeläistuottoon. - näihin:
aito-outsider kirjoitti:
***Mutta eikös kuitenkin sillä hitaimmalla juoksijalla ole suurin todennäköisyys jäädä saaliiksi ? Tällöin se ei saa jälkeläisiä ollenkaan.***
Ei tarvitse olla lauman huonoin juoksia. Mutta saaliiksi jäämisen ratkaisee moni muukin juttu kuin vain juoksunopeus. Juoksunopeus oli vain yksi esimerkki.
***Ilman muuta. Alat olla jo sillä linjalla, että pian tajuat, mitä evoluutio on.***
En nyt haluaisi leuhkia mutta olen kyllä tuntenut ja tajunnut evoteorian jo silloin kun sinä vielä kiljuit potalla: "Äiti, tuu pyyhkimään".
***Tosiaan keskiarvoa paremmilla ominaisuuksilla on keskimääräistä parempi mahdollisuus tuottaa jälkipolvia.***
Noin se ei mene, tuo on evouskon mahdollistamiseksi luotu myytti. Mitään tuolla tavoin toimivaa mekanismia ei kukaan ole kyennyt osoittamaan eikä ole edes vakavissaan yrittänytkään.
***Tosiaan niistä parhaimmista ominaisuuksista seuloutuu parhaat keskimäärin parhaiten jatkoon (nopea juoksu, hyvä hoivavietti, herkkä kuulo vaikka ne olisivat eri yksilöillä - toki jokin hyvän kuulon omaava voi karsiutuakin jos sillä on jokin heikompi ominaisuus jne., mutta keskimäärin sellaiset pärjää paremmin).***
Ei luonto ole keskimääräismatematiikkaa vaan jotain aivan muuta. Vain sairaat ja vajavaiset sekä loukkaantuneet karsiutuu, kaikki muut ovat poikastuotossaan samalla viivalla. Sattuma ja luonnonolosuhteet pelin ratkaisevat.
***Nyt kyllä taisit itse asettua luonnonvalitsijaksi kun oletit tietäväsi, kuka ihmisistä on toista parempi. Näitä "luonnonvalitsijoita" historia tuntee joitakin. Koskaan tuohon asemaan itsensä laittaminen ei ole aiheuttanut mitään hyvää.***
Mitä tuo oli olevinaan? Te evot niitä luonnonvalitsijoita olette olleet. Kuten Lenin ja Stalin, jotka valitsivat yhteiskuntaluokkia ja Hitler, joka valitsi kansoja ja Pol Pot, joka valitsi välillä kaupunkilaiset-maalaiset. Minä puhuin vain tosiasioita, jotka saattavat nuorille ehkä jo ruveta olemaan outoja. Ehkä vika onkin puutteellisessa kouluopetuksessa.
*** Ruoka ja saalistustaito jne. eivät enää ole ihmisille se rajoittava tekijä.***
Jaa, ettäkö ruoka ei ole ollut vallitseva tekijä? Miksiköhän pikkumökeissä 1868 ja 1918 kuoltiin nälkään mutta isommissa taloissa ei?>
Esimerkki esimerkki, mutta kun on vaikka miljoona eläintä, niin eiköhän niiden ominaisuudet ole kohtalaisen tasan jakautuneet. Näistä helpoimmin jää saaliiksi ne, joilla on heikoimmat geenit kokonaisuudessaan. Tuohon kokonaisuuteen vaikuttaa ehdottomasti myös juoksunopeus. Juoksunopeus on yksi niistä tuhannesta tekijästä, jotka vaikuttavat karsintaan.
>
Hyvin todennäköistä. Oletko sitten jotenkin dementoitunut kun evoluutioteoria on sittemmin päässyt unohtumaan ja olet sen sijalle kehitellyt tuota irvikuvaa evoluutioteoriasta ? Olet sille antanut oikein nimenkin, evo-oppi. Sillähän ei ole mitään tekemistä evoluutioteorian kanssa kuten Sinulle on lukemattomia kertoja osoitettu.
>
No, tuo voidaan todeta vaikka bakteeriviljelyllä. Siellä on mutaatioita, jotka pystyvät käyttämään huonommin ravintoa tai vaikka kestävät antibioottia paremmin jne. Kyllä noista geeneistä lisääntyy eniten ne, jotka pystyvät ko. olosuhteissa keskimäärin parhaiten lisääntymään (ota huomioon, että huono ravinnon käyttö ja antibioottiresistenssi saattaa olla samassa yksilössä, jolloin se ei kuitenkaan keskimäärin kovin hyvin selviä vaikka lisääntyä voikin - kuten muutkin bakteerit/geenit). Antibioottimääräkin voi olla niin alhainen, että ilman resistenssiä olevat bakteerit kyllä jotenkin pärjäilevät mutta vaisu on niiden menestys kaiken kaikkiaan.
>
Juuri näin: luonnonolosuhteet suuntaavat valintaa niin, että sattumalta parhaat geenit saaneet pärjää paremmin kuin sattumalta huonommat geenit saanut. Tätä tosiaan kutsutaan luonnovalinnaksi. Ehkä et ihan kaikkea olekaan unohtanut oppimastasi evoluutioteoriasta. Vertaa nyt vaikka leijonien lisääntymistä. Siellä on selkeästi uroksen osalta nähtävissä parhaiden ominaisuuksien lisääntymismenestys.
>
Siis kirjoitit tietäväsi, mitkä ovat parhaat geenit/ihmiset vaikka luonnovalinta ne "valitsee" (eli parhaat geenit valikoituu luonnonolosuhteiden mukaan). Et Sinä sitä tiedä, mikä on hyödyllinen mutaatio (geenistö) missäkin olosuhteissa (kuten aloituksessa kirjoitit). Älä siis ala puhua aloitustasi pussiin väittämällä tietäväsi, mitkä ovat hyödyllisiä ominaisuuksia kun aivan aluksi väitit, että hyödyllisyys on ylipäätään määrittelemätön ominaisuus. Tähän tartuin.
>
Käsittääkseni yksikään luettelemistasi ei ole ollut evoluutioteorian kannattaja, mutta mitä sitten vaikka olisi ollut. Kuitenkin heidän tekonsa ovat olleet juuri "natural selectorin" (mukaillen erästä iskun tekijää) tekoja vaikka evoluutioteoria sanoo, ettei tuollaista valitsijaa voi olla olemassa vaan valikoituminen tapahtuu luonnon olosuhteiden mukaan. [Vaikka tottakai noiden diktaattorien teot ovat geenirunsauksiin vaikuttaneetkin eli evoluutio on noissakin tapahtumissa suuntautunut jollekin kantille heidän toimiensa vuoksi. Kyllähän ristiretketkin muuttivat geenirunsauksia eli "jalostivat" kansaa. Kaikki tällaiset ovat niitä ympäristötekijöitä, joilla on vaikutus, miten evoluutio etenee.]
>
Mikä on vaikea ymmärtää lauseessa: "Ruoka ja saalistustaito jne. eivät enää ole ihmisille se rajoittava tekijä" ? Toistan EIVÄT ENÄÄ. Tottakai vielä sata vuotta sitten olikin niin, että ruoka jopa vaikutti, mutta eikö vaan, että silloin se toimii rajoittavana tekijänä ? Silloinhan kun kuoltiin nälkään, niin karsiutuivat keskimäärin ne, joilla ei ollut varaa ruokaan (mm. lisääntymisterveys oli heikompi, jos henki vielä pihisi; lapsikuolleisuus suuri jne.). Nykyisin se ei vaan ole enää rajoittava tekijä: vauraudesta ja siihen keskimääräisesti johtavista geneettisistä ominaisuuksista on tullut kohtalaisen neutraaleja ellei jopa (kiireen ja rikkaille tyypillisen elämäntavan myötä) lisääntymisen kannalta haitallinen ominaisuus. Niin se ympäristö muuttuu. - aito-outsider
näihin: kirjoitti:
>
Esimerkki esimerkki, mutta kun on vaikka miljoona eläintä, niin eiköhän niiden ominaisuudet ole kohtalaisen tasan jakautuneet. Näistä helpoimmin jää saaliiksi ne, joilla on heikoimmat geenit kokonaisuudessaan. Tuohon kokonaisuuteen vaikuttaa ehdottomasti myös juoksunopeus. Juoksunopeus on yksi niistä tuhannesta tekijästä, jotka vaikuttavat karsintaan.
>
Hyvin todennäköistä. Oletko sitten jotenkin dementoitunut kun evoluutioteoria on sittemmin päässyt unohtumaan ja olet sen sijalle kehitellyt tuota irvikuvaa evoluutioteoriasta ? Olet sille antanut oikein nimenkin, evo-oppi. Sillähän ei ole mitään tekemistä evoluutioteorian kanssa kuten Sinulle on lukemattomia kertoja osoitettu.
>
No, tuo voidaan todeta vaikka bakteeriviljelyllä. Siellä on mutaatioita, jotka pystyvät käyttämään huonommin ravintoa tai vaikka kestävät antibioottia paremmin jne. Kyllä noista geeneistä lisääntyy eniten ne, jotka pystyvät ko. olosuhteissa keskimäärin parhaiten lisääntymään (ota huomioon, että huono ravinnon käyttö ja antibioottiresistenssi saattaa olla samassa yksilössä, jolloin se ei kuitenkaan keskimäärin kovin hyvin selviä vaikka lisääntyä voikin - kuten muutkin bakteerit/geenit). Antibioottimääräkin voi olla niin alhainen, että ilman resistenssiä olevat bakteerit kyllä jotenkin pärjäilevät mutta vaisu on niiden menestys kaiken kaikkiaan.
>
Juuri näin: luonnonolosuhteet suuntaavat valintaa niin, että sattumalta parhaat geenit saaneet pärjää paremmin kuin sattumalta huonommat geenit saanut. Tätä tosiaan kutsutaan luonnovalinnaksi. Ehkä et ihan kaikkea olekaan unohtanut oppimastasi evoluutioteoriasta. Vertaa nyt vaikka leijonien lisääntymistä. Siellä on selkeästi uroksen osalta nähtävissä parhaiden ominaisuuksien lisääntymismenestys.
>
Siis kirjoitit tietäväsi, mitkä ovat parhaat geenit/ihmiset vaikka luonnovalinta ne "valitsee" (eli parhaat geenit valikoituu luonnonolosuhteiden mukaan). Et Sinä sitä tiedä, mikä on hyödyllinen mutaatio (geenistö) missäkin olosuhteissa (kuten aloituksessa kirjoitit). Älä siis ala puhua aloitustasi pussiin väittämällä tietäväsi, mitkä ovat hyödyllisiä ominaisuuksia kun aivan aluksi väitit, että hyödyllisyys on ylipäätään määrittelemätön ominaisuus. Tähän tartuin.
>
Käsittääkseni yksikään luettelemistasi ei ole ollut evoluutioteorian kannattaja, mutta mitä sitten vaikka olisi ollut. Kuitenkin heidän tekonsa ovat olleet juuri "natural selectorin" (mukaillen erästä iskun tekijää) tekoja vaikka evoluutioteoria sanoo, ettei tuollaista valitsijaa voi olla olemassa vaan valikoituminen tapahtuu luonnon olosuhteiden mukaan. [Vaikka tottakai noiden diktaattorien teot ovat geenirunsauksiin vaikuttaneetkin eli evoluutio on noissakin tapahtumissa suuntautunut jollekin kantille heidän toimiensa vuoksi. Kyllähän ristiretketkin muuttivat geenirunsauksia eli "jalostivat" kansaa. Kaikki tällaiset ovat niitä ympäristötekijöitä, joilla on vaikutus, miten evoluutio etenee.]
>
Mikä on vaikea ymmärtää lauseessa: "Ruoka ja saalistustaito jne. eivät enää ole ihmisille se rajoittava tekijä" ? Toistan EIVÄT ENÄÄ. Tottakai vielä sata vuotta sitten olikin niin, että ruoka jopa vaikutti, mutta eikö vaan, että silloin se toimii rajoittavana tekijänä ? Silloinhan kun kuoltiin nälkään, niin karsiutuivat keskimäärin ne, joilla ei ollut varaa ruokaan (mm. lisääntymisterveys oli heikompi, jos henki vielä pihisi; lapsikuolleisuus suuri jne.). Nykyisin se ei vaan ole enää rajoittava tekijä: vauraudesta ja siihen keskimääräisesti johtavista geneettisistä ominaisuuksista on tullut kohtalaisen neutraaleja ellei jopa (kiireen ja rikkaille tyypillisen elämäntavan myötä) lisääntymisen kannalta haitallinen ominaisuus. Niin se ympäristö muuttuu.***olet sen sijalle kehitellyt tuota irvikuvaa evoluutioteoriasta ? Olet sille antanut oikein nimenkin, evo-oppi. Sillähän ei ole mitään tekemistä evoluutioteorian kanssa***
Kun noin tarkkaan luulet lukevasi minun ajatuksiani niin voisitko kuvailla missä kohdin ja miten minun evo-oppini eroaa sinun evoluutioteoriastasi. - leuhkii
aito-outsider kirjoitti:
***Mutta eikös kuitenkin sillä hitaimmalla juoksijalla ole suurin todennäköisyys jäädä saaliiksi ? Tällöin se ei saa jälkeläisiä ollenkaan.***
Ei tarvitse olla lauman huonoin juoksia. Mutta saaliiksi jäämisen ratkaisee moni muukin juttu kuin vain juoksunopeus. Juoksunopeus oli vain yksi esimerkki.
***Ilman muuta. Alat olla jo sillä linjalla, että pian tajuat, mitä evoluutio on.***
En nyt haluaisi leuhkia mutta olen kyllä tuntenut ja tajunnut evoteorian jo silloin kun sinä vielä kiljuit potalla: "Äiti, tuu pyyhkimään".
***Tosiaan keskiarvoa paremmilla ominaisuuksilla on keskimääräistä parempi mahdollisuus tuottaa jälkipolvia.***
Noin se ei mene, tuo on evouskon mahdollistamiseksi luotu myytti. Mitään tuolla tavoin toimivaa mekanismia ei kukaan ole kyennyt osoittamaan eikä ole edes vakavissaan yrittänytkään.
***Tosiaan niistä parhaimmista ominaisuuksista seuloutuu parhaat keskimäärin parhaiten jatkoon (nopea juoksu, hyvä hoivavietti, herkkä kuulo vaikka ne olisivat eri yksilöillä - toki jokin hyvän kuulon omaava voi karsiutuakin jos sillä on jokin heikompi ominaisuus jne., mutta keskimäärin sellaiset pärjää paremmin).***
Ei luonto ole keskimääräismatematiikkaa vaan jotain aivan muuta. Vain sairaat ja vajavaiset sekä loukkaantuneet karsiutuu, kaikki muut ovat poikastuotossaan samalla viivalla. Sattuma ja luonnonolosuhteet pelin ratkaisevat.
***Nyt kyllä taisit itse asettua luonnonvalitsijaksi kun oletit tietäväsi, kuka ihmisistä on toista parempi. Näitä "luonnonvalitsijoita" historia tuntee joitakin. Koskaan tuohon asemaan itsensä laittaminen ei ole aiheuttanut mitään hyvää.***
Mitä tuo oli olevinaan? Te evot niitä luonnonvalitsijoita olette olleet. Kuten Lenin ja Stalin, jotka valitsivat yhteiskuntaluokkia ja Hitler, joka valitsi kansoja ja Pol Pot, joka valitsi välillä kaupunkilaiset-maalaiset. Minä puhuin vain tosiasioita, jotka saattavat nuorille ehkä jo ruveta olemaan outoja. Ehkä vika onkin puutteellisessa kouluopetuksessa.
*** Ruoka ja saalistustaito jne. eivät enää ole ihmisille se rajoittava tekijä.***
Jaa, ettäkö ruoka ei ole ollut vallitseva tekijä? Miksiköhän pikkumökeissä 1868 ja 1918 kuoltiin nälkään mutta isommissa taloissa ei?ja Sup sanoo : "En nyt haluaisi leuhkia mutta olen kyllä tuntenut ja tajunnut evoteorian jo silloin kun sinä vielä kiljuit potalla: "Äiti, tuu pyyhkimään"".
Mitäs sitten kummia kyselet, oletko jotenkin taantunut sen mahdollisen tajuamisen ajoista ? - itse et ole
leuhkii kirjoitti:
ja Sup sanoo : "En nyt haluaisi leuhkia mutta olen kyllä tuntenut ja tajunnut evoteorian jo silloin kun sinä vielä kiljuit potalla: "Äiti, tuu pyyhkimään"".
Mitäs sitten kummia kyselet, oletko jotenkin taantunut sen mahdollisen tajuamisen ajoista ?vielä päässyt sen tajuamisen asteelle? Koeta kestää sekin vaihtoehto.
- asiat
Ei kannata soveltaa evoluutiota tuollaisella aikavälillä mihinkään lajiin, varsinkaan ihmiseen. Vaikutukset nähdään (jos ihmislaji on enää näkemässä) kenties tuhansien, ehkä satojen tuhansien vuosien kuluttua.
Ihminen on kehittänyt itselleen sellaiset olosuhteet, että lyhyen aikavälin luonnonvalinta ei käytännössä toimi. Esim. Suomessa imeväiskuolleisuus on mitätöntä, ja ihmiset pariutuvat ja lisääntyvät ominaisuuksistaan huolimatta.
Evoluutiota, biologiaa ja luonnonvalintaa koskevat tarkemmat vastaukset löydät esimerkiksi kirjasta "Biology", jonka ovat kirjoittaneet Campbell, Reece ja Mitchell.- kin tekee
..-.-.ihmiset pariutuvat ja lisääntyvät ominaisuuksistaan huolimatta. .-.-.-
Noinhan se on monilla laumaeläimilläkin. Kaikill aon samat ruohot syötävinään. Enintään vahvin sonni saa eniten jälkeläisiä. Mutta taas törmätään raakaan voimaan eli vahvuuteen eikä johonkin epämääräiseen sopeutuneisuuteen. - ,kiitos.
kin tekee kirjoitti:
..-.-.ihmiset pariutuvat ja lisääntyvät ominaisuuksistaan huolimatta. .-.-.-
Noinhan se on monilla laumaeläimilläkin. Kaikill aon samat ruohot syötävinään. Enintään vahvin sonni saa eniten jälkeläisiä. Mutta taas törmätään raakaan voimaan eli vahvuuteen eikä johonkin epämääräiseen sopeutuneisuuteen.Voisitko valottaa vähän laajemmin, mitä oikeastaan tarkoitit?
Asiat eivät ole niin kaksijakoisia. Niitä on syytä tarkastella pidemmällä välillä. - juutas.
kin tekee kirjoitti:
..-.-.ihmiset pariutuvat ja lisääntyvät ominaisuuksistaan huolimatta. .-.-.-
Noinhan se on monilla laumaeläimilläkin. Kaikill aon samat ruohot syötävinään. Enintään vahvin sonni saa eniten jälkeläisiä. Mutta taas törmätään raakaan voimaan eli vahvuuteen eikä johonkin epämääräiseen sopeutuneisuuteen."Mutta taas törmätään raakaan voimaan eli vahvuuteen eikä johonkin epämääräiseen sopeutuneisuuteen"
- Tuossa tapauksessa sonnin kohdalla sopeutuneisuus on lisääntymisetu. Mutta unohdat kokonaan lehmät. Suvulliseen lisääntymiseen kun tarvitaan kaksi osapuolta. Jälkeläisten geeneistä puolet tulee niiltä, ja luonnonvalinta valitsee niistäkin ne jotka pääsevät pariutumaan. - aito-outsider
juutas. kirjoitti:
"Mutta taas törmätään raakaan voimaan eli vahvuuteen eikä johonkin epämääräiseen sopeutuneisuuteen"
- Tuossa tapauksessa sonnin kohdalla sopeutuneisuus on lisääntymisetu. Mutta unohdat kokonaan lehmät. Suvulliseen lisääntymiseen kun tarvitaan kaksi osapuolta. Jälkeläisten geeneistä puolet tulee niiltä, ja luonnonvalinta valitsee niistäkin ne jotka pääsevät pariutumaan.***Mutta taas törmätään raakaan voimaan eli vahvuuteen eikä johonkin epämääräiseen sopeutuneisuuteen"
- Tuossa tapauksessa sonnin kohdalla sopeutuneisuus on lisääntymisetu.***
Sopetuneisuus on valintaetu, tarkoittaa mitä? Voima sillä on tässä tapauksessa valintaetu, mitäs ihmettä teoretisoit. Jos joku riski sälli tuolla kadulla kääntää heikomman vastaantulijan niin onko siinäkin jokin sopeutuneisuus vaiko voima se ratkaiseva tekijä?
***Mutta unohdat kokonaan lehmät. Suvulliseen lisääntymiseen kun tarvitaan kaksi osapuolta. Jälkeläisten geeneistä puolet tulee niiltä, ja luonnonvalinta valitsee niistäkin ne jotka pääsevät pariutumaan.***
Jos lehmä on normaali ja tulee kiimaan niin se pääsee pariutumaan, aina. Ei kai siihen mitään aivan erityistä ja ihmeellistä valintaa tarvita. Kun sonni haistaa kiiman niin ei siinä muuta tarvita. Eikä sonni silloin valitse minkä astuu ja minkä ei vaan se astuu kaikki. - juutas.
aito-outsider kirjoitti:
***Mutta taas törmätään raakaan voimaan eli vahvuuteen eikä johonkin epämääräiseen sopeutuneisuuteen"
- Tuossa tapauksessa sonnin kohdalla sopeutuneisuus on lisääntymisetu.***
Sopetuneisuus on valintaetu, tarkoittaa mitä? Voima sillä on tässä tapauksessa valintaetu, mitäs ihmettä teoretisoit. Jos joku riski sälli tuolla kadulla kääntää heikomman vastaantulijan niin onko siinäkin jokin sopeutuneisuus vaiko voima se ratkaiseva tekijä?
***Mutta unohdat kokonaan lehmät. Suvulliseen lisääntymiseen kun tarvitaan kaksi osapuolta. Jälkeläisten geeneistä puolet tulee niiltä, ja luonnonvalinta valitsee niistäkin ne jotka pääsevät pariutumaan.***
Jos lehmä on normaali ja tulee kiimaan niin se pääsee pariutumaan, aina. Ei kai siihen mitään aivan erityistä ja ihmeellistä valintaa tarvita. Kun sonni haistaa kiiman niin ei siinä muuta tarvita. Eikä sonni silloin valitse minkä astuu ja minkä ei vaan se astuu kaikki.On ne näkemyksesi jotenkin yksisilmäistä.
Ensinnäkään kaikki sonnit ja lehmät eivät selviydy edes lisääntymisikään. Suuri osa kuolee ennen sitä syystä tai toisesta. Ja selvityminen on satunnaistekijät pois lukien kiinni yksilöiden ominaisuuksista. "Luonto" siis karsii koko ajan, joka hetki pois yksilöitä. Syntyneistä vain harvat ja "valikoidut" pääsevät lisääntymis ikään ja lisääntymään. Sonneista vielä harvemmat kuin lehmistä. Lisääntymisvaiheessa olevat yksilöt ovat siis jo valikoinnin tulosta.
Sitä valikointia tapahtuu joka hetki, koko elämän ajan, eikä siinä ratkaise vain yksi ominaisuus. Raaka voima ei takaa tehokasta lisääntyumistä, jos jotkin toiset ominaisuudet sitä haittaavat. Isot sarvet eivät jälkeläisiä tuo vaikka astuisi kaikki lehmät moneen kertaan, jos esimerkiksi siittiöt ovat huonoja.
"Jos joku riski sälli tuolla kadulla kääntää heikomman vastaantulijan niin onko siinäkin jokin sopeutuneisuus vaiko voima se ratkaiseva tekijä?"
- Lisääkö tuo ryöstö riskin sällin jälkeläisiä? Ei niitä ainakaan tuossa tapauksessa synny, ei kai se niitä myöhemminkään lisää. Oliko tämän jotenkin tarkoitus liittyä asiaan, vai onko se vain "evo-oppisi" kukkasia? - vanha-kissa
aito-outsider kirjoitti:
***Mutta taas törmätään raakaan voimaan eli vahvuuteen eikä johonkin epämääräiseen sopeutuneisuuteen"
- Tuossa tapauksessa sonnin kohdalla sopeutuneisuus on lisääntymisetu.***
Sopetuneisuus on valintaetu, tarkoittaa mitä? Voima sillä on tässä tapauksessa valintaetu, mitäs ihmettä teoretisoit. Jos joku riski sälli tuolla kadulla kääntää heikomman vastaantulijan niin onko siinäkin jokin sopeutuneisuus vaiko voima se ratkaiseva tekijä?
***Mutta unohdat kokonaan lehmät. Suvulliseen lisääntymiseen kun tarvitaan kaksi osapuolta. Jälkeläisten geeneistä puolet tulee niiltä, ja luonnonvalinta valitsee niistäkin ne jotka pääsevät pariutumaan.***
Jos lehmä on normaali ja tulee kiimaan niin se pääsee pariutumaan, aina. Ei kai siihen mitään aivan erityistä ja ihmeellistä valintaa tarvita. Kun sonni haistaa kiiman niin ei siinä muuta tarvita. Eikä sonni silloin valitse minkä astuu ja minkä ei vaan se astuu kaikki.aito-outsider kirjoitti:
"Sopetuneisuus on valintaetu, tarkoittaa mitä? Voima sillä on tässä tapauksessa valintaetu, mitäs ihmettä teoretisoit. Jos joku riski sälli tuolla kadulla kääntää heikomman vastaantulijan niin onko siinäkin jokin sopeutuneisuus vaiko voima se ratkaiseva tekijä? "
Tilanteeseen voi sopeutua monellakin eri tapaa. Sonnilla voi jyllätä voima, mutta voiman puutetta voi joku toinen sonni kompensoida jollain muulla tavalla, esim. nopeus, pitemmät sarvet, tms. Nuo muut ominaisuudet voivat auttaa toista sonnia pääsemään haaremin valtiaaksi tuon voimakkaan sonnin sijasta.
"Jos lehmä on normaali ja tulee kiimaan niin se pääsee pariutumaan, aina."
Niin pääsee. Lehmä voi jopa valita itse, kenen kanssa se pariutuu. Mutta mutta, lehmän voi kantaa sellaisia geenejä, jotka vaikuttavat myös jälkeläisinä syntyvien sonnien ominaisuuksiin. - aito-outsider
juutas. kirjoitti:
On ne näkemyksesi jotenkin yksisilmäistä.
Ensinnäkään kaikki sonnit ja lehmät eivät selviydy edes lisääntymisikään. Suuri osa kuolee ennen sitä syystä tai toisesta. Ja selvityminen on satunnaistekijät pois lukien kiinni yksilöiden ominaisuuksista. "Luonto" siis karsii koko ajan, joka hetki pois yksilöitä. Syntyneistä vain harvat ja "valikoidut" pääsevät lisääntymis ikään ja lisääntymään. Sonneista vielä harvemmat kuin lehmistä. Lisääntymisvaiheessa olevat yksilöt ovat siis jo valikoinnin tulosta.
Sitä valikointia tapahtuu joka hetki, koko elämän ajan, eikä siinä ratkaise vain yksi ominaisuus. Raaka voima ei takaa tehokasta lisääntyumistä, jos jotkin toiset ominaisuudet sitä haittaavat. Isot sarvet eivät jälkeläisiä tuo vaikka astuisi kaikki lehmät moneen kertaan, jos esimerkiksi siittiöt ovat huonoja.
"Jos joku riski sälli tuolla kadulla kääntää heikomman vastaantulijan niin onko siinäkin jokin sopeutuneisuus vaiko voima se ratkaiseva tekijä?"
- Lisääkö tuo ryöstö riskin sällin jälkeläisiä? Ei niitä ainakaan tuossa tapauksessa synny, ei kai se niitä myöhemminkään lisää. Oliko tämän jotenkin tarkoitus liittyä asiaan, vai onko se vain "evo-oppisi" kukkasia?***Ensinnäkään kaikki sonnit ja lehmät eivät selviydy edes lisääntymisikään.***
Minä puhunkin niistä, jotka pääsevät lisääntymisisikään. Sellaisista kai yleensäkin puhutaan silloin kun puhutaan jälkeläisten saamisesta. Vai miten on?
***eikä siinä ratkaise vain yksi ominaisuus.***
Juuri tuotahan minä olen tolkottanut koko ajan mutta kun evot vetoavat aina yhteen ominaisuuteen. Minä olen tuonut näihin keskusteluihin käsitteen ominaisuuksien keskiarvo ja sen, että ei yksi ominaisuus mitään ratkaise.
Evojen höpinää on ollut se miten jos jollain on jokin ominaisuus, joka antaa vaikkapa 0,01 % valintaedun niin mikään ei estä sitä ominaisuutta tilastollisesti pikkuhiljaa rikastumasta ja lopulta se johtaa jopa uuteen lajiin.
***- Lisääkö tuo ryöstö riskin sällin jälkeläisiä?***
Voihan se lisätäkin jos se sälli ostaa sillä rahalla penskoilleen ruokaa etteivät ne kuole nälkään. - aito-outsider
vanha-kissa kirjoitti:
aito-outsider kirjoitti:
"Sopetuneisuus on valintaetu, tarkoittaa mitä? Voima sillä on tässä tapauksessa valintaetu, mitäs ihmettä teoretisoit. Jos joku riski sälli tuolla kadulla kääntää heikomman vastaantulijan niin onko siinäkin jokin sopeutuneisuus vaiko voima se ratkaiseva tekijä? "
Tilanteeseen voi sopeutua monellakin eri tapaa. Sonnilla voi jyllätä voima, mutta voiman puutetta voi joku toinen sonni kompensoida jollain muulla tavalla, esim. nopeus, pitemmät sarvet, tms. Nuo muut ominaisuudet voivat auttaa toista sonnia pääsemään haaremin valtiaaksi tuon voimakkaan sonnin sijasta.
"Jos lehmä on normaali ja tulee kiimaan niin se pääsee pariutumaan, aina."
Niin pääsee. Lehmä voi jopa valita itse, kenen kanssa se pariutuu. Mutta mutta, lehmän voi kantaa sellaisia geenejä, jotka vaikuttavat myös jälkeläisinä syntyvien sonnien ominaisuuksiin.*** Lehmä voi jopa valita itse, kenen kanssa se pariutuu.***
Jos maisemassa on vain yksi sonni niin huonostipa voi valita. Eikä sonnin aivoilla hyväksytä rukkaisia.
***Mutta mutta, lehmän voi kantaa sellaisia geenejä, jotka vaikuttavat myös jälkeläisinä syntyvien sonnien ominaisuuksiin.***
Noin juuri on. Eli tuossa viittaat luonnon monimutkaisuuteen ja kompleksisuuteen, joka kumoaa evoteorian ja sen kuvitellun tilastollisen vastaansanomattomuuden 0,01 %:n edun ratkaisevasta vaikutuksesta.
Ominaisuuksien esiintyminen sukupolvissa on jollain lailla "värähtelevä" omimaisuus. - katsvaa
juutas. kirjoitti:
"Mutta taas törmätään raakaan voimaan eli vahvuuteen eikä johonkin epämääräiseen sopeutuneisuuteen"
- Tuossa tapauksessa sonnin kohdalla sopeutuneisuus on lisääntymisetu. Mutta unohdat kokonaan lehmät. Suvulliseen lisääntymiseen kun tarvitaan kaksi osapuolta. Jälkeläisten geeneistä puolet tulee niiltä, ja luonnonvalinta valitsee niistäkin ne jotka pääsevät pariutumaan.Ethän sinäkään ole kovin sovelias mihinkään ja pärjäät jotenkuten siltikin!
Ja täällä maan päällä tallaa samoin moni muukin epäsopiva. Jopa siten, että enemmistö on eritavoin epäsopivia. - juutas.
aito-outsider kirjoitti:
***Ensinnäkään kaikki sonnit ja lehmät eivät selviydy edes lisääntymisikään.***
Minä puhunkin niistä, jotka pääsevät lisääntymisisikään. Sellaisista kai yleensäkin puhutaan silloin kun puhutaan jälkeläisten saamisesta. Vai miten on?
***eikä siinä ratkaise vain yksi ominaisuus.***
Juuri tuotahan minä olen tolkottanut koko ajan mutta kun evot vetoavat aina yhteen ominaisuuteen. Minä olen tuonut näihin keskusteluihin käsitteen ominaisuuksien keskiarvo ja sen, että ei yksi ominaisuus mitään ratkaise.
Evojen höpinää on ollut se miten jos jollain on jokin ominaisuus, joka antaa vaikkapa 0,01 % valintaedun niin mikään ei estä sitä ominaisuutta tilastollisesti pikkuhiljaa rikastumasta ja lopulta se johtaa jopa uuteen lajiin.
***- Lisääkö tuo ryöstö riskin sällin jälkeläisiä?***
Voihan se lisätäkin jos se sälli ostaa sillä rahalla penskoilleen ruokaa etteivät ne kuole nälkään."Evojen höpinää on ollut se miten jos jollain on jokin ominaisuus, joka antaa vaikkapa 0,01 % valintaedun niin mikään ei estä sitä ominaisuutta tilastollisesti pikkuhiljaa rikastumasta ja lopulta se johtaa jopa uuteen lajiin. "
- Ei mikään estäkään rikastumasta. Tai jos mielestäsi jokin estää, niin kertonet mikä se on.
Uuteen lajiin tuo ei välttämättä johda, koska se edellyttäisi populaation jakautumista. Mutta lajin muuttumiseen se ainakin johtaa. - näinhän se käy
vanha-kissa kirjoitti:
aito-outsider kirjoitti:
"Sopetuneisuus on valintaetu, tarkoittaa mitä? Voima sillä on tässä tapauksessa valintaetu, mitäs ihmettä teoretisoit. Jos joku riski sälli tuolla kadulla kääntää heikomman vastaantulijan niin onko siinäkin jokin sopeutuneisuus vaiko voima se ratkaiseva tekijä? "
Tilanteeseen voi sopeutua monellakin eri tapaa. Sonnilla voi jyllätä voima, mutta voiman puutetta voi joku toinen sonni kompensoida jollain muulla tavalla, esim. nopeus, pitemmät sarvet, tms. Nuo muut ominaisuudet voivat auttaa toista sonnia pääsemään haaremin valtiaaksi tuon voimakkaan sonnin sijasta.
"Jos lehmä on normaali ja tulee kiimaan niin se pääsee pariutumaan, aina."
Niin pääsee. Lehmä voi jopa valita itse, kenen kanssa se pariutuu. Mutta mutta, lehmän voi kantaa sellaisia geenejä, jotka vaikuttavat myös jälkeläisinä syntyvien sonnien ominaisuuksiin.Silläaikaa kun sonnit mittelevät niin muut siittävät jälkeläisiä. Se jos mikä on vallitsevaan tilanteeseen sopeutumista.
Ja miten perustelet ettei se sonni joka myöhemmin voittaa hallisevan sonnin olisi jo varhemmin ihan yhtä sopiva tuottamaan parhaita jäkeläisiä. Eihän tappelupukari ole se sopeutumisen mitta.
Ei sarvien koko ole se mutaatio joka on elinkelpoisin muuten kuin tappelussa omaa lajikumppania vastaan. Sehän taas ei ole mikään elintärkeä uhka selviytymisessä. - hakusessa !
juutas. kirjoitti:
"Evojen höpinää on ollut se miten jos jollain on jokin ominaisuus, joka antaa vaikkapa 0,01 % valintaedun niin mikään ei estä sitä ominaisuutta tilastollisesti pikkuhiljaa rikastumasta ja lopulta se johtaa jopa uuteen lajiin. "
- Ei mikään estäkään rikastumasta. Tai jos mielestäsi jokin estää, niin kertonet mikä se on.
Uuteen lajiin tuo ei välttämättä johda, koska se edellyttäisi populaation jakautumista. Mutta lajin muuttumiseen se ainakin johtaa.Itse sanot edellisessä puheenvuorossasi näin:
""eikä siinä ratkaise vain yksi ominaisuus."""
ja nyt sitten sanot näin:
""- Ei mikään estäkään rikastumasta. Tai jos mielestäsi jokin estää, niin kertonet mikä se on."""
Onko sinulla itselläsi jokin näkemys asiaan vai muuttuuko se joka puheenvuorossa toiseksi?
Sinun edellinen sanontasi estää rikastumasta. - vanha-kissa
näinhän se käy kirjoitti:
Silläaikaa kun sonnit mittelevät niin muut siittävät jälkeläisiä. Se jos mikä on vallitsevaan tilanteeseen sopeutumista.
Ja miten perustelet ettei se sonni joka myöhemmin voittaa hallisevan sonnin olisi jo varhemmin ihan yhtä sopiva tuottamaan parhaita jäkeläisiä. Eihän tappelupukari ole se sopeutumisen mitta.
Ei sarvien koko ole se mutaatio joka on elinkelpoisin muuten kuin tappelussa omaa lajikumppania vastaan. Sehän taas ei ole mikään elintärkeä uhka selviytymisessä."Silläaikaa kun sonnit mittelevät niin muut siittävät jälkeläisiä. Se jos mikä on vallitsevaan tilanteeseen sopeutumista. "
Tuollainenkin strategia voi olla ja toimia.
"Ja miten perustelet ettei se sonni joka myöhemmin voittaa hallisevan sonnin olisi jo varhemmin ihan yhtä sopiva tuottamaan parhaita jäkeläisiä."
Tarvitseeko tuota perustella? Toisaalta jos elinikä on rajattu, niin mitä varhemmin pääsee jälkeläisiä tuottamaan sitä enemmän jälkeläisiä ko. sonni pystyy saamaan.
Kyse on kuitenkin dynaamisesta systeemistä.
"Eihän tappelupukari ole se sopeutumisen mitta. "
Ei suoraan, mutta jos tappelupukarina (ja hyvänä sellaisena) pääsee lisääntymään muita enemmän, niin silloinhan tuo on tilanteeseen sopeutumista.
Maailma on moniulotteinen paikka, eikä silloin vain yhteen ominaisuuteen tms. tuijottamalla pääse selville kokonaiskuvasta.
"Ei sarvien koko ole se mutaatio joka on elinkelpoisin muuten kuin tappelussa omaa lajikumppania vastaan. Sehän taas ei ole mikään elintärkeä uhka selviytymisessä. "
Ei selviytymisessä, mutta lisääntymisessä se voi olla. - vanha-kissa
aito-outsider kirjoitti:
*** Lehmä voi jopa valita itse, kenen kanssa se pariutuu.***
Jos maisemassa on vain yksi sonni niin huonostipa voi valita. Eikä sonnin aivoilla hyväksytä rukkaisia.
***Mutta mutta, lehmän voi kantaa sellaisia geenejä, jotka vaikuttavat myös jälkeläisinä syntyvien sonnien ominaisuuksiin.***
Noin juuri on. Eli tuossa viittaat luonnon monimutkaisuuteen ja kompleksisuuteen, joka kumoaa evoteorian ja sen kuvitellun tilastollisen vastaansanomattomuuden 0,01 %:n edun ratkaisevasta vaikutuksesta.
Ominaisuuksien esiintyminen sukupolvissa on jollain lailla "värähtelevä" omimaisuus.aito-outsider kirjoitti:
"Jos maisemassa on vain yksi sonni niin huonostipa voi valita."
Tuo on triviaali tilanne, vai voiko jotenkin valita yhden ja yhden välillä?
"Eikä sonnin aivoilla hyväksytä rukkaisia."
Mitäs sonni sitten tekee?
"***Mutta mutta, lehmän voi kantaa sellaisia geenejä, jotka vaikuttavat myös jälkeläisinä syntyvien sonnien ominaisuuksiin.***
Noin juuri on. Eli tuossa viittaat luonnon monimutkaisuuteen ja kompleksisuuteen, joka kumoaa evoteorian ja sen kuvitellun tilastollisen vastaansanomattomuuden 0,01 %:n edun ratkaisevasta vaikutuksesta."
Miten se muka kumoaa evoluutioteorian? Silti se 0,01%:n etu edelleen jyllää pitkässä juoksussa, tuli se etu sitten lehmän tai sonnin kautta!
Ajatuksesi juoksu on suoraansanoen hämärää.
- Turkana
""Evoilla on oppinsa puolustelussa keskeisenä terminä käsite haitallinen geenimutaatio, joka karsiutuu pois. Mutta mitä te tarkoitatte haitallisella? Sehän on täysin määrittelemätön, hämärä, termi, jolla kukin voi käsittää ihan mitä vain.""
Käsitämme haitallisella mutaatiolla mutaatiota, joka vähentää kelpoisuutta, ts. sitä kuinka paljon lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä yksilö kykenee tuottamaan.
""Mutta evo-opillista selviytymistä ajateltaessa ei kyse ole haitallisista ja hyödyllisistä mutaatioista vaan vähemmän haitallisista tai vähemmän hyödyllisistä. Kummin päin vain halutaan sanoa.""
Ahaa. No evoluutioteoriassa mutaatiot luokitellaan haitallisiin, neutraaleihin ja hyödyllisiin, mutta evoluutioteoriassa ymmärretään myös, että kysymyksessä on aina mutaation suhteesta ympäristöön. Jossakin ympäristössä haitallinen mutaatio on hyödyllinen toisessa ympäristössä.
""Siis millainen mutaatio on evo-opin mukaan haitallinen? Jos haitallisella tarkoitetaan jotain vakavaa perinnöllistä sairautta, jonka kantaja kuolee jo hyvin nuorena niin termi on siinä tapauksessa selvä.""
Aivan ja selvää on myös, että mutaatio, joka tuottaa ominaisuuksia, joiden takia jälkeläismäärä jää keskimääräistä vähäisemmäksi on myös haitallinen.
""Yksilö, joka juoksee vähän hitaammin kuin toinen saa siitä huolimatta jälkeläisiä aivan saman verran tai enemmänkin. Vertailuun voitaisiin yhtä hyvin ottaa mikä tahansa muukin ominaisuus.""
Jos esim. gepardin saaliin saanti on kiinni siitä, kuinka nopeasti se kykenee juoksemaan, niin jokainen mutaatio, joka heikentää tuota juoksunopeutta toki on haitallinen mutaatio, joka todennäköisesti ei leviä populaatioon. Mutta koska ihmisillä ravinnon saanti ja selviäminen, sekä jälkeläisten määrä ei enää riipu juoksunopeudesta, meillä juoksunopeutta hidastava mutaatio ei ole haitallinen, se on neutraali.
""Toisaalta, ei ole yksilöä, jonka kaikki ominaisuudet olisivat paremmat kuin toisilla. Kyse on aina keskiarvosta mutta senkään paremmuus ei jälkeläislukua ratkaise kuten tiedämme ihmisistä.""
Keskiarvo kasvaa, kun yksilö saa hyödyllisen mutaation ja laskee jos se saa haitallisen mutaation, tämähän on selvää. Ja toki keskiarvolla on merkitystä, varsinkin kun tuo prosessi jatkuu sukupolvesta toiseen.
""Niinhän se meni ennenkin, että mitä köyhempi ja kurjempi mökki ja siis näennäisesti huonosti pärjäävät vanhemmat sitä enemmän oli lapsia. Huomatkaa evot, rikkaitten vanhempien lapsilla olei enemmän ruokaa mutta lapsia oli kuitenkin vähemmnän. Eli juuri päinvastoin mitä teille niin rakas evo-oppi väittää!""
Nykyihminen on huono esimerkki evoluution valintapaineista, koska olemme onnistuneet järjestämään yhteiskunnat ja poistamaan suuren osan valintapaineista, mutta luuletko oikeasti että rikkailla ihmisillä olisi jotenkin paremmat geenit kuin köyhillä? Että heillä olisi tapahtunut jokin hyödyllinen mutaatio, jonka takia he ovat rikkaita sen sijaan että perintölainsäädäntö olisi suurempi tekijä? Toki nykyäänkin joku onnistuu rikastumaan ahkeruudella, älyllä (jotka voivat olla geneettistä alkuperää) ja onnella, mutta suurin osa rikkaista on perinyt jonkinlaisen alkupääoman omaisuudelleen, toki varmasti myös onnistunut kasvattamaan sitä. Kaikki tämä koska olemme järjestäytyneet yhteiskunniksi, joilla on lainsäädännöt. Lisäksi ihminen on sen verran älykäs, että rikkaat ihmiset osaavat rajoittaa lapsilukuaan ja siten nauttia myös muusta elämästä, kun se on mahdollista.- evo perustuu?
.-.-.-.Käsitämme haitallisella mutaatiolla mutaatiota, joka vähentää kelpoisuutta, ts. sitä kuinka paljon lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä yksilö kykenee tuottamaan. .-..-.-.
Jos todella on jokin ominaisuus, joka rajoittaa poikasten lukumäärää niin kysessä on silloin aika vakava-asteinen puute tai haitta. Totta kai ne häviää, jotka eivät saa poikasia tai saavat epänormaaleja tai hyvin heikkoja.
Aika heikko on evon perustelu jos se perustuu vain sairaalloisten ominaisuuksien karsiutumiseen. - Turkana
evo perustuu? kirjoitti:
.-.-.-.Käsitämme haitallisella mutaatiolla mutaatiota, joka vähentää kelpoisuutta, ts. sitä kuinka paljon lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä yksilö kykenee tuottamaan. .-..-.-.
Jos todella on jokin ominaisuus, joka rajoittaa poikasten lukumäärää niin kysessä on silloin aika vakava-asteinen puute tai haitta. Totta kai ne häviää, jotka eivät saa poikasia tai saavat epänormaaleja tai hyvin heikkoja.
Aika heikko on evon perustelu jos se perustuu vain sairaalloisten ominaisuuksien karsiutumiseen.""Jos todella on jokin ominaisuus, joka rajoittaa poikasten lukumäärää niin kysessä on silloin aika vakava-asteinen puute tai haitta. Totta kai ne häviää, jotka eivät saa poikasia tai saavat epänormaaleja tai hyvin heikkoja.
Aika heikko on evon perustelu jos se perustuu vain sairaalloisten ominaisuuksien karsiutumiseen.""
ei välttämättä ole ollenkaan sairaalloinen ominaisuus. Esim. lintujen munien määrä perustuu siihen, että jos niitä tuotetaan liikaa, lopullinen lisääntymisikään selvinneiden poikasten määrä jää pienemmäksi kuin silloin kun munia tuotetaan optimaalinen määrä. - aito-outsider
***Käsitämme haitallisella mutaatiolla mutaatiota, joka vähentää kelpoisuutta, ts. sitä kuinka paljon lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä yksilö kykenee tuottamaan.***
Jos noin on niin silloin kyseessä on aika suppea-alaiset geenimutaatiot sillä mikä tahansa, epäedullinenkaan, mutaatio ei välttämättä vähennä poikastuottoa. Heikoksi menee evo-opin perusteet.
***No evoluutioteoriassa mutaatiot luokitellaan haitallisiin, neutraaleihin ja hyödyllisiin,***
Silloin luokittelu on täysin mustavalkoinen unohtaen täysin, että maailma onkin harmaa. Ei kyse ole sukupolvien välillä geenimutaatioista vaan geeneistä, jotka antavat hieman erilaiset ominaisuudet. Kuten käyttämäni juoksuesimerkki. Ei voida sanoa, että kaikilla susilla, jotka juoksevat hitaammin tai vähemmän kestävästi kuin lauman paras juoksija on haitallinen geenimutaatio, joka kyllä aikanaan karsiutuu pois.
Koko evo-opin perusmoka, ja suuri, taitaakin olla juuri tuo jaottelu haitallisiin, hyödyllisiin tai neutraaleihin. Jokin mutaatio voi tehdä jonkun ominaisuuden uudella yksilöllä vähän paremmaksi mutta silti se ei ole välttämättä hyödyllinen tai se ei pääse sitä hyödyntämään.
Ajatellaas vaikka eläin- ja ihmislaumojen arvohierarkiaa. Nuori yksilö voi olla selvästikin älykkäämpi kuin lauman johto mutta ei se nuori pääse sitä kykyään paljon käyttämään eikä näyttämään. Tyhmemmät johtajat määräävät tahdin ja uusiksi johtajiksi ei tulla älyn perusteella vaan voiman ja psykopaattisuusasteen perusteella.
***Aivan ja selvää on myös, että mutaatio, joka tuottaa ominaisuuksia, joiden takia jälkeläismäärä jää keskimääräistä vähäisemmäksi on myös haitallinen.***
Edelleen vastaukseni on, että tuossa puhutaan jo kohtalaisen vakavista mutaatioista, oikeastaan vammoista ja sairauksista. Ne häviävät mutta pieniä vivahde-eroja ei mikään luonnonvalinta voisi karsia pois jo senkin takia, että eiväthän ne periinny automaattisesti.
***Jos esim. gepardin saaliin saanti on kiinni siitä, kuinka nopeasti se kykenee juoksemaan, niin jokainen mutaatio, joka heikentää tuota juoksunopeutta toki on haitallinen mutaatio, joka todennäköisesti ei leviä populaatioon.***
Gepardilla on pitkälle noin mutta se on aika harvinaisuus eikä sitä voi käyttää tyyppiesimerkkinä. Lisäksi siinä ratkaisee muukin kuin voima. Lisäksi kyseessä on kaksipiippuinen juttu, kuten olen aiemmin kertonut. Leijonat ryöstää useimmat gepardin saaliit ja se lisää leijonapopulaatiota mikä taasen on gepardien surma. Että kaikki on kovin komplisoitua.
***että rikkailla ihmisillä olisi jotenkin paremmat geenit kuin köyhillä?***
Joskus on suvussa ollut alfauros, joka sen rikkauden on onnistunut toisten kustannuksella haalimaan. Saanut omistukseensa esim. 3000 ha maata ja muille on jäänyt mopen osa. Luulisi tämän alfauroksen ominaisuuksien periytyneen. Mutta joka tapauksessa sellainen tyyppi on kyennyt huonoinakin aikoina ruokkimaan jälkikasvunsa runsaammin kuin ne köyhemmät. Eli minnen katosi evo-oppi.
Mutta mitä todistaa se, että ihminen on teidän evojen mielestä päässyt irti evoluution kahleista eli kykenee voittamaan luonnon peruslait? Eikö se kerro jo jotain? - Turkana
aito-outsider kirjoitti:
***Käsitämme haitallisella mutaatiolla mutaatiota, joka vähentää kelpoisuutta, ts. sitä kuinka paljon lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä yksilö kykenee tuottamaan.***
Jos noin on niin silloin kyseessä on aika suppea-alaiset geenimutaatiot sillä mikä tahansa, epäedullinenkaan, mutaatio ei välttämättä vähennä poikastuottoa. Heikoksi menee evo-opin perusteet.
***No evoluutioteoriassa mutaatiot luokitellaan haitallisiin, neutraaleihin ja hyödyllisiin,***
Silloin luokittelu on täysin mustavalkoinen unohtaen täysin, että maailma onkin harmaa. Ei kyse ole sukupolvien välillä geenimutaatioista vaan geeneistä, jotka antavat hieman erilaiset ominaisuudet. Kuten käyttämäni juoksuesimerkki. Ei voida sanoa, että kaikilla susilla, jotka juoksevat hitaammin tai vähemmän kestävästi kuin lauman paras juoksija on haitallinen geenimutaatio, joka kyllä aikanaan karsiutuu pois.
Koko evo-opin perusmoka, ja suuri, taitaakin olla juuri tuo jaottelu haitallisiin, hyödyllisiin tai neutraaleihin. Jokin mutaatio voi tehdä jonkun ominaisuuden uudella yksilöllä vähän paremmaksi mutta silti se ei ole välttämättä hyödyllinen tai se ei pääse sitä hyödyntämään.
Ajatellaas vaikka eläin- ja ihmislaumojen arvohierarkiaa. Nuori yksilö voi olla selvästikin älykkäämpi kuin lauman johto mutta ei se nuori pääse sitä kykyään paljon käyttämään eikä näyttämään. Tyhmemmät johtajat määräävät tahdin ja uusiksi johtajiksi ei tulla älyn perusteella vaan voiman ja psykopaattisuusasteen perusteella.
***Aivan ja selvää on myös, että mutaatio, joka tuottaa ominaisuuksia, joiden takia jälkeläismäärä jää keskimääräistä vähäisemmäksi on myös haitallinen.***
Edelleen vastaukseni on, että tuossa puhutaan jo kohtalaisen vakavista mutaatioista, oikeastaan vammoista ja sairauksista. Ne häviävät mutta pieniä vivahde-eroja ei mikään luonnonvalinta voisi karsia pois jo senkin takia, että eiväthän ne periinny automaattisesti.
***Jos esim. gepardin saaliin saanti on kiinni siitä, kuinka nopeasti se kykenee juoksemaan, niin jokainen mutaatio, joka heikentää tuota juoksunopeutta toki on haitallinen mutaatio, joka todennäköisesti ei leviä populaatioon.***
Gepardilla on pitkälle noin mutta se on aika harvinaisuus eikä sitä voi käyttää tyyppiesimerkkinä. Lisäksi siinä ratkaisee muukin kuin voima. Lisäksi kyseessä on kaksipiippuinen juttu, kuten olen aiemmin kertonut. Leijonat ryöstää useimmat gepardin saaliit ja se lisää leijonapopulaatiota mikä taasen on gepardien surma. Että kaikki on kovin komplisoitua.
***että rikkailla ihmisillä olisi jotenkin paremmat geenit kuin köyhillä?***
Joskus on suvussa ollut alfauros, joka sen rikkauden on onnistunut toisten kustannuksella haalimaan. Saanut omistukseensa esim. 3000 ha maata ja muille on jäänyt mopen osa. Luulisi tämän alfauroksen ominaisuuksien periytyneen. Mutta joka tapauksessa sellainen tyyppi on kyennyt huonoinakin aikoina ruokkimaan jälkikasvunsa runsaammin kuin ne köyhemmät. Eli minnen katosi evo-oppi.
Mutta mitä todistaa se, että ihminen on teidän evojen mielestä päässyt irti evoluution kahleista eli kykenee voittamaan luonnon peruslait? Eikö se kerro jo jotain?""Jos noin on niin silloin kyseessä on aika suppea-alaiset geenimutaatiot sillä mikä tahansa, epäedullinenkaan, mutaatio ei välttämättä vähennä poikastuottoa. Heikoksi menee evo-opin perusteet.""
Epäedullisuus lasketaan nimenomaan lisääntymiskykyisten jälkeläisten määrässä, ei siinä hidastaako se juoksunopeutta vai tuottaako lyhyemmän karvan. Jos ominaisuus ei vaikuta lisääntymiskykyisten jälkeläisten määrään, se on neutraali.
""Silloin luokittelu on täysin mustavalkoinen unohtaen täysin, että maailma onkin harmaa.""
Ei sitä unohdettu, se lukee pois jättämässäsi kohdassa: "mutta evoluutioteoriassa ymmärretään myös, että kysymyksessä on aina mutaation suhteesta ympäristöön."
""Ei kyse ole sukupolvien välillä geenimutaatioista vaan geeneistä, jotka antavat hieman erilaiset ominaisuudet. Kuten käyttämäni juoksuesimerkki.""
Jokainen ominaisuus johtuu joistakin geeneistä, jotka ovat syntyneet ja muovautuneet mutaatioiden avulla.
""Ei voida sanoa, että kaikilla susilla, jotka juoksevat hitaammin tai vähemmän kestävästi kuin lauman paras juoksija on haitallinen geenimutaatio, joka kyllä aikanaan karsiutuu pois.""
Ei toki, eikä evoluutioteoriakaan niin väitä, että vain optimaalisilla juoksuominaisuuksilla varustettu susi voisi selvitä tai että lopulta kaikille susille valikoituisi optimaaliset juoksuominaisuudet.
""Koko evo-opin perusmoka, ja suuri, taitaakin olla juuri tuo jaottelu haitallisiin, hyödyllisiin tai neutraaleihin. Jokin mutaatio voi tehdä jonkun ominaisuuden uudella yksilöllä vähän paremmaksi mutta silti se ei ole välttämättä hyödyllinen tai se ei pääse sitä hyödyntämään.""
Niin, evoluutioteoria laskee mutaatioiden hyödyllisyyden vain lisääntymiskykyisten jälkeläisten määrässä. Vaikka lapsellesi kehittyisi röntgenkatse, mutta siitä ei olisi hyötyä lisääntymisessä, se ei olisi hyödyllinen.
""Ajatellaas vaikka eläin- ja ihmislaumojen arvohierarkiaa. Nuori yksilö voi olla selvästikin älykkäämpi kuin lauman johto mutta ei se nuori pääse sitä kykyään paljon käyttämään eikä näyttämään.""
Ei kysymys olekaan siitä, että hyödyllisen mutaation tulisi auttaa lauman arvojärjestyksessä, vaan ainoastaan jälkeläisten määrässä.
""Tyhmemmät johtajat määräävät tahdin ja uusiksi johtajiksi ei tulla älyn perusteella vaan voiman ja psykopaattisuusasteen perusteella.""
Onpa synkkä kuva. Presidentti on sitten kaikkein psykopaattisin?
""Edelleen vastaukseni on, että tuossa puhutaan jo kohtalaisen vakavista mutaatioista, oikeastaan vammoista ja sairauksista. Ne häviävät mutta pieniä vivahde-eroja ei mikään luonnonvalinta voisi karsia pois jo senkin takia, että eiväthän ne periinny automaattisesti.""
Tässä puhutaan nimenomaan perusteista, joilla mutaatiot luokitellaan evoluutioteorian mukaan. Ei kukaan ole väittänytkään, että pienien vivahde-erojen tulisi aina karsiutua pois, päinvastoin, evoluutioteorian perusmekanismejahan on juuri muuntelu.
""Gepardilla on pitkälle noin mutta se on aika harvinaisuus eikä sitä voi käyttää tyyppiesimerkkinä. Lisäksi siinä ratkaisee muukin kuin voima.""
Voimme toki käyttää esimerkkinä jotakin muuta lajia, jonka menestyminen riippuu juoksunopeudesta. Tällaisella lajilla juoksunopeuteen hidastavasti vaikuttavat geenit ja mutaatiot tapaavat lähes aina karsiutumaan.
""Lisäksi kyseessä on kaksipiippuinen juttu, kuten olen aiemmin kertonut. Leijonat ryöstää useimmat gepardin saaliit ja se lisää leijonapopulaatiota mikä taasen on gepardien surma. Että kaikki on kovin komplisoitua.""
Niin kuin luonnossa aina. Kysymys on tasapainosta.
""Joskus on suvussa ollut alfauros, joka sen rikkauden on onnistunut toisten kustannuksella haalimaan. Saanut omistukseensa esim. 3000 ha maata ja muille on jäänyt mopen osa. Luulisi tämän alfauroksen ominaisuuksien periytyneen.""
Jo neljässä sukupolvessa ihmisillä isovanhempia onkin 16 yksilöä, joten noilla geeneillä on 1/32 osa mahdollisuutta periytyä, kun otetaan huomioon että hänenkin geeneistään on puolet resessiivisiä.
""Mutta joka tapauksessa sellainen tyyppi on kyennyt huonoinakin aikoina ruokkimaan jälkikasvunsa runsaammin kuin ne köyhemmät. Eli minnen katosi evo-oppi.""
En tiedä. Evoluutioteoria sen sijaan on voimissaan. Ihmisen käyttäminen esimerkkinä evoluutioteoriaa vastaan on kuitenkin ongelmallista, koska olemme järjestäytyneet tehokkaaksi yhteiskunnaksi, onnistuneet vähentämään suuresti valintapainetta maanviljelyn ja lääketieteen kehittymisen avulla, mistä on osoituksena määrämme kasvaneen muutamassa sadassa sukupolvessa tuhatkertaiseksi. - kohtaan
aito-outsider kirjoitti:
***Käsitämme haitallisella mutaatiolla mutaatiota, joka vähentää kelpoisuutta, ts. sitä kuinka paljon lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä yksilö kykenee tuottamaan.***
Jos noin on niin silloin kyseessä on aika suppea-alaiset geenimutaatiot sillä mikä tahansa, epäedullinenkaan, mutaatio ei välttämättä vähennä poikastuottoa. Heikoksi menee evo-opin perusteet.
***No evoluutioteoriassa mutaatiot luokitellaan haitallisiin, neutraaleihin ja hyödyllisiin,***
Silloin luokittelu on täysin mustavalkoinen unohtaen täysin, että maailma onkin harmaa. Ei kyse ole sukupolvien välillä geenimutaatioista vaan geeneistä, jotka antavat hieman erilaiset ominaisuudet. Kuten käyttämäni juoksuesimerkki. Ei voida sanoa, että kaikilla susilla, jotka juoksevat hitaammin tai vähemmän kestävästi kuin lauman paras juoksija on haitallinen geenimutaatio, joka kyllä aikanaan karsiutuu pois.
Koko evo-opin perusmoka, ja suuri, taitaakin olla juuri tuo jaottelu haitallisiin, hyödyllisiin tai neutraaleihin. Jokin mutaatio voi tehdä jonkun ominaisuuden uudella yksilöllä vähän paremmaksi mutta silti se ei ole välttämättä hyödyllinen tai se ei pääse sitä hyödyntämään.
Ajatellaas vaikka eläin- ja ihmislaumojen arvohierarkiaa. Nuori yksilö voi olla selvästikin älykkäämpi kuin lauman johto mutta ei se nuori pääse sitä kykyään paljon käyttämään eikä näyttämään. Tyhmemmät johtajat määräävät tahdin ja uusiksi johtajiksi ei tulla älyn perusteella vaan voiman ja psykopaattisuusasteen perusteella.
***Aivan ja selvää on myös, että mutaatio, joka tuottaa ominaisuuksia, joiden takia jälkeläismäärä jää keskimääräistä vähäisemmäksi on myös haitallinen.***
Edelleen vastaukseni on, että tuossa puhutaan jo kohtalaisen vakavista mutaatioista, oikeastaan vammoista ja sairauksista. Ne häviävät mutta pieniä vivahde-eroja ei mikään luonnonvalinta voisi karsia pois jo senkin takia, että eiväthän ne periinny automaattisesti.
***Jos esim. gepardin saaliin saanti on kiinni siitä, kuinka nopeasti se kykenee juoksemaan, niin jokainen mutaatio, joka heikentää tuota juoksunopeutta toki on haitallinen mutaatio, joka todennäköisesti ei leviä populaatioon.***
Gepardilla on pitkälle noin mutta se on aika harvinaisuus eikä sitä voi käyttää tyyppiesimerkkinä. Lisäksi siinä ratkaisee muukin kuin voima. Lisäksi kyseessä on kaksipiippuinen juttu, kuten olen aiemmin kertonut. Leijonat ryöstää useimmat gepardin saaliit ja se lisää leijonapopulaatiota mikä taasen on gepardien surma. Että kaikki on kovin komplisoitua.
***että rikkailla ihmisillä olisi jotenkin paremmat geenit kuin köyhillä?***
Joskus on suvussa ollut alfauros, joka sen rikkauden on onnistunut toisten kustannuksella haalimaan. Saanut omistukseensa esim. 3000 ha maata ja muille on jäänyt mopen osa. Luulisi tämän alfauroksen ominaisuuksien periytyneen. Mutta joka tapauksessa sellainen tyyppi on kyennyt huonoinakin aikoina ruokkimaan jälkikasvunsa runsaammin kuin ne köyhemmät. Eli minnen katosi evo-oppi.
Mutta mitä todistaa se, että ihminen on teidän evojen mielestä päässyt irti evoluution kahleista eli kykenee voittamaan luonnon peruslait? Eikö se kerro jo jotain?>
Mikä olisi oikeastaan niin pieni mutaatio/vamma/haitallinen ominaisuus, ettei se enää vaikuttaisi mitenkään lisääntymiseen ? Eikö niin, että itsekin kirjoitat, että kaikki tämä on vain harmaan sävyjä, joten ei ole olemassa mitään rajaa, mikä olisi niin vähän haitallinen ominaisuus, ettei se vaikuttaisi ollenkaan lisääntymiseen. Siis: mitä enemmän haitallinen sitä suurempi todennäköisyys, että se karsiutuu. Ja kääntäen: mitä hyödyllisempi jokin yksilön ominaisuus on sitä suurempi on sen lisääntymistodennäköisyys. - aito-outsider
Turkana kirjoitti:
""Jos noin on niin silloin kyseessä on aika suppea-alaiset geenimutaatiot sillä mikä tahansa, epäedullinenkaan, mutaatio ei välttämättä vähennä poikastuottoa. Heikoksi menee evo-opin perusteet.""
Epäedullisuus lasketaan nimenomaan lisääntymiskykyisten jälkeläisten määrässä, ei siinä hidastaako se juoksunopeutta vai tuottaako lyhyemmän karvan. Jos ominaisuus ei vaikuta lisääntymiskykyisten jälkeläisten määrään, se on neutraali.
""Silloin luokittelu on täysin mustavalkoinen unohtaen täysin, että maailma onkin harmaa.""
Ei sitä unohdettu, se lukee pois jättämässäsi kohdassa: "mutta evoluutioteoriassa ymmärretään myös, että kysymyksessä on aina mutaation suhteesta ympäristöön."
""Ei kyse ole sukupolvien välillä geenimutaatioista vaan geeneistä, jotka antavat hieman erilaiset ominaisuudet. Kuten käyttämäni juoksuesimerkki.""
Jokainen ominaisuus johtuu joistakin geeneistä, jotka ovat syntyneet ja muovautuneet mutaatioiden avulla.
""Ei voida sanoa, että kaikilla susilla, jotka juoksevat hitaammin tai vähemmän kestävästi kuin lauman paras juoksija on haitallinen geenimutaatio, joka kyllä aikanaan karsiutuu pois.""
Ei toki, eikä evoluutioteoriakaan niin väitä, että vain optimaalisilla juoksuominaisuuksilla varustettu susi voisi selvitä tai että lopulta kaikille susille valikoituisi optimaaliset juoksuominaisuudet.
""Koko evo-opin perusmoka, ja suuri, taitaakin olla juuri tuo jaottelu haitallisiin, hyödyllisiin tai neutraaleihin. Jokin mutaatio voi tehdä jonkun ominaisuuden uudella yksilöllä vähän paremmaksi mutta silti se ei ole välttämättä hyödyllinen tai se ei pääse sitä hyödyntämään.""
Niin, evoluutioteoria laskee mutaatioiden hyödyllisyyden vain lisääntymiskykyisten jälkeläisten määrässä. Vaikka lapsellesi kehittyisi röntgenkatse, mutta siitä ei olisi hyötyä lisääntymisessä, se ei olisi hyödyllinen.
""Ajatellaas vaikka eläin- ja ihmislaumojen arvohierarkiaa. Nuori yksilö voi olla selvästikin älykkäämpi kuin lauman johto mutta ei se nuori pääse sitä kykyään paljon käyttämään eikä näyttämään.""
Ei kysymys olekaan siitä, että hyödyllisen mutaation tulisi auttaa lauman arvojärjestyksessä, vaan ainoastaan jälkeläisten määrässä.
""Tyhmemmät johtajat määräävät tahdin ja uusiksi johtajiksi ei tulla älyn perusteella vaan voiman ja psykopaattisuusasteen perusteella.""
Onpa synkkä kuva. Presidentti on sitten kaikkein psykopaattisin?
""Edelleen vastaukseni on, että tuossa puhutaan jo kohtalaisen vakavista mutaatioista, oikeastaan vammoista ja sairauksista. Ne häviävät mutta pieniä vivahde-eroja ei mikään luonnonvalinta voisi karsia pois jo senkin takia, että eiväthän ne periinny automaattisesti.""
Tässä puhutaan nimenomaan perusteista, joilla mutaatiot luokitellaan evoluutioteorian mukaan. Ei kukaan ole väittänytkään, että pienien vivahde-erojen tulisi aina karsiutua pois, päinvastoin, evoluutioteorian perusmekanismejahan on juuri muuntelu.
""Gepardilla on pitkälle noin mutta se on aika harvinaisuus eikä sitä voi käyttää tyyppiesimerkkinä. Lisäksi siinä ratkaisee muukin kuin voima.""
Voimme toki käyttää esimerkkinä jotakin muuta lajia, jonka menestyminen riippuu juoksunopeudesta. Tällaisella lajilla juoksunopeuteen hidastavasti vaikuttavat geenit ja mutaatiot tapaavat lähes aina karsiutumaan.
""Lisäksi kyseessä on kaksipiippuinen juttu, kuten olen aiemmin kertonut. Leijonat ryöstää useimmat gepardin saaliit ja se lisää leijonapopulaatiota mikä taasen on gepardien surma. Että kaikki on kovin komplisoitua.""
Niin kuin luonnossa aina. Kysymys on tasapainosta.
""Joskus on suvussa ollut alfauros, joka sen rikkauden on onnistunut toisten kustannuksella haalimaan. Saanut omistukseensa esim. 3000 ha maata ja muille on jäänyt mopen osa. Luulisi tämän alfauroksen ominaisuuksien periytyneen.""
Jo neljässä sukupolvessa ihmisillä isovanhempia onkin 16 yksilöä, joten noilla geeneillä on 1/32 osa mahdollisuutta periytyä, kun otetaan huomioon että hänenkin geeneistään on puolet resessiivisiä.
""Mutta joka tapauksessa sellainen tyyppi on kyennyt huonoinakin aikoina ruokkimaan jälkikasvunsa runsaammin kuin ne köyhemmät. Eli minnen katosi evo-oppi.""
En tiedä. Evoluutioteoria sen sijaan on voimissaan. Ihmisen käyttäminen esimerkkinä evoluutioteoriaa vastaan on kuitenkin ongelmallista, koska olemme järjestäytyneet tehokkaaksi yhteiskunnaksi, onnistuneet vähentämään suuresti valintapainetta maanviljelyn ja lääketieteen kehittymisen avulla, mistä on osoituksena määrämme kasvaneen muutamassa sadassa sukupolvessa tuhatkertaiseksi.***Jo neljässä sukupolvessa ihmisillä isovanhempia onkin 16 yksilöä, joten noilla geeneillä on 1/32 osa mahdollisuutta periytyä, kun otetaan huomioon että hänenkin geeneistään on puolet resessiivisiä.***
Aiemminhan sinäkin olet todistellut, että jos jokin ominaisuus antaa vaikkapa 0,01 %:n valintaedun niin mikään ei estä sitä ominaisuutta vähitellen jalostumasta jne... On kuulemma niin kovin tilastollista tuo evo, että noin sen on pakko mennä.
Minähän olen koettanut selittää juuri tuota mitä sinä nyt, että yhden yksilön yksi mutaatio hukkuu ja tasoittuu sukupolvien mittaan eikä välttämättä ole edes periytyvä. Ihan kivaa jos inttämiseni alkaa vähitellen mennä perille sillä aika kivasti kumoat tuossa sen mitä aiemmin itse olet kiven kovaan inttänyt. - sun repes
""""Jos esim. gepardin saaliin saanti on kiinni siitä, kuinka nopeasti se kykenee juoksemaan, niin jokainen mutaatio, joka heikentää tuota juoksunopeutta toki on haitallinen mutaatio, joka todennäköisesti ei leviä populaatioon.""""
Mitenkäs ne hitaammat eläinlajit sitten saavat noita samoja saaliita kiinni jos ei gebardi nopeimpana petonakaan niitä saa??
Perustelusi on pelkkää paskaa. - puhutaan paljon evohemmoissa
kohtaan kirjoitti:
>
Mikä olisi oikeastaan niin pieni mutaatio/vamma/haitallinen ominaisuus, ettei se enää vaikuttaisi mitenkään lisääntymiseen ? Eikö niin, että itsekin kirjoitat, että kaikki tämä on vain harmaan sävyjä, joten ei ole olemassa mitään rajaa, mikä olisi niin vähän haitallinen ominaisuus, ettei se vaikuttaisi ollenkaan lisääntymiseen. Siis: mitä enemmän haitallinen sitä suurempi todennäköisyys, että se karsiutuu. Ja kääntäen: mitä hyödyllisempi jokin yksilön ominaisuus on sitä suurempi on sen lisääntymistodennäköisyys.Tosiasaa on vain se, että eloonjääneet ne jälkeläisiä saavat oli syy eloonjääntiin mikä tahansa. Jälkeläistensaannin tärkein peruste pon päästä hyppäämään naaraan selkään. Vaikka monet juoksevat kuinka lujaa niin ei juosten kukaan saa jälkeläisiä.
nimimerkki "olen juossut" - yksinkertaisuutta
sun repes kirjoitti:
""""Jos esim. gepardin saaliin saanti on kiinni siitä, kuinka nopeasti se kykenee juoksemaan, niin jokainen mutaatio, joka heikentää tuota juoksunopeutta toki on haitallinen mutaatio, joka todennäköisesti ei leviä populaatioon.""""
Mitenkäs ne hitaammat eläinlajit sitten saavat noita samoja saaliita kiinni jos ei gebardi nopeimpana petonakaan niitä saa??
Perustelusi on pelkkää paskaa.Jokaisella eläimellä on tietenkin omat vahvuutensa. Vaikka gepardi onkin nopein, sen kestävyys on melko huono pitemmällä juoksumatkalla. Sen on saatava saalis kiinni nopeasti, tai se väsyy liikaa.
Joillain saalistajilla etuna on kestävyys, joillain nopeus. jotkin lajit ovat parempia väijymään, jotkut taas syövät vain raatoja.
Ei se nyt voi olla noin hankalaa ymmärtää. - sairaalloista
Turkana kirjoitti:
""Jos todella on jokin ominaisuus, joka rajoittaa poikasten lukumäärää niin kysessä on silloin aika vakava-asteinen puute tai haitta. Totta kai ne häviää, jotka eivät saa poikasia tai saavat epänormaaleja tai hyvin heikkoja.
Aika heikko on evon perustelu jos se perustuu vain sairaalloisten ominaisuuksien karsiutumiseen.""
ei välttämättä ole ollenkaan sairaalloinen ominaisuus. Esim. lintujen munien määrä perustuu siihen, että jos niitä tuotetaan liikaa, lopullinen lisääntymisikään selvinneiden poikasten määrä jää pienemmäksi kuin silloin kun munia tuotetaan optimaalinen määrä.kuten olisi ihmiselläkin synnyttää kerralla 12 lasta. Ei jäisi yksikään henkiin, ei olisi jäänyt ainakaan ennen nykyaikaista hoitotekniikkaa.
- Apo-Calypso
sun repes kirjoitti:
""""Jos esim. gepardin saaliin saanti on kiinni siitä, kuinka nopeasti se kykenee juoksemaan, niin jokainen mutaatio, joka heikentää tuota juoksunopeutta toki on haitallinen mutaatio, joka todennäköisesti ei leviä populaatioon.""""
Mitenkäs ne hitaammat eläinlajit sitten saavat noita samoja saaliita kiinni jos ei gebardi nopeimpana petonakaan niitä saa??
Perustelusi on pelkkää paskaa."Mitenkäs ne hitaammat eläinlajit sitten saavat noita samoja saaliita kiinni jos ei gebardi nopeimpana petonakaan niitä saa??
Perustelusi on pelkkää paskaa. "
Hihu puhuu taas paskaa. Ei petoeläimet, gepardikaan, käy lauman nopeimpien yksilöiden kimppuun.
Mitenköhän hihu kuvittelee leijonien popsivan seeproja ja antilooppeja, vaikka ne ovat nopeampia juoksijoita kuin leijonat? - apotyhmyyttä
Apo-Calypso kirjoitti:
"Mitenkäs ne hitaammat eläinlajit sitten saavat noita samoja saaliita kiinni jos ei gebardi nopeimpana petonakaan niitä saa??
Perustelusi on pelkkää paskaa. "
Hihu puhuu taas paskaa. Ei petoeläimet, gepardikaan, käy lauman nopeimpien yksilöiden kimppuun.
Mitenköhän hihu kuvittelee leijonien popsivan seeproja ja antilooppeja, vaikka ne ovat nopeampia juoksijoita kuin leijonat?Apo ei tiedä että gepardi metsästää yksin kun taasen jellonat mettästää laumassa. Heikko on evotsilla tietämyksen taso, tosi heikko.
- olikin:
puhutaan paljon evohemmoissa kirjoitti:
Tosiasaa on vain se, että eloonjääneet ne jälkeläisiä saavat oli syy eloonjääntiin mikä tahansa. Jälkeläistensaannin tärkein peruste pon päästä hyppäämään naaraan selkään. Vaikka monet juoksevat kuinka lujaa niin ei juosten kukaan saa jälkeläisiä.
nimimerkki "olen juossut"Mikä olisi niin pieni vamma/mutaatio/tms., joka ei enää ohjaisi tuota (keskimääräistä) eloonjäämistä niin, että lisääntymistä tapahtuisi (jos kerran kyse on kuitenkin harmaan sävyistä) ?
- Turkana
sairaalloista kirjoitti:
kuten olisi ihmiselläkin synnyttää kerralla 12 lasta. Ei jäisi yksikään henkiin, ei olisi jäänyt ainakaan ennen nykyaikaista hoitotekniikkaa.
munien määrä laskee esim. viiteen, kun kuusi toisissa olosuhteissa olisi optimaalista. Tässä ei ole mitään sairaalloista.
- Turkana
aito-outsider kirjoitti:
***Jo neljässä sukupolvessa ihmisillä isovanhempia onkin 16 yksilöä, joten noilla geeneillä on 1/32 osa mahdollisuutta periytyä, kun otetaan huomioon että hänenkin geeneistään on puolet resessiivisiä.***
Aiemminhan sinäkin olet todistellut, että jos jokin ominaisuus antaa vaikkapa 0,01 %:n valintaedun niin mikään ei estä sitä ominaisuutta vähitellen jalostumasta jne... On kuulemma niin kovin tilastollista tuo evo, että noin sen on pakko mennä.
Minähän olen koettanut selittää juuri tuota mitä sinä nyt, että yhden yksilön yksi mutaatio hukkuu ja tasoittuu sukupolvien mittaan eikä välttämättä ole edes periytyvä. Ihan kivaa jos inttämiseni alkaa vähitellen mennä perille sillä aika kivasti kumoat tuossa sen mitä aiemmin itse olet kiven kovaan inttänyt.""Aiemminhan sinäkin olet todistellut, että jos jokin ominaisuus antaa vaikkapa 0,01 %:n valintaedun niin mikään ei estä sitä ominaisuutta vähitellen jalostumasta jne... On kuulemma niin kovin tilastollista tuo evo, että noin sen on pakko mennä.""
En ole. Olen kertonut, että hyödyllisistäkin mutaatioista suurin osa karsiutuu. Esim. tässäkin kerroin tämän sinulle:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000035891297#22000000035891297
"Hyödyllisistäkin mutaatioista karsiutuu suurin osa muutaman ensimmäisen sukupolven aikana, ihan sattumalta."
Tosin tuossa käytän sanaa hyödyllinen siinä merkityksessä, että siitä on jotain silminnähtävää etua, kun evoluutioteorian mukaan hyödyllisyys lasketaan jälkeläisten määrässä. Hyödyllisen mutaation mahdollisuus levitä populaatioon riippuu valintapaineesta, eikä kertomasi etu 0,01% erota käytännössä tuon mutaation edullisuutta neutraalista mutaatiosta, jolloin sellaisen mutaation leviämisen mahdollisuus riippuu täysin sattumasta.
""Minähän olen koettanut selittää juuri tuota mitä sinä nyt, että yhden yksilön yksi mutaatio hukkuu ja tasoittuu sukupolvien mittaan eikä välttämättä ole edes periytyvä. Ihan kivaa jos inttämiseni alkaa vähitellen mennä perille sillä aika kivasti kumoat tuossa sen mitä aiemmin itse olet kiven kovaan inttänyt.""
Mukavaa, että nyt olemme yhtämieltä tästä, mutta valehtelet väittäessäsi, että olisin sellaista inttänyt, mistä voin todisteena laittaa muitakin kirjoituksiani, joissa olen kertonut, että haitallisetkin mutaatiot voivat levitä populaatioon tai hyödylliset hävitä siitä. Tuossa toinen:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000035279188#22000000035279188
"Luonnonvalinta karsii lähes aina nuo haitalliset mutaatiot ja useimmat hyödyllisetkin karsiutuvat, mutta osa niistä pääsee leviämään populaatioon."
Ja kuitenkin tutkimusten mukaan osa noista hyödyllisistä mutaatiosta on levinnyt luonnonvalinnan avulla populaatioihin. Tätä on turha kiistää. - Turkana
sun repes kirjoitti:
""""Jos esim. gepardin saaliin saanti on kiinni siitä, kuinka nopeasti se kykenee juoksemaan, niin jokainen mutaatio, joka heikentää tuota juoksunopeutta toki on haitallinen mutaatio, joka todennäköisesti ei leviä populaatioon.""""
Mitenkäs ne hitaammat eläinlajit sitten saavat noita samoja saaliita kiinni jos ei gebardi nopeimpana petonakaan niitä saa??
Perustelusi on pelkkää paskaa.""Mitenkäs ne hitaammat eläinlajit sitten saavat noita samoja saaliita kiinni jos ei gebardi nopeimpana petonakaan niitä saa??""
koskaan kuullut erilaisista saalistusstrategioista, kuten esim. sellaisesta, että saalis uuvutetaan juoksemalla pitkä matka sen perässä, jolloin huippunopeudella ei ole sellaista merkitystä kuin gepardilla tai laumassa metsästämisestä?
""Perustelusi on pelkkää paskaa.""
Ja näin paljastui, että se oli taas kreationisti joka ei tiennyt paskaakaan mistään. - Apo-Calypso
apotyhmyyttä kirjoitti:
Apo ei tiedä että gepardi metsästää yksin kun taasen jellonat mettästää laumassa. Heikko on evotsilla tietämyksen taso, tosi heikko.
Olet tollo. Eri saalistusstrategiatkin ovat evoluution tulos, etkä vajakkina edes kiinnittänyt huomiota alkuperäisen tollon nillitykseen saaliin nopeudesta.
- aito-outsider
Turkana kirjoitti:
munien määrä laskee esim. viiteen, kun kuusi toisissa olosuhteissa olisi optimaalista. Tässä ei ole mitään sairaalloista.
ja älykkäästä suunnittelusta ja Suunnittelijasta. Naurettavaa edes ajatellakaan, että satunnaiset geenimutaatiot huomioisivat tuollaisia hienosäätöjä. Aivan liikaa sattumia.
- aito-outsider
Turkana kirjoitti:
""Aiemminhan sinäkin olet todistellut, että jos jokin ominaisuus antaa vaikkapa 0,01 %:n valintaedun niin mikään ei estä sitä ominaisuutta vähitellen jalostumasta jne... On kuulemma niin kovin tilastollista tuo evo, että noin sen on pakko mennä.""
En ole. Olen kertonut, että hyödyllisistäkin mutaatioista suurin osa karsiutuu. Esim. tässäkin kerroin tämän sinulle:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000035891297#22000000035891297
"Hyödyllisistäkin mutaatioista karsiutuu suurin osa muutaman ensimmäisen sukupolven aikana, ihan sattumalta."
Tosin tuossa käytän sanaa hyödyllinen siinä merkityksessä, että siitä on jotain silminnähtävää etua, kun evoluutioteorian mukaan hyödyllisyys lasketaan jälkeläisten määrässä. Hyödyllisen mutaation mahdollisuus levitä populaatioon riippuu valintapaineesta, eikä kertomasi etu 0,01% erota käytännössä tuon mutaation edullisuutta neutraalista mutaatiosta, jolloin sellaisen mutaation leviämisen mahdollisuus riippuu täysin sattumasta.
""Minähän olen koettanut selittää juuri tuota mitä sinä nyt, että yhden yksilön yksi mutaatio hukkuu ja tasoittuu sukupolvien mittaan eikä välttämättä ole edes periytyvä. Ihan kivaa jos inttämiseni alkaa vähitellen mennä perille sillä aika kivasti kumoat tuossa sen mitä aiemmin itse olet kiven kovaan inttänyt.""
Mukavaa, että nyt olemme yhtämieltä tästä, mutta valehtelet väittäessäsi, että olisin sellaista inttänyt, mistä voin todisteena laittaa muitakin kirjoituksiani, joissa olen kertonut, että haitallisetkin mutaatiot voivat levitä populaatioon tai hyödylliset hävitä siitä. Tuossa toinen:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000035279188#22000000035279188
"Luonnonvalinta karsii lähes aina nuo haitalliset mutaatiot ja useimmat hyödyllisetkin karsiutuvat, mutta osa niistä pääsee leviämään populaatioon."
Ja kuitenkin tutkimusten mukaan osa noista hyödyllisistä mutaatiosta on levinnyt luonnonvalinnan avulla populaatioihin. Tätä on turha kiistää.Käyttelet edelleenkin surutta termejä haitallinen ja hyödyllinen. Toistan vielä kerran, että näinhän ei ole. On vain haitallisuuden/hyödylliseen erilaisia asteita.
Kyseisten termien käyttäminen absoluuttisina suureina on pelkkää hämäystä. - Turkana
aito-outsider kirjoitti:
ja älykkäästä suunnittelusta ja Suunnittelijasta. Naurettavaa edes ajatellakaan, että satunnaiset geenimutaatiot huomioisivat tuollaisia hienosäätöjä. Aivan liikaa sattumia.
""Todistaa viisaasta ja älykkäästä suunnittelusta ja Suunnittelijasta. Naurettavaa edes ajatellakaan, että satunnaiset geenimutaatiot huomioisivat tuollaisia hienosäätöjä. Aivan liikaa sattumia.""
Esimerkkini oli Dawkinsilta, joka kertoi tieteellisistä tutkimuksista, joissa tuo munien määrän vaihtelu olosuhteiden mukaan on havaittu. Luuletko että Jumala siis päättäisi jokaisen linnun munien määrän joka kerta erikseen, sen sijaan että Hän olisi luonut mekanismin, jolla munien määrä sopeutuu olosuhteisiin, evoluution? - Turkana
aito-outsider kirjoitti:
Käyttelet edelleenkin surutta termejä haitallinen ja hyödyllinen. Toistan vielä kerran, että näinhän ei ole. On vain haitallisuuden/hyödylliseen erilaisia asteita.
Kyseisten termien käyttäminen absoluuttisina suureina on pelkkää hämäystä.""Käyttelet edelleenkin surutta termejä haitallinen ja hyödyllinen. Toistan vielä kerran, että näinhän ei ole. On vain haitallisuuden/hyödylliseen erilaisia asteita.""
Olet oikeassa, hyödyllinen mutaatio tietyissä olosuhteissa voi olla haitallinen toisissa, eikä mitään absoluuttista mittaria ole. Evoluutioteorian mukaan hyödyllisyys lasketaan lisääntymiskykyisten jälkeläisten määrässä, mutta itsekin sotken välillä asian kreationistien määritelmän mukaiseen kehittymiseen, eli että esim. kolmivärinäkö olisi kehittymistä. Sitähän se ei ole, jos siitä ei olisi hyötyä.
""Kyseisten termien käyttäminen absoluuttisina suureina on pelkkää hämäystä.""
Niitä voi käyttää absoluuttisena, kun tutkitaan jälkeläisten määrää verrattuna toisiin yksilöihin.
Mutta jännää, että et sitten tälläkään kertaa voinut myöntää valehdelleesi, vaikka näytin linkit, joissa olin kertonut juuri päinvastaista kuin väitin. - Turkana
Turkana kirjoitti:
""Käyttelet edelleenkin surutta termejä haitallinen ja hyödyllinen. Toistan vielä kerran, että näinhän ei ole. On vain haitallisuuden/hyödylliseen erilaisia asteita.""
Olet oikeassa, hyödyllinen mutaatio tietyissä olosuhteissa voi olla haitallinen toisissa, eikä mitään absoluuttista mittaria ole. Evoluutioteorian mukaan hyödyllisyys lasketaan lisääntymiskykyisten jälkeläisten määrässä, mutta itsekin sotken välillä asian kreationistien määritelmän mukaiseen kehittymiseen, eli että esim. kolmivärinäkö olisi kehittymistä. Sitähän se ei ole, jos siitä ei olisi hyötyä.
""Kyseisten termien käyttäminen absoluuttisina suureina on pelkkää hämäystä.""
Niitä voi käyttää absoluuttisena, kun tutkitaan jälkeläisten määrää verrattuna toisiin yksilöihin.
Mutta jännää, että et sitten tälläkään kertaa voinut myöntää valehdelleesi, vaikka näytin linkit, joissa olin kertonut juuri päinvastaista kuin väitin.pieni korjaus:
joissa olin kertonut juuri päinvastaista kuin väitin.
p.o.
joissa olin kertonut juuri päinvastaista kuin väitit. - kerrataanpa vielä
olikin: kirjoitti:
Mikä olisi niin pieni vamma/mutaatio/tms., joka ei enää ohjaisi tuota (keskimääräistä) eloonjäämistä niin, että lisääntymistä tapahtuisi (jos kerran kyse on kuitenkin harmaan sävyistä) ?
Vaikka sinulla ei olisi yhtäkään haitallista mutaatiota et saisi yhtään enempää jälkeläisiä kuin aiot hankkia. Joten näin on todistettu se, ettei haitalliset mutaatiot määrää lasten lukumäärää .MOT?
- taas kerran
kerrataanpa vielä kirjoitti:
Vaikka sinulla ei olisi yhtäkään haitallista mutaatiota et saisi yhtään enempää jälkeläisiä kuin aiot hankkia. Joten näin on todistettu se, ettei haitalliset mutaatiot määrää lasten lukumäärää .MOT?
>
Not.
Puhutaan nyt eläimistä. Niillä ei ole perhesuunnittelua. Keskimäärin ennen lisääntymistä tai ennen seuraavaa tai sitä seuraavaa lisääntymistä, haitallisten mutaatioiden kantajat kuolevat helpommin kuin sellaiset, joilla ei tuota haitallista mutaatiota ole. Siksi keskimäärin haitallisen mutaation kantajat saavat vähemmän jälkeläisiä.
Ota muuten huomioon, että on olemassa sellaisia haitallisia mutaatioita, jotka estävät jälkeläisten saannin.
Kyse oli kuitenkin siitä, että Outsiderkin myönsi, että on olemassa haitallisia mutaatioita, jotka vaikuttavat negatiivisesti jälkeläismäärään. Nyt kysyinkin, mikä olisi pienin mutaatio/vamma/tms., joka vielä vaikuttaisi keskimääräiseen jälkeläistuottoon. Miksi juuri siinä menisi raja, jos kerran kyse on vain harmaan vävyistä. - fia asko
taas kerran kirjoitti:
>
Not.
Puhutaan nyt eläimistä. Niillä ei ole perhesuunnittelua. Keskimäärin ennen lisääntymistä tai ennen seuraavaa tai sitä seuraavaa lisääntymistä, haitallisten mutaatioiden kantajat kuolevat helpommin kuin sellaiset, joilla ei tuota haitallista mutaatiota ole. Siksi keskimäärin haitallisen mutaation kantajat saavat vähemmän jälkeläisiä.
Ota muuten huomioon, että on olemassa sellaisia haitallisia mutaatioita, jotka estävät jälkeläisten saannin.
Kyse oli kuitenkin siitä, että Outsiderkin myönsi, että on olemassa haitallisia mutaatioita, jotka vaikuttavat negatiivisesti jälkeläismäärään. Nyt kysyinkin, mikä olisi pienin mutaatio/vamma/tms., joka vielä vaikuttaisi keskimääräiseen jälkeläistuottoon. Miksi juuri siinä menisi raja, jos kerran kyse on vain harmaan vävyistä.////// Nyt kysyinkin, mikä olisi pienin mutaatio/vamma/tms., joka vielä vaikuttaisi keskimääräiseen jälkeläistuottoon /////
Eihän tuota asiaa olla koskaan tutkittu tilastollisesti . Koko hömppä kuuluu vain evolutionistien mantran hokemiseen. - olisi ?
fia asko kirjoitti:
////// Nyt kysyinkin, mikä olisi pienin mutaatio/vamma/tms., joka vielä vaikuttaisi keskimääräiseen jälkeläistuottoon /////
Eihän tuota asiaa olla koskaan tutkittu tilastollisesti . Koko hömppä kuuluu vain evolutionistien mantran hokemiseen.>
No, sehän voidaan todeta bakteeriviljelyssä antibioottikuormituksessa. Jonkun mutaation jälkeläiset ovat vahvemmilla. Ei tämä mitään mantraa ole.
>
Not.
Puhutaan nyt eläimistä. Niillä ei ole perhesuunnittelua. Keskimäärin ennen lisääntymistä tai ennen seuraavaa tai sitä seuraavaa lisääntymistä, haitallisten mutaatioiden kantajat kuolevat helpommin kuin sellaiset, joilla ei tuota haitallista mutaatiota ole. Siksi keskimäärin haitallisen mutaation kantajat saavat vähemmän jälkeläisiä.
Ota muuten huomioon, että on olemassa sellaisia haitallisia mutaatioita, jotka estävät jälkeläisten saannin.
Kyse oli kuitenkin siitä, että Outsiderkin myönsi, että on olemassa haitallisia mutaatioita, jotka vaikuttavat negatiivisesti jälkeläismäärään. Nyt kysyinkin, mikä olisi pienin mutaatio/vamma/tms., joka vielä vaikuttaisi keskimääräiseen jälkeläistuottoon. Miksi juuri siinä menisi raja, jos kerran kyse on vain harmaan vävyistä. - asian vierestä
olisi ? kirjoitti:
>
No, sehän voidaan todeta bakteeriviljelyssä antibioottikuormituksessa. Jonkun mutaation jälkeläiset ovat vahvemmilla. Ei tämä mitään mantraa ole.
>
Not.
Puhutaan nyt eläimistä. Niillä ei ole perhesuunnittelua. Keskimäärin ennen lisääntymistä tai ennen seuraavaa tai sitä seuraavaa lisääntymistä, haitallisten mutaatioiden kantajat kuolevat helpommin kuin sellaiset, joilla ei tuota haitallista mutaatiota ole. Siksi keskimäärin haitallisen mutaation kantajat saavat vähemmän jälkeläisiä.
Ota muuten huomioon, että on olemassa sellaisia haitallisia mutaatioita, jotka estävät jälkeläisten saannin.
Kyse oli kuitenkin siitä, että Outsiderkin myönsi, että on olemassa haitallisia mutaatioita, jotka vaikuttavat negatiivisesti jälkeläismäärään. Nyt kysyinkin, mikä olisi pienin mutaatio/vamma/tms., joka vielä vaikuttaisi keskimääräiseen jälkeläistuottoon. Miksi juuri siinä menisi raja, jos kerran kyse on vain harmaan vävyistä..--.-.Keskimäärin ennen lisääntymistä tai ennen seuraavaa tai sitä seuraavaa lisääntymistä, haitallisten mutaatioiden kantajat kuolevat helpommin kuin sellaiset, joilla ei tuota haitallista mutaatiota ole. Siksi keskimäärin haitallisen mutaation kantajat saavat vähemmän jälkeläisiä..-.-.-.-
Sinä et nyt puhu normaalista evoluujtiosta vaan siitä, että sairas suku kuolee. Niinku sukurutsainen mikä nähdään koirien jalostuksessa. Mutte ei evoluutioteorian siihen perustu, että vain sairaa jää ilman kersoja. Se perustuu siihen, että väh än parempi mukamas saisi vähän enemmän jälkeläisiä.
Tällainen väitehän on täyttä humpuukai sillä ei pienillä sopeutuneisuuseroilla ole mitään vaikutusta jälkeläiseten lukumääriin.
.-.-.-.Kyse oli kuitenkin siitä, että Outsiderkin myönsi, että on olemassa haitallisia mutaatioita, jotka vaikuttavat negatiivisesti jälkeläismäärään..--.-.
Vastatkoon issiideri paremmin itse mutta minun mielesät hänkin puhuu sairausksista haitallisten yhteydessä. - niin ?
asian vierestä kirjoitti:
.--.-.Keskimäärin ennen lisääntymistä tai ennen seuraavaa tai sitä seuraavaa lisääntymistä, haitallisten mutaatioiden kantajat kuolevat helpommin kuin sellaiset, joilla ei tuota haitallista mutaatiota ole. Siksi keskimäärin haitallisen mutaation kantajat saavat vähemmän jälkeläisiä..-.-.-.-
Sinä et nyt puhu normaalista evoluujtiosta vaan siitä, että sairas suku kuolee. Niinku sukurutsainen mikä nähdään koirien jalostuksessa. Mutte ei evoluutioteorian siihen perustu, että vain sairaa jää ilman kersoja. Se perustuu siihen, että väh än parempi mukamas saisi vähän enemmän jälkeläisiä.
Tällainen väitehän on täyttä humpuukai sillä ei pienillä sopeutuneisuuseroilla ole mitään vaikutusta jälkeläiseten lukumääriin.
.-.-.-.Kyse oli kuitenkin siitä, että Outsiderkin myönsi, että on olemassa haitallisia mutaatioita, jotka vaikuttavat negatiivisesti jälkeläismäärään..--.-.
Vastatkoon issiideri paremmin itse mutta minun mielesät hänkin puhuu sairausksista haitallisten yhteydessä.>
Ai, sitä on jotain epänormaaliakin evoluutiota. Kerro ihmeessä lisää.
Bakteeriviljelyt on siitä mukavia, että siinä evoluutio on helposti ja nopeasti havainnoitavissa. Tuossakin otin esimerkin ihan normaalista antibioottirasituksesta ympäristössä. Se suuntaa bakteerien geenejä antibioottia kestävämpään suuntaan. Huomioi taas, ettei kyse tarvitse olla sellaisista antibioottimääristä, joka tappaa kaikki bakteerit vaan kevyemmästä ympäristöpaineesta.
>
Tässä nyt oli kyse siitä, että ehdottomasti voidaan osoittaa, että tietyssä ympäristössä pärjäämättömät geenit vähenee kun ko. yksilöt ei edes pysty lisääntymään - siis kun puhutaan esim. ihmisen vakavasta geenivirheestä (mutaatiosta) tai antibioottiresistenssi puutteesta bakteeriviljelyssä. Nyt vaan kysyin, mikä on niin pieni mutaatio perimässä, että siihen tulee raja, jossa pitkälläkään aikavälillä se ei vaikuta yhtään mitään poikastuottoon. Kerro ihmeessä se ! Siis aidosti, missä kuvittelet sen rajan olevan, milloin "ei pienillä sopeutuneisuuseroilla ole mitään vaikutusta jälkeläiseten lukumääriin" ? Miten suuri "sopeutuneisuusero" sitten vaikuttaa ?
Kuitenkin kaikkein vaikeimmat mutaatiot aiheuttavat hedelmättömyyden. Jotkut mutaatiot haittaavat merkittävästi elämää (jopa tappaa nuorella iällä), mutta joskus tuollaisetkin yksilöt voivat lisääntyä. Kuitenkin siis keskiarvona vähemmän kuin ilman ko. mutaatiota olevat yksilöt. Jos tuota mutaation haittavaikutusta pienennetään (kuten sanottu: hyödyllinen - haitallinen, on vaan harmaan sävyjä; se on liukuma), niin se tietysti vaikuttaa lisääntymismenestykseen vähemmän ja vähemmän. Mikä on sellainen mutaatio, joka ei vaikuta enää ollenkaan ?
>
Siideri jää aina tuppisuuksi kun hänen "järeät" päätelmänsä osoitetaan roskaksi. Emme tule saamaan hänen kommenttiaan tähän. Hän nimittäin joutuisi nytkin myöntämään evoluution, jos hän haluaisi vastata esittämääni kysymykseen: mikä on pienin mutaatio, joka vielä vaikuttaa keskimääräiseen lisääntymistodennäköisyyteen - ja mikä on rajan peruste.
Tosiaan, monet mutaatiot esiintyvät ilmiöinä, mitä sanomme geneettiseksi sairaudeksi. - kaskun
niin ? kirjoitti:
>
Ai, sitä on jotain epänormaaliakin evoluutiota. Kerro ihmeessä lisää.
Bakteeriviljelyt on siitä mukavia, että siinä evoluutio on helposti ja nopeasti havainnoitavissa. Tuossakin otin esimerkin ihan normaalista antibioottirasituksesta ympäristössä. Se suuntaa bakteerien geenejä antibioottia kestävämpään suuntaan. Huomioi taas, ettei kyse tarvitse olla sellaisista antibioottimääristä, joka tappaa kaikki bakteerit vaan kevyemmästä ympäristöpaineesta.
>
Tässä nyt oli kyse siitä, että ehdottomasti voidaan osoittaa, että tietyssä ympäristössä pärjäämättömät geenit vähenee kun ko. yksilöt ei edes pysty lisääntymään - siis kun puhutaan esim. ihmisen vakavasta geenivirheestä (mutaatiosta) tai antibioottiresistenssi puutteesta bakteeriviljelyssä. Nyt vaan kysyin, mikä on niin pieni mutaatio perimässä, että siihen tulee raja, jossa pitkälläkään aikavälillä se ei vaikuta yhtään mitään poikastuottoon. Kerro ihmeessä se ! Siis aidosti, missä kuvittelet sen rajan olevan, milloin "ei pienillä sopeutuneisuuseroilla ole mitään vaikutusta jälkeläiseten lukumääriin" ? Miten suuri "sopeutuneisuusero" sitten vaikuttaa ?
Kuitenkin kaikkein vaikeimmat mutaatiot aiheuttavat hedelmättömyyden. Jotkut mutaatiot haittaavat merkittävästi elämää (jopa tappaa nuorella iällä), mutta joskus tuollaisetkin yksilöt voivat lisääntyä. Kuitenkin siis keskiarvona vähemmän kuin ilman ko. mutaatiota olevat yksilöt. Jos tuota mutaation haittavaikutusta pienennetään (kuten sanottu: hyödyllinen - haitallinen, on vaan harmaan sävyjä; se on liukuma), niin se tietysti vaikuttaa lisääntymismenestykseen vähemmän ja vähemmän. Mikä on sellainen mutaatio, joka ei vaikuta enää ollenkaan ?
>
Siideri jää aina tuppisuuksi kun hänen "järeät" päätelmänsä osoitetaan roskaksi. Emme tule saamaan hänen kommenttiaan tähän. Hän nimittäin joutuisi nytkin myöntämään evoluution, jos hän haluaisi vastata esittämääni kysymykseen: mikä on pienin mutaatio, joka vielä vaikuttaa keskimääräiseen lisääntymistodennäköisyyteen - ja mikä on rajan peruste.
Tosiaan, monet mutaatiot esiintyvät ilmiöinä, mitä sanomme geneettiseksi sairaudeksi.Puhut muuttuneista ikäänkuin muuttuneet olisivat .
Lajille tyypillinen on aina mahdollisimman alkuperäinen lajiedustaja eika mutaatioiden riivaama.
Maailma on täynnä eläviä jotka ovat ihan elinkelpoisia ja lisääntyviä ilman mitään superominaisuuksiakin. Kuten esimerkiksi sinä! - pysty vastaamaan ?
kaskun kirjoitti:
Puhut muuttuneista ikäänkuin muuttuneet olisivat .
Lajille tyypillinen on aina mahdollisimman alkuperäinen lajiedustaja eika mutaatioiden riivaama.
Maailma on täynnä eläviä jotka ovat ihan elinkelpoisia ja lisääntyviä ilman mitään superominaisuuksiakin. Kuten esimerkiksi sinä!Siis nyt kysytään suoraan: mikä on se raja, jonka jälkeen mutaatio on niin vähän haitallinen, ettei se vaikuta enää keskimääräiseen jälkeläistuottoon ?
Mikä siinä on niin vaikea vastata kun kuitenkin kreationistit selittävät, että mutaatiot voivat olla niin haitallisia, että ne vaikuttavat lilsääntymiseen, mutta pienet mutaatiot eivät vaikuta. Onko niin, ettei moista vaikuttaa - ei vakuta -rajaa olekaan ? Lisääntyykö parhaat ominaisuudet aina keskimäärin parhaiten ?
>
Omista ominaisuuksistani tai lisääntymisestäni en tiedä, mutta eihän evoluutiossa yleensä ole mitään superominaisuuksia. Hidasta kehitystä se on pienin muutoksin. Jos nyt joudut miettimään, että onkohan sellaista rajaa olemassakaan, mikä ei haitallisten mutaatioiden kohdalla ihan ihan pikkuisen muuttaisi lisääntymistodennäköisyyttä, niin joutunet miettimään, miksei ihan pienikin hyödyllinen ominaisuus olisi pienen pieni valitaetu. - mistä niin
niin ? kirjoitti:
>
Ai, sitä on jotain epänormaaliakin evoluutiota. Kerro ihmeessä lisää.
Bakteeriviljelyt on siitä mukavia, että siinä evoluutio on helposti ja nopeasti havainnoitavissa. Tuossakin otin esimerkin ihan normaalista antibioottirasituksesta ympäristössä. Se suuntaa bakteerien geenejä antibioottia kestävämpään suuntaan. Huomioi taas, ettei kyse tarvitse olla sellaisista antibioottimääristä, joka tappaa kaikki bakteerit vaan kevyemmästä ympäristöpaineesta.
>
Tässä nyt oli kyse siitä, että ehdottomasti voidaan osoittaa, että tietyssä ympäristössä pärjäämättömät geenit vähenee kun ko. yksilöt ei edes pysty lisääntymään - siis kun puhutaan esim. ihmisen vakavasta geenivirheestä (mutaatiosta) tai antibioottiresistenssi puutteesta bakteeriviljelyssä. Nyt vaan kysyin, mikä on niin pieni mutaatio perimässä, että siihen tulee raja, jossa pitkälläkään aikavälillä se ei vaikuta yhtään mitään poikastuottoon. Kerro ihmeessä se ! Siis aidosti, missä kuvittelet sen rajan olevan, milloin "ei pienillä sopeutuneisuuseroilla ole mitään vaikutusta jälkeläiseten lukumääriin" ? Miten suuri "sopeutuneisuusero" sitten vaikuttaa ?
Kuitenkin kaikkein vaikeimmat mutaatiot aiheuttavat hedelmättömyyden. Jotkut mutaatiot haittaavat merkittävästi elämää (jopa tappaa nuorella iällä), mutta joskus tuollaisetkin yksilöt voivat lisääntyä. Kuitenkin siis keskiarvona vähemmän kuin ilman ko. mutaatiota olevat yksilöt. Jos tuota mutaation haittavaikutusta pienennetään (kuten sanottu: hyödyllinen - haitallinen, on vaan harmaan sävyjä; se on liukuma), niin se tietysti vaikuttaa lisääntymismenestykseen vähemmän ja vähemmän. Mikä on sellainen mutaatio, joka ei vaikuta enää ollenkaan ?
>
Siideri jää aina tuppisuuksi kun hänen "järeät" päätelmänsä osoitetaan roskaksi. Emme tule saamaan hänen kommenttiaan tähän. Hän nimittäin joutuisi nytkin myöntämään evoluution, jos hän haluaisi vastata esittämääni kysymykseen: mikä on pienin mutaatio, joka vielä vaikuttaa keskimääräiseen lisääntymistodennäköisyyteen - ja mikä on rajan peruste.
Tosiaan, monet mutaatiot esiintyvät ilmiöinä, mitä sanomme geneettiseksi sairaudeksi..-.-.Ai, sitä on jotain epänormaaliakin evoluutiota. Kerro ihmeessä lisää. .-.-.-
sanotaanko jossain evoluutioteorian määritelmäksi jotain siihen suuntaan, että sairaat, vammaiset ja epämuodostuneet eliöt kuolee pois? Näytä meille kaikille missä niin lukee evon määritelmänä. - koskapa
pysty vastaamaan ? kirjoitti:
Siis nyt kysytään suoraan: mikä on se raja, jonka jälkeen mutaatio on niin vähän haitallinen, ettei se vaikuta enää keskimääräiseen jälkeläistuottoon ?
Mikä siinä on niin vaikea vastata kun kuitenkin kreationistit selittävät, että mutaatiot voivat olla niin haitallisia, että ne vaikuttavat lilsääntymiseen, mutta pienet mutaatiot eivät vaikuta. Onko niin, ettei moista vaikuttaa - ei vakuta -rajaa olekaan ? Lisääntyykö parhaat ominaisuudet aina keskimäärin parhaiten ?
>
Omista ominaisuuksistani tai lisääntymisestäni en tiedä, mutta eihän evoluutiossa yleensä ole mitään superominaisuuksia. Hidasta kehitystä se on pienin muutoksin. Jos nyt joudut miettimään, että onkohan sellaista rajaa olemassakaan, mikä ei haitallisten mutaatioiden kohdalla ihan ihan pikkuisen muuttaisi lisääntymistodennäköisyyttä, niin joutunet miettimään, miksei ihan pienikin hyödyllinen ominaisuus olisi pienen pieni valitaetu..-.-.- niin joutunet miettimään, miksei ihan pienikin hyödyllinen ominaisuus olisi pienen pieni valitaetu. .-.--
kaikilla on jokin hyvä ominaisuus eikä jokainen voi lisääntyä enemmän kuin muut. Eihän jokin hyvä ominaisuus ole vain yhdellä vaan laumassa yhdellä on yksi hyvä ominaisuus, toisella toinen jne...
Miten siis yksi voisi lisääntyhä enemmän kuin muut? - yksiselitteistä
mistä niin kirjoitti:
.-.-.Ai, sitä on jotain epänormaaliakin evoluutiota. Kerro ihmeessä lisää. .-.-.-
sanotaanko jossain evoluutioteorian määritelmäksi jotain siihen suuntaan, että sairaat, vammaiset ja epämuodostuneet eliöt kuolee pois? Näytä meille kaikille missä niin lukee evon määritelmänä.>
En jaksa hakea, mutta oletko eri mieltä siitä, että evoluutioteoriassa väitetään, että keskimäärin parhaiten sopeutuneet saavat eniten jälkeläisiä ? Siis jos joku yksilö on geeniperimältään sellainen, että sitä kutsutaan sairaaksi eli se ei ole hyvin sopeutunut vallisteviin olosuhteisiin, niin sellainen ei saa niin paljon jälkeläisiä kuin muut (keskimäärin). Se siis karsiutuu helpoiten. - sotkeennuin ?
koskapa kirjoitti:
.-.-.- niin joutunet miettimään, miksei ihan pienikin hyödyllinen ominaisuus olisi pienen pieni valitaetu. .-.--
kaikilla on jokin hyvä ominaisuus eikä jokainen voi lisääntyä enemmän kuin muut. Eihän jokin hyvä ominaisuus ole vain yhdellä vaan laumassa yhdellä on yksi hyvä ominaisuus, toisella toinen jne...
Miten siis yksi voisi lisääntyhä enemmän kuin muut?Mikä siinä nyt on niin mahdottoman vaikea vastata, että mikä on niin pieni vamma/mutaatio/geneettinen "virhe", joka ei enää vaikuta lisääntymismenestykseen kun kuitenkin jonkun suuruinen "vika" vaikuttaa ? Yrität nyt vaan kierrellä, ettei Sinun tarvitsisi vastata, ettei tuollaista rajaa ole: kaikki vaikuttavat. [Luonnollisesti "negatiivisuuden" tai "positiivisuuden" funktiona: erittäin haitallinen mutaatio ei lisäänny juuri ollenkaan, mutta vähemmän haitallinen toki lisääntyy vaikka hivenen vähemmän kuin neutraali/positiivinen; harmaan sävyjä koko homma.]
>
Siis miljoona yksilöä, niin eikö vaan, että jollakin niistä on useampi tällainen positiivinen ominaisuus toisilla sellaisia vähäsen negatiivisia. Keskimäärin nuo parhaat ominaisuudet saaneet lisääntyy enemmän kuin heikot ominaisuudet saaneet, jolloin - tiedätkö mitä - ne paremmat geenit yleistyy. Ajatella. Eikä tässä tarvitse miettiä mitään hienoja tai arvottavia sanoja. Tämän pystyy päättelemään ihan selvällä maalaisjärjellä. Tätä perusperiaatetta vaan kutsutaan "luonnonvalinnaksi", mutta Sinä saat kutsua sitä ihan miksi lystäät, jos "luonnonvalinta" kuulostaa liikaa evoluutioon viittaavalta. - miten niin?
sotkeennuin ? kirjoitti:
Mikä siinä nyt on niin mahdottoman vaikea vastata, että mikä on niin pieni vamma/mutaatio/geneettinen "virhe", joka ei enää vaikuta lisääntymismenestykseen kun kuitenkin jonkun suuruinen "vika" vaikuttaa ? Yrität nyt vaan kierrellä, ettei Sinun tarvitsisi vastata, ettei tuollaista rajaa ole: kaikki vaikuttavat. [Luonnollisesti "negatiivisuuden" tai "positiivisuuden" funktiona: erittäin haitallinen mutaatio ei lisäänny juuri ollenkaan, mutta vähemmän haitallinen toki lisääntyy vaikka hivenen vähemmän kuin neutraali/positiivinen; harmaan sävyjä koko homma.]
>
Siis miljoona yksilöä, niin eikö vaan, että jollakin niistä on useampi tällainen positiivinen ominaisuus toisilla sellaisia vähäsen negatiivisia. Keskimäärin nuo parhaat ominaisuudet saaneet lisääntyy enemmän kuin heikot ominaisuudet saaneet, jolloin - tiedätkö mitä - ne paremmat geenit yleistyy. Ajatella. Eikä tässä tarvitse miettiä mitään hienoja tai arvottavia sanoja. Tämän pystyy päättelemään ihan selvällä maalaisjärjellä. Tätä perusperiaatetta vaan kutsutaan "luonnonvalinnaksi", mutta Sinä saat kutsua sitä ihan miksi lystäät, jos "luonnonvalinta" kuulostaa liikaa evoluutioon viittaavalta.Miten yhden haitalliset mutaatiot haittaavat miljoonien terveitten eloa? Ei niin mitenkään. Jos joku on niin paljon poikkeava, eihän se ole lajityypillinen!
Puhut ihan asian vierestä.
Normaalihan on se vakio johon muita verrataan. - kiertele !
miten niin? kirjoitti:
Miten yhden haitalliset mutaatiot haittaavat miljoonien terveitten eloa? Ei niin mitenkään. Jos joku on niin paljon poikkeava, eihän se ole lajityypillinen!
Puhut ihan asian vierestä.
Normaalihan on se vakio johon muita verrataan.Vastaa kysymykseen: mikä on niin pieni vamma/mutaatio/geneettinen "virhe", joka ei enää vaikuta lisääntymismenestykseen kun kuitenkin jonkun suuruinen "vika" vaikuttaa ?
Luuletko, että ko. kysymys tulee olemattomaksi siten, ettet vastaa siihen.
>
En puhu asian vierestä ollenkaan. Syytät siksi, ettet joutuisi vastaamaan esittämääni ongelmaan. Siis puhe oli niin, että väitit esim. positiivisten ominaisuuksien (keskivertoa vaikka vaan vähän paremmat) menevän niin, että niitä on keskimäärin jokaisella. Samoin tietysti on niitä heikosti negatiivisia ominaisuuksia, mutta eikö vaan, että suuressa populaatiossa voi olla sellaisia yksilöitä, joilla on paljon enemmän positiivisia kuin negatiivisia ominaisuuksia (ja tietysti toisin päin) ? Jep, lienemme tästä samaa mieltä. Nyt, saako noiden positiivisten ominaisuuksien kantaja keskimäärin enemmän vai vähemmän jälkeläisiä (kuin keskiverto tai sellainen yksilö, jolla on negatiivisia ominaisuuksia) ? Aivan. Tätä kutsutaan luonnonvalinnaksi. Ne positiiviset ominaisuudet lisääntyvät alati populaatiossa. - kerro sitte
kiertele ! kirjoitti:
Vastaa kysymykseen: mikä on niin pieni vamma/mutaatio/geneettinen "virhe", joka ei enää vaikuta lisääntymismenestykseen kun kuitenkin jonkun suuruinen "vika" vaikuttaa ?
Luuletko, että ko. kysymys tulee olemattomaksi siten, ettet vastaa siihen.
>
En puhu asian vierestä ollenkaan. Syytät siksi, ettet joutuisi vastaamaan esittämääni ongelmaan. Siis puhe oli niin, että väitit esim. positiivisten ominaisuuksien (keskivertoa vaikka vaan vähän paremmat) menevän niin, että niitä on keskimäärin jokaisella. Samoin tietysti on niitä heikosti negatiivisia ominaisuuksia, mutta eikö vaan, että suuressa populaatiossa voi olla sellaisia yksilöitä, joilla on paljon enemmän positiivisia kuin negatiivisia ominaisuuksia (ja tietysti toisin päin) ? Jep, lienemme tästä samaa mieltä. Nyt, saako noiden positiivisten ominaisuuksien kantaja keskimäärin enemmän vai vähemmän jälkeläisiä (kuin keskiverto tai sellainen yksilö, jolla on negatiivisia ominaisuuksia) ? Aivan. Tätä kutsutaan luonnonvalinnaksi. Ne positiiviset ominaisuudet lisääntyvät alati populaatiossa.Miten sinun älyttömyytesi vaikuttaa muiden ihmisten selviytymiskykyyn?
Jos yhdelle tulee huonot geenit, eihän se kaikkia ihmisiä kosketa. Keskiverrotkin pärjäävät vihan hyvin. Eikä minkään lajin erinomaisuus ole poistanut miljoobnia muita lajeja.
Joten väite sopeutuvimman lajin jäämisestä ja sopeutumattomampien häviöstä on höpöpuhetta. Jos pöllöiltä saaliseläimet vähenevät niin pöllötkin vähenevät. Ja kun pöllöt vähenee niin taas saaliseläimet lisääntyvät.Pöllö! - VAan
Apo-Calypso kirjoitti:
Olet tollo. Eri saalistusstrategiatkin ovat evoluution tulos, etkä vajakkina edes kiinnittänyt huomiota alkuperäisen tollon nillitykseen saaliin nopeudesta.
Älä aina valehtele! Kyllästyttää jo.
- mitä puhut
sotkeennuin ? kirjoitti:
Mikä siinä nyt on niin mahdottoman vaikea vastata, että mikä on niin pieni vamma/mutaatio/geneettinen "virhe", joka ei enää vaikuta lisääntymismenestykseen kun kuitenkin jonkun suuruinen "vika" vaikuttaa ? Yrität nyt vaan kierrellä, ettei Sinun tarvitsisi vastata, ettei tuollaista rajaa ole: kaikki vaikuttavat. [Luonnollisesti "negatiivisuuden" tai "positiivisuuden" funktiona: erittäin haitallinen mutaatio ei lisäänny juuri ollenkaan, mutta vähemmän haitallinen toki lisääntyy vaikka hivenen vähemmän kuin neutraali/positiivinen; harmaan sävyjä koko homma.]
>
Siis miljoona yksilöä, niin eikö vaan, että jollakin niistä on useampi tällainen positiivinen ominaisuus toisilla sellaisia vähäsen negatiivisia. Keskimäärin nuo parhaat ominaisuudet saaneet lisääntyy enemmän kuin heikot ominaisuudet saaneet, jolloin - tiedätkö mitä - ne paremmat geenit yleistyy. Ajatella. Eikä tässä tarvitse miettiä mitään hienoja tai arvottavia sanoja. Tämän pystyy päättelemään ihan selvällä maalaisjärjellä. Tätä perusperiaatetta vaan kutsutaan "luonnonvalinnaksi", mutta Sinä saat kutsua sitä ihan miksi lystäät, jos "luonnonvalinta" kuulostaa liikaa evoluutioon viittaavalta. - Hah hah
kiertele ! kirjoitti:
Vastaa kysymykseen: mikä on niin pieni vamma/mutaatio/geneettinen "virhe", joka ei enää vaikuta lisääntymismenestykseen kun kuitenkin jonkun suuruinen "vika" vaikuttaa ?
Luuletko, että ko. kysymys tulee olemattomaksi siten, ettet vastaa siihen.
>
En puhu asian vierestä ollenkaan. Syytät siksi, ettet joutuisi vastaamaan esittämääni ongelmaan. Siis puhe oli niin, että väitit esim. positiivisten ominaisuuksien (keskivertoa vaikka vaan vähän paremmat) menevän niin, että niitä on keskimäärin jokaisella. Samoin tietysti on niitä heikosti negatiivisia ominaisuuksia, mutta eikö vaan, että suuressa populaatiossa voi olla sellaisia yksilöitä, joilla on paljon enemmän positiivisia kuin negatiivisia ominaisuuksia (ja tietysti toisin päin) ? Jep, lienemme tästä samaa mieltä. Nyt, saako noiden positiivisten ominaisuuksien kantaja keskimäärin enemmän vai vähemmän jälkeläisiä (kuin keskiverto tai sellainen yksilö, jolla on negatiivisia ominaisuuksia) ? Aivan. Tätä kutsutaan luonnonvalinnaksi. Ne positiiviset ominaisuudet lisääntyvät alati populaatiossa.Voi poloista, eikö jo ota päähän, että joudut kiertämään kysymystä oikealta ja vasemmalta ? Etkö huomaa, että juuri tuolla kiertelyllä osoitat, että luonnonvalintaa (evoluutiota) tapahtuu.
Noin: mikä on niin pieni vamma/mutaatio/geneettinen "virhe", joka ei enää vaikuta lisääntymismenestykseen kun kuitenkin jonkun suuruinen "vika" vaikuttaa ?
>
Mutta tuo yksilö saa todennäköisemmin vähemmän jälkeläisiä. Näin ollen nuo hänen geeninsä ei ole niin voimakkaasti edustettuna seuraavassa sukupolvessa. Hänellä olevien geenien määrä vähenee populaatiossa kun taas parhaimmat geenit omaavat saavat keskimäärin enemmän jälkeläisiä, joten heidän geeninsä lisääntyy populaatiossa seuraavissa sukupolvissa. Tätä kutsutaan luonnonvalinnaksi - eikä Sinulla näköjään siihen ole mitään sanottavaa.
>
Jep, ne pärjäävät keskiverrosti. Jotkut sitten pärjäävät noita vähän huonommin jotkut paremmin. Alat ymmärtää jo ihan tosissasi tuota luonnonvalintaa. Hyvä.
>
Niin, toki myös niillä muilla lajeilla tapahtuu samanaikaisesti tuota luonnonvalintaa.
>
Kuitenkin väitetään, että nykyisin eläisi ainoastaan prosentti niistä lajeista, joita on koskaan elänyt. 99 % on ilmeisesti siis olleet sopeutumattomia. - oikeen !
mitä puhut kirjoitti:
>
Niin tai taas mietit miljoonaa yksilöä. Niihin leviää niitä ominaisuuksia, jotka ovat lintuun päin viittaavia, jos tuo ominaisuus on positiivinen (kuten Sinäkin jo tunnustit). Taas seuraavat miljoona (joilla on jo jotain lintuun päin viittaavaa), joista eniten lisääntyy eniten lintua muistuttavat yksilöt jne.
>
Niinpä. Siksi jonkin lajin koko (osa)populaatio kehittyykin siihen suuntaan juuri tuolla suuremmalla keskimääräisellä jälkeläissaannilla positiivisten ominaisuuksien funktiona. Näinhän tämä tuli todistettua oikein yhteisvoimin, kiitos. - lisäys:
kiertele ! kirjoitti:
Vastaa kysymykseen: mikä on niin pieni vamma/mutaatio/geneettinen "virhe", joka ei enää vaikuta lisääntymismenestykseen kun kuitenkin jonkun suuruinen "vika" vaikuttaa ?
Luuletko, että ko. kysymys tulee olemattomaksi siten, ettet vastaa siihen.
>
En puhu asian vierestä ollenkaan. Syytät siksi, ettet joutuisi vastaamaan esittämääni ongelmaan. Siis puhe oli niin, että väitit esim. positiivisten ominaisuuksien (keskivertoa vaikka vaan vähän paremmat) menevän niin, että niitä on keskimäärin jokaisella. Samoin tietysti on niitä heikosti negatiivisia ominaisuuksia, mutta eikö vaan, että suuressa populaatiossa voi olla sellaisia yksilöitä, joilla on paljon enemmän positiivisia kuin negatiivisia ominaisuuksia (ja tietysti toisin päin) ? Jep, lienemme tästä samaa mieltä. Nyt, saako noiden positiivisten ominaisuuksien kantaja keskimäärin enemmän vai vähemmän jälkeläisiä (kuin keskiverto tai sellainen yksilö, jolla on negatiivisia ominaisuuksia) ? Aivan. Tätä kutsutaan luonnonvalinnaksi. Ne positiiviset ominaisuudet lisääntyvät alati populaatiossa.">
Jep, ne pärjäävät keskiverrosti. Jotkut sitten pärjäävät noita vähän huonommin jotkut paremmin. Alat ymmärtää jo ihan tosissasi tuota luonnonvalintaa. Hyvä."
Tietysti siis tuo keskiverto muuttuu sukupolvi sukupolvelta kun niitä ns. parempia yksilöitä on joka sukupolvessa vaan enemmän ja enemmän.
Nyt outsider on tehnyt havainnon reaalimaailmasta. Ns. hyvinvoivat, varakkaat ihmiset saavat vähemmän lapsia, koska heillä ei ole aikaa perheelleen, lisäksi heillä on erilainen elämäntapa sekä asennoituminen perhesuunnitteluun. Yhteiskuntamme japanilaistuu; Ihmiset valitsevat perheen ja uran välillä. Tässä on se huono puoli että ns. työläiskastin yksilömäärä pysyy vakaana, korkeana, mutta korkeasti koulutettujen "kastin" lapsimäärä per pariskunta on valitettavan alhainen. Tietysti osa ns. työläistenkin lapsista omaa lahjoja ja mielenkiintoja opiskella korkealle, mutta se onkin poikkeuksellista.
Outsiderin shokeeraavaan havaintoon reaalimaailmasta haluaisin lisätä vielä sen, että ns. uraihmiset saavat lapsensa verrattain myöhäisellä iällä, jolloin sattuneesta syystä lapsimäärä jää vähäiseksi. Syynä elämän suurten asioiden erilainen priorisointi.
Muuten kirjoituksesi on suoraan outsider-maailmasta, joka on niin hassunhauska paikka. Mielipiteesi hyvästä ja huonosta ominaisuudesta, valinnasta, valintapaineen muodostumisesta niin luonnossa kuin kulttuurievoluution mukana ihmislajin yhteiskuntaan muodostuneesta sosiaalipaineen aikaansaamasta sosiaalivalinnasta, ovat virheellisesti tulkittuja, väärin ymmärrettyjä, vääristeltyjä ja valehdeltuja. Taattua outsider-laatua, evo-oppi olkiukon pieksentää.
Haitallinen mutaatio, niin, haitallisen, neutraalin ja hyödyllisen mutaation rajat ja rajoitteet määrittelee luonnonvalinta. Muuttuva, ennustamaton tekiä. Epä-edullinen mutaatio voi ihan hyvin säilyä kannassa, jos siitä ei ole niinpal haittaa että se estäisi yksilön lisääntymisen. Sillä muuntelu lisää geneettistä informaatiota, koska muuntelua tapahtuu jokaisessa hedelmöittymisessä.
"Yksilö, joka juoksee vähän hitaammin kuin toinen saa siitä huolimatta jälkeläisiä aivan saman verran tai enemmänkin. Vertailuun voitaisiin yhtä hyvin ottaa mikä tahansa muukin ominaisuus."
Outsider tyyppinen olkiukko. Ei mieleesi juolahtanut että yksilön menestykseen vaikuttavat muutkin tekiät, yksilön tehokkuutta/hyvyyttä ei voida mitata vain yhtä ominaisuutta tarkkailemalla. Parempi olisi karsia ne yksilöt pois, joilla on jokin selkeä haitta, jokin ominaisuus olisi selvästi miinuksella, sellainen parantaisi keskiarvoa tehokkaammin. Tosin sitä keskiarvoa ei voida laskea suoraan, vaan siinä pitäisi käyttä eri ominaisuuksille erilaisia painotuksia, koska toinen ominaisuus on tärkeämpi kuin toinen. Ja kuten käsität, jokaisella eläinlajilla ominaisuuksien painotus pitää tehdä eri tavalla. Lisäksi pitää ottaa huomioon myös maantieteelliset erot, koska luonnonvalinta vaatii erilaisia ominaisuuksia toisaalla, vaikka laji olisikin sama.
Missäs ovat outsiderin vastaukset kreationismin sisältöä käsitteleviin avauksiin? Voisitko kertoa miksi olet jättänyt vastaamatta?- Ron Skisti
So on päätön vale että haitallisen geenin omaavat karsiutuvat pois.
Maailmassa kaikilla yksilöillä on haitallisia mutaatioita ja silti ne lisääntyvät!- Totta on!
Kaikilla ihmisillä, eläimillä, kasveila ja sienillä on haitallisia mutaatioita vaikka kuinka paljon.
Meinaako evot nyt sitten sitä, että kaikki häviävät pois? Kuollaan evo-opillisesti sukupuuttoon joka sorkka ja maapallo on sitten kuin Marsin pinta. - Turkana
""So on päätön vale että haitallisen geenin omaavat karsiutuvat pois.""
Enpä minäkään sellaista ole väittänyt, että ne aina karsiutuisivat. Ainoastaan, että niillä on suurempi todennäköisyys karsiutua, koska niistä on haittaa.
Maailmassa kaikilla yksilöillä on haitallisia mutaatioita ja silti ne lisääntyvät!""
Toki on. Ja sekin on tosiasia, että haitallisilla mutaatioilla on suurempi todennäköisyys karsiutua, kuin neutraaleilla tai hyödyllisillä. Tämähän on itsestäänselvyys. - Turkana
Totta on! kirjoitti:
Kaikilla ihmisillä, eläimillä, kasveila ja sienillä on haitallisia mutaatioita vaikka kuinka paljon.
Meinaako evot nyt sitten sitä, että kaikki häviävät pois? Kuollaan evo-opillisesti sukupuuttoon joka sorkka ja maapallo on sitten kuin Marsin pinta.""Kaikilla ihmisillä, eläimillä, kasveila ja sienillä on haitallisia mutaatioita vaikka kuinka paljon.""
Niin on.
""Meinaako evot nyt sitten sitä, että kaikki häviävät pois? Kuollaan evo-opillisesti sukupuuttoon joka sorkka ja maapallo on sitten kuin Marsin pinta.""
Ei tietenkään. Menit vain tuon kirjoittajan yksinkertaiseen halpaan, että evoluutikot väittäisivät haitallisten mutaatioiden aina karsiutuvan. Sellaistahan me emme väitiä. - Ron Skisti
Turkana kirjoitti:
""So on päätön vale että haitallisen geenin omaavat karsiutuvat pois.""
Enpä minäkään sellaista ole väittänyt, että ne aina karsiutuisivat. Ainoastaan, että niillä on suurempi todennäköisyys karsiutua, koska niistä on haittaa.
Maailmassa kaikilla yksilöillä on haitallisia mutaatioita ja silti ne lisääntyvät!""
Toki on. Ja sekin on tosiasia, että haitallisilla mutaatioilla on suurempi todennäköisyys karsiutua, kuin neutraaleilla tai hyödyllisillä. Tämähän on itsestäänselvyys.Kaikki yksilöt pitävät perimässään haitallisia mutaatioita joten väitteesi on senvuoksi mieletön.
Jos joku jää saaliiksi, se tapahtuu yleensä muulla perusteella kuin heikoilla geeneillä.
Ja kaikki lopulta kuolevat kuka ennemmin ja kuka myöhemmin.
Ei eloonjäämiset säännöllisesti valikoidu siten kuin te esitätte.
////Toki on. Ja sekin on tosiasia, että haitallisilla mutaatioilla on suurempi todennäköisyys karsiutua, kuin neutraaleilla tai hyödyllisillä. Tämähän on itsestäänselvyys.""""
Miksi haitalliset geenit eivät sitten häviä?
Mistä ne huonot oikein sikiävät? - Turkana
Ron Skisti kirjoitti:
Kaikki yksilöt pitävät perimässään haitallisia mutaatioita joten väitteesi on senvuoksi mieletön.
Jos joku jää saaliiksi, se tapahtuu yleensä muulla perusteella kuin heikoilla geeneillä.
Ja kaikki lopulta kuolevat kuka ennemmin ja kuka myöhemmin.
Ei eloonjäämiset säännöllisesti valikoidu siten kuin te esitätte.
////Toki on. Ja sekin on tosiasia, että haitallisilla mutaatioilla on suurempi todennäköisyys karsiutua, kuin neutraaleilla tai hyödyllisillä. Tämähän on itsestäänselvyys.""""
Miksi haitalliset geenit eivät sitten häviä?
Mistä ne huonot oikein sikiävät?""Kaikki yksilöt pitävät perimässään haitallisia mutaatioita joten väitteesi on senvuoksi mieletön.""
Ai väitteeni, etteivät kaikki haitalliset mutaatiot välttämättä karsiudu on sen takia mieletön, että kaikilla on haitallisia mutaatioita? Oletko koskaan sattunut opiskelemaan muutakin kuin kreationistista logiikkaa?
""Jos joku jää saaliiksi, se tapahtuu yleensä muulla perusteella kuin heikoilla geeneillä.""
Usein näinkin, mutta haitalliset mutaatiot, jotka tuottavat jonkin ominaisuuden, joka estää selviämästä normaalisti aiheuttavat myös sen, että sen kantaja jää melkein oitis saaliiksi.
""Ja kaikki lopulta kuolevat kuka ennemmin ja kuka myöhemmin.""
Tätä ei ole vielä todistettu vedenpitävästi.
""Ei eloonjäämiset säännöllisesti valikoidu siten kuin te esitätte.""
Tarkoitatko, että huonommin olosuhteisiin sopeutuvat sittenkin pärjäisivät paremmin?
""Miksi haitalliset geenit eivät sitten häviä?
Mistä ne huonot oikein sikiävät?""
Seksuaalisesta rekombinaatiosta, joka yhdistelee geenejä sekä siten,että se tuottaa hyödyllisiä yhdistelmiä että haitallisia. Tämä kyllä opetettiin jo peruskoulussa, mutta ehkä olet sen jo unohtanut. - rautalangasta
Turkana kirjoitti:
""Kaikki yksilöt pitävät perimässään haitallisia mutaatioita joten väitteesi on senvuoksi mieletön.""
Ai väitteeni, etteivät kaikki haitalliset mutaatiot välttämättä karsiudu on sen takia mieletön, että kaikilla on haitallisia mutaatioita? Oletko koskaan sattunut opiskelemaan muutakin kuin kreationistista logiikkaa?
""Jos joku jää saaliiksi, se tapahtuu yleensä muulla perusteella kuin heikoilla geeneillä.""
Usein näinkin, mutta haitalliset mutaatiot, jotka tuottavat jonkin ominaisuuden, joka estää selviämästä normaalisti aiheuttavat myös sen, että sen kantaja jää melkein oitis saaliiksi.
""Ja kaikki lopulta kuolevat kuka ennemmin ja kuka myöhemmin.""
Tätä ei ole vielä todistettu vedenpitävästi.
""Ei eloonjäämiset säännöllisesti valikoidu siten kuin te esitätte.""
Tarkoitatko, että huonommin olosuhteisiin sopeutuvat sittenkin pärjäisivät paremmin?
""Miksi haitalliset geenit eivät sitten häviä?
Mistä ne huonot oikein sikiävät?""
Seksuaalisesta rekombinaatiosta, joka yhdistelee geenejä sekä siten,että se tuottaa hyödyllisiä yhdistelmiä että haitallisia. Tämä kyllä opetettiin jo peruskoulussa, mutta ehkä olet sen jo unohtanut.Kaikilla lajeilla on aina ollut haitallisia mutaatioita. Joten miten uusia lajeja on voinut syntyä, jos haitalliset mutaatiot haittaavat olemassaoloa?
Näin on todistettu, että sääntönä on pikemminkin se, että olemme kaikki olemassa huolimatta haitallisista mutaatioista.
Siten ei voi sanoa edes että mutaatioiden haitallisuus on lisääntymisen este.
Haitalliset mutaatiot eivät ole häviämässä sen enempää nyt kuin aiemminkaan.
Kukaan ei ole tieteellisesti todistanut sitä, että haitalliset mutaatiot olisivat kunkin kuolemisen syinä. Väite on siten tuulesta temmattu. - aito-outsider
Turkana kirjoitti:
""Kaikki yksilöt pitävät perimässään haitallisia mutaatioita joten väitteesi on senvuoksi mieletön.""
Ai väitteeni, etteivät kaikki haitalliset mutaatiot välttämättä karsiudu on sen takia mieletön, että kaikilla on haitallisia mutaatioita? Oletko koskaan sattunut opiskelemaan muutakin kuin kreationistista logiikkaa?
""Jos joku jää saaliiksi, se tapahtuu yleensä muulla perusteella kuin heikoilla geeneillä.""
Usein näinkin, mutta haitalliset mutaatiot, jotka tuottavat jonkin ominaisuuden, joka estää selviämästä normaalisti aiheuttavat myös sen, että sen kantaja jää melkein oitis saaliiksi.
""Ja kaikki lopulta kuolevat kuka ennemmin ja kuka myöhemmin.""
Tätä ei ole vielä todistettu vedenpitävästi.
""Ei eloonjäämiset säännöllisesti valikoidu siten kuin te esitätte.""
Tarkoitatko, että huonommin olosuhteisiin sopeutuvat sittenkin pärjäisivät paremmin?
""Miksi haitalliset geenit eivät sitten häviä?
Mistä ne huonot oikein sikiävät?""
Seksuaalisesta rekombinaatiosta, joka yhdistelee geenejä sekä siten,että se tuottaa hyödyllisiä yhdistelmiä että haitallisia. Tämä kyllä opetettiin jo peruskoulussa, mutta ehkä olet sen jo unohtanut.***mutta haitalliset mutaatiot, jotka tuottavat jonkin ominaisuuden, joka estää selviämästä normaalisti aiheuttavat myös sen, että sen kantaja jää melkein oitis saaliiksi.***
Nyt puhut jo lähestulkoon perinnöllisestä sairaudesta, joka on aivan eri asia kuin evo-opin mukaisesti pois karsiutuvat, haitalliset, ominaisuudet. Ei lauseesi edusta evo-oppia vaan sitä, että ei sairas ja heikko pärjää luonnossa.
***Tarkoitatko, että huonommin olosuhteisiin sopeutuvat sittenkin pärjäisivät paremmin?***
Eloonjäämisessä vaikuttaa eniten sattuma ja yleensäkin selviytymisessä on hyvin suuret toleranssit. Eivät eliöt joudu saaliiksi tai muutoin kuole tiukasti käänteisessä paremmuusjärjestyksessä kuten te evot näytätte opettavan vaan "sattuma korjaa satoaan".
Johtuen siitä, että kaikilla on erilaisia geenimutaatioita eikä mikään yksittäinen mutaatio vaikuta ratkaisevasti miljoonien tai kymmenien miljoonien vuosien ajan johtaen lopulta uusiin lajeihin.
Kaikki mutaatiot vaikuttavat vuorotellen jolloin mikään mutaatio ei pääse määräävään markkina-asemaan. - Apo-Calypso
aito-outsider kirjoitti:
***mutta haitalliset mutaatiot, jotka tuottavat jonkin ominaisuuden, joka estää selviämästä normaalisti aiheuttavat myös sen, että sen kantaja jää melkein oitis saaliiksi.***
Nyt puhut jo lähestulkoon perinnöllisestä sairaudesta, joka on aivan eri asia kuin evo-opin mukaisesti pois karsiutuvat, haitalliset, ominaisuudet. Ei lauseesi edusta evo-oppia vaan sitä, että ei sairas ja heikko pärjää luonnossa.
***Tarkoitatko, että huonommin olosuhteisiin sopeutuvat sittenkin pärjäisivät paremmin?***
Eloonjäämisessä vaikuttaa eniten sattuma ja yleensäkin selviytymisessä on hyvin suuret toleranssit. Eivät eliöt joudu saaliiksi tai muutoin kuole tiukasti käänteisessä paremmuusjärjestyksessä kuten te evot näytätte opettavan vaan "sattuma korjaa satoaan".
Johtuen siitä, että kaikilla on erilaisia geenimutaatioita eikä mikään yksittäinen mutaatio vaikuta ratkaisevasti miljoonien tai kymmenien miljoonien vuosien ajan johtaen lopulta uusiin lajeihin.
Kaikki mutaatiot vaikuttavat vuorotellen jolloin mikään mutaatio ei pääse määräävään markkina-asemaan."Kaikki mutaatiot vaikuttavat vuorotellen jolloin mikään mutaatio ei pääse määräävään markkina-asemaan. "
LOL!!!! Onkohan lumiukko onnistunut koskaan esittämään typerämpää väittämää? - Turkana
Ron Skisti kirjoitti:
Kaikki yksilöt pitävät perimässään haitallisia mutaatioita joten väitteesi on senvuoksi mieletön.
Jos joku jää saaliiksi, se tapahtuu yleensä muulla perusteella kuin heikoilla geeneillä.
Ja kaikki lopulta kuolevat kuka ennemmin ja kuka myöhemmin.
Ei eloonjäämiset säännöllisesti valikoidu siten kuin te esitätte.
////Toki on. Ja sekin on tosiasia, että haitallisilla mutaatioilla on suurempi todennäköisyys karsiutua, kuin neutraaleilla tai hyödyllisillä. Tämähän on itsestäänselvyys.""""
Miksi haitalliset geenit eivät sitten häviä?
Mistä ne huonot oikein sikiävät?""Kaikki yksilöt pitävät perimässään haitallisia mutaatioita joten väitteesi on senvuoksi mieletön.
Jos joku jää saaliiksi, se tapahtuu yleensä muulla perusteella kuin heikoilla geeneillä.""
Aivan, mutta erialiset mutaatiot vaikuttavat eri asioihin, esim. linnun nokka vaikuttaa siihen, kuinka se saa ravintoa. Tästä on tehty monikymmenvuotinen kenttätutkimus Galapagossaarilla ja siellä havaittiin, että geenimuunnokset, jotka vaikuttavat nokan muotoon valikoituivat olosuhteiden mukaan.
""Ja kaikki lopulta kuolevat kuka ennemmin ja kuka myöhemmin.""
Aivan ja monesti haitalliset mutaatiot aiheuttavat sen, ettei tuo yksilö selviä edes lisääntymisikään.
""Ei eloonjäämiset säännöllisesti valikoidu siten kuin te esitätte.""
Mehän olemme nimenomaan yrittäneet teillekin jankuttaa, että kysymyksessä on tilastollinen prosessi, jossa sattumalla on myös suuri osuus.
""Miksi haitalliset geenit eivät sitten häviä?""
Ne voivat esim. olla ihan fyysisessä yhteydessä hyödyllisten geenien kanssa, jolloin luonnonvalinta ei niitä karsi.
""Mistä ne huonot oikein sikiävät?""
Mutaatioita tapahtuu jatkuvasti, sinullakin on yli sata uutta mutaatiota, joita ei ole vanhemmillasi. - Turkana
aito-outsider kirjoitti:
***mutta haitalliset mutaatiot, jotka tuottavat jonkin ominaisuuden, joka estää selviämästä normaalisti aiheuttavat myös sen, että sen kantaja jää melkein oitis saaliiksi.***
Nyt puhut jo lähestulkoon perinnöllisestä sairaudesta, joka on aivan eri asia kuin evo-opin mukaisesti pois karsiutuvat, haitalliset, ominaisuudet. Ei lauseesi edusta evo-oppia vaan sitä, että ei sairas ja heikko pärjää luonnossa.
***Tarkoitatko, että huonommin olosuhteisiin sopeutuvat sittenkin pärjäisivät paremmin?***
Eloonjäämisessä vaikuttaa eniten sattuma ja yleensäkin selviytymisessä on hyvin suuret toleranssit. Eivät eliöt joudu saaliiksi tai muutoin kuole tiukasti käänteisessä paremmuusjärjestyksessä kuten te evot näytätte opettavan vaan "sattuma korjaa satoaan".
Johtuen siitä, että kaikilla on erilaisia geenimutaatioita eikä mikään yksittäinen mutaatio vaikuta ratkaisevasti miljoonien tai kymmenien miljoonien vuosien ajan johtaen lopulta uusiin lajeihin.
Kaikki mutaatiot vaikuttavat vuorotellen jolloin mikään mutaatio ei pääse määräävään markkina-asemaan.""Nyt puhut jo lähestulkoon perinnöllisestä sairaudesta, joka on aivan eri asia kuin evo-opin mukaisesti pois karsiutuvat, haitalliset, ominaisuudet. Ei lauseesi edusta evo-oppia vaan sitä, että ei sairas ja heikko pärjää luonnossa.""
En puhunut, vaan on tilastollisestikin osoitettu, että haitallisilla mutaatioilla on erittäin suuri todennäköisyys karsiutua.
""Eloonjäämisessä vaikuttaa eniten sattuma ja yleensäkin selviytymisessä on hyvin suuret toleranssit. Eivät eliöt joudu saaliiksi tai muutoin kuole tiukasti käänteisessä paremmuusjärjestyksessä kuten te evot näytätte opettavan vaan "sattuma korjaa satoaan".""
Kuten kerroin, tämä on osoitettu sekä matemaattisin analyysein, että luonnossa tehdyissä kenttäkokeissa, että haitallisilla mutaatioilla on suuri todennäköisyys karsiutua. Tuossa yksi laskelma:
http://pandasthumb.org/archives/2008/05/gamblers-ruin-i.html#more
""Johtuen siitä, että kaikilla on erilaisia geenimutaatioita eikä mikään yksittäinen mutaatio vaikuta ratkaisevasti miljoonien tai kymmenien miljoonien vuosien ajan johtaen lopulta uusiin lajeihin.""
Jos tuo yksi uusi mutaatio mahdollistaa esim. lajin levittäytymisen uudelle asuinalueelle ja johtaa sitten lisääntymisisolaatioon, seurauksena voi olla uusi laji.
""Kaikki mutaatiot vaikuttavat vuorotellen jolloin mikään mutaatio ei pääse määräävään markkina-asemaan.""
Höpsis. Tämä on todettu sekä luonnossa että laboratorioissa, että toisilla mutaatioilla on suurempi todennäköisyys levittäytyä populaatioon ja toisilla karsiutua siitä. - omalle tyhmyydellesi
Apo-Calypso kirjoitti:
"Kaikki mutaatiot vaikuttavat vuorotellen jolloin mikään mutaatio ei pääse määräävään markkina-asemaan. "
LOL!!!! Onkohan lumiukko onnistunut koskaan esittämään typerämpää väittämää?Kun ihmisessä on geenejä pilvin pimein ja ne vaihtelevat sukupolvesta toisiin paitsi perinnöllisyyden niin myös mutaatioiden takia niin miten yksi geeni voisi määrätä kaiken.
Kivaa kun typerimmät evot lollottelee jo omalle tyhmyydelleen. Yrität syöttää meille isolla kapustalla p...kaa. Ei onnistu. - samaa vaan
Turkana kirjoitti:
""Nyt puhut jo lähestulkoon perinnöllisestä sairaudesta, joka on aivan eri asia kuin evo-opin mukaisesti pois karsiutuvat, haitalliset, ominaisuudet. Ei lauseesi edusta evo-oppia vaan sitä, että ei sairas ja heikko pärjää luonnossa.""
En puhunut, vaan on tilastollisestikin osoitettu, että haitallisilla mutaatioilla on erittäin suuri todennäköisyys karsiutua.
""Eloonjäämisessä vaikuttaa eniten sattuma ja yleensäkin selviytymisessä on hyvin suuret toleranssit. Eivät eliöt joudu saaliiksi tai muutoin kuole tiukasti käänteisessä paremmuusjärjestyksessä kuten te evot näytätte opettavan vaan "sattuma korjaa satoaan".""
Kuten kerroin, tämä on osoitettu sekä matemaattisin analyysein, että luonnossa tehdyissä kenttäkokeissa, että haitallisilla mutaatioilla on suuri todennäköisyys karsiutua. Tuossa yksi laskelma:
http://pandasthumb.org/archives/2008/05/gamblers-ruin-i.html#more
""Johtuen siitä, että kaikilla on erilaisia geenimutaatioita eikä mikään yksittäinen mutaatio vaikuta ratkaisevasti miljoonien tai kymmenien miljoonien vuosien ajan johtaen lopulta uusiin lajeihin.""
Jos tuo yksi uusi mutaatio mahdollistaa esim. lajin levittäytymisen uudelle asuinalueelle ja johtaa sitten lisääntymisisolaatioon, seurauksena voi olla uusi laji.
""Kaikki mutaatiot vaikuttavat vuorotellen jolloin mikään mutaatio ei pääse määräävään markkina-asemaan.""
Höpsis. Tämä on todettu sekä luonnossa että laboratorioissa, että toisilla mutaatioilla on suurempi todennäköisyys levittäytyä populaatioon ja toisilla karsiutua siitä..-..--.haitallisilla mutaatioilla .-.-.-.-
Tuostahan juuri siideri on avauksen tehnyt, että miten evot määrittelee haitallisen. Onko haitallinen jokainen, joka on vähän huonompi kuin paras?
On varmaankin haitallinen jos nelijalkainen elukka alkaa saamaan 3-jalkaisia poikasia. Se kyllä karsiutuu pois. Mutta määrittelemättä tuo haitallinen-sana on yhhtä tyhjän kanssa. Ja niín varmaan on tarkoituskin. Hämäriä ilmaisuja niin ei synny selitysvaikeuksia. Vähän niinkuin Lissabonin sopimus. Jokainen voi tulkita miten tahtoo. - Turkana
samaa vaan kirjoitti:
.-..--.haitallisilla mutaatioilla .-.-.-.-
Tuostahan juuri siideri on avauksen tehnyt, että miten evot määrittelee haitallisen. Onko haitallinen jokainen, joka on vähän huonompi kuin paras?
On varmaankin haitallinen jos nelijalkainen elukka alkaa saamaan 3-jalkaisia poikasia. Se kyllä karsiutuu pois. Mutta määrittelemättä tuo haitallinen-sana on yhhtä tyhjän kanssa. Ja niín varmaan on tarkoituskin. Hämäriä ilmaisuja niin ei synny selitysvaikeuksia. Vähän niinkuin Lissabonin sopimus. Jokainen voi tulkita miten tahtoo.""Tuostahan juuri siideri on avauksen tehnyt, että miten evot määrittelee haitallisen. Onko haitallinen jokainen, joka on vähän huonompi kuin paras?""
Ei, vaan haitallinen mutaatio on sellainen, joka vähentää kelpoisuutta. Se pystytään laskemaan valintapaineen avulla vertaamalla mutaation menestystä vanhaan geeniin.
""On varmaankin haitallinen jos nelijalkainen elukka alkaa saamaan 3-jalkaisia poikasia. Se kyllä karsiutuu pois. Mutta määrittelemättä tuo haitallinen-sana on yhhtä tyhjän kanssa. Ja niín varmaan on tarkoituskin. Hämäriä ilmaisuja niin ei synny selitysvaikeuksia. Vähän niinkuin Lissabonin sopimus. Jokainen voi tulkita miten tahtoo.""
Täällä keskusteluissa yritetään vääntää asiaa rautalangasta, mutta toki käsitteet on biologiassa määritelty tarkasti ja kaikki perustuu tiukkaan matematiikkaan. Tuossa kerrotaan, miten haitallisten ja hyödyllisten mutaatioiden esiintymistä ja luonnonvalinnan intensiteettiä mallinnetaan matemaattisesti:
http://cc.oulu.fi/~jtuomi/popgen4.htm - nokkelaa
Turkana kirjoitti:
""Kaikki yksilöt pitävät perimässään haitallisia mutaatioita joten väitteesi on senvuoksi mieletön.
Jos joku jää saaliiksi, se tapahtuu yleensä muulla perusteella kuin heikoilla geeneillä.""
Aivan, mutta erialiset mutaatiot vaikuttavat eri asioihin, esim. linnun nokka vaikuttaa siihen, kuinka se saa ravintoa. Tästä on tehty monikymmenvuotinen kenttätutkimus Galapagossaarilla ja siellä havaittiin, että geenimuunnokset, jotka vaikuttavat nokan muotoon valikoituivat olosuhteiden mukaan.
""Ja kaikki lopulta kuolevat kuka ennemmin ja kuka myöhemmin.""
Aivan ja monesti haitalliset mutaatiot aiheuttavat sen, ettei tuo yksilö selviä edes lisääntymisikään.
""Ei eloonjäämiset säännöllisesti valikoidu siten kuin te esitätte.""
Mehän olemme nimenomaan yrittäneet teillekin jankuttaa, että kysymyksessä on tilastollinen prosessi, jossa sattumalla on myös suuri osuus.
""Miksi haitalliset geenit eivät sitten häviä?""
Ne voivat esim. olla ihan fyysisessä yhteydessä hyödyllisten geenien kanssa, jolloin luonnonvalinta ei niitä karsi.
""Mistä ne huonot oikein sikiävät?""
Mutaatioita tapahtuu jatkuvasti, sinullakin on yli sata uutta mutaatiota, joita ei ole vanhemmillasi.Tilastollisesti?
Eihän luontoa ole kukaan todellisuudessa tutkinut siten että se voitaisiin sanoa tilastolliseksi.
Todennäköisyyttä sitäpaitsi tarjoillaan silloin kun todelliset tiedot puuttuvat.
Noppakaan ei oikeasti toimi satunnaisesti jos kaikki sen liikkeisiin vaikuttavat asiat ovat tunnettuja. Satunnaisuus on nitys sille jota ei kyetä tarkoin tuntemaan. Kun tieto lisääntyy, todennäköisyyksillekin löytyy tiedetyt perusteet. - aito-outsider
Turkana kirjoitti:
""Kaikki yksilöt pitävät perimässään haitallisia mutaatioita joten väitteesi on senvuoksi mieletön.
Jos joku jää saaliiksi, se tapahtuu yleensä muulla perusteella kuin heikoilla geeneillä.""
Aivan, mutta erialiset mutaatiot vaikuttavat eri asioihin, esim. linnun nokka vaikuttaa siihen, kuinka se saa ravintoa. Tästä on tehty monikymmenvuotinen kenttätutkimus Galapagossaarilla ja siellä havaittiin, että geenimuunnokset, jotka vaikuttavat nokan muotoon valikoituivat olosuhteiden mukaan.
""Ja kaikki lopulta kuolevat kuka ennemmin ja kuka myöhemmin.""
Aivan ja monesti haitalliset mutaatiot aiheuttavat sen, ettei tuo yksilö selviä edes lisääntymisikään.
""Ei eloonjäämiset säännöllisesti valikoidu siten kuin te esitätte.""
Mehän olemme nimenomaan yrittäneet teillekin jankuttaa, että kysymyksessä on tilastollinen prosessi, jossa sattumalla on myös suuri osuus.
""Miksi haitalliset geenit eivät sitten häviä?""
Ne voivat esim. olla ihan fyysisessä yhteydessä hyödyllisten geenien kanssa, jolloin luonnonvalinta ei niitä karsi.
""Mistä ne huonot oikein sikiävät?""
Mutaatioita tapahtuu jatkuvasti, sinullakin on yli sata uutta mutaatiota, joita ei ole vanhemmillasi.***Mehän olemme nimenomaan yrittäneet teillekin jankuttaa, että kysymyksessä on tilastollinen prosessi, jossa sattumalla on myös suuri osuus.***
Evot on keksineet uuden mantran. Kun teorioittenne vaikutuksia ei tosiasiassa ole nähtävissä eikä havainnoitavissa niin te hoette miten "kaikki onkin tilastollista". Että jos varrotaan 1 milj. vuotta niin kyllä sitten..... - Turkana
nokkelaa kirjoitti:
Tilastollisesti?
Eihän luontoa ole kukaan todellisuudessa tutkinut siten että se voitaisiin sanoa tilastolliseksi.
Todennäköisyyttä sitäpaitsi tarjoillaan silloin kun todelliset tiedot puuttuvat.
Noppakaan ei oikeasti toimi satunnaisesti jos kaikki sen liikkeisiin vaikuttavat asiat ovat tunnettuja. Satunnaisuus on nitys sille jota ei kyetä tarkoin tuntemaan. Kun tieto lisääntyy, todennäköisyyksillekin löytyy tiedetyt perusteet.""Tilastollisesti?
Eihän luontoa ole kukaan todellisuudessa tutkinut siten että se voitaisiin sanoa tilastolliseksi.""
Toki on. Vaikka koko luontoa ei tietenkään kyetä mallintamaan, niin populaatioiden ominaisuuksia ja niissä menestyviä ja karsiutuvia geenejä tietysti.
""Todennäköisyyttä sitäpaitsi tarjoillaan silloin kun todelliset tiedot puuttuvat.""
Ei suinkaan. Esimerkiksi tutkimudsten perusteella voimme sanoa, että melaniinisella perhosella on 72,5%:n todennäköisyys jäädä linnun saaliiksi.
""Noppakaan ei oikeasti toimi satunnaisesti jos kaikki sen liikkeisiin vaikuttavat asiat ovat tunnettuja. Satunnaisuus on nitys sille jota ei kyetä tarkoin tuntemaan. Kun tieto lisääntyy, todennäköisyyksillekin löytyy tiedetyt perusteet.""
Niin. Se ei silti poista sitä, että käsittelisimme noita tekijöitä todennäköisyyden perusteella. - Turkana
aito-outsider kirjoitti:
***Mehän olemme nimenomaan yrittäneet teillekin jankuttaa, että kysymyksessä on tilastollinen prosessi, jossa sattumalla on myös suuri osuus.***
Evot on keksineet uuden mantran. Kun teorioittenne vaikutuksia ei tosiasiassa ole nähtävissä eikä havainnoitavissa niin te hoette miten "kaikki onkin tilastollista". Että jos varrotaan 1 milj. vuotta niin kyllä sitten.....""Evot on keksineet uuden mantran. Kun teorioittenne vaikutuksia ei tosiasiassa ole nähtävissä eikä havainnoitavissa niin te hoette miten "kaikki onkin tilastollista". Että jos varrotaan 1 milj. vuotta niin kyllä sitten.....""
Minäkin olen kertonut sinulle jo monta kertaa tieteellisistä tutkimuksista, joissa on todistettu luonnonvalinnan merkitys genomien muokkaajana. Kuten äskettäinkin kerroin ja monta kertaa aikaisemminkin, voit lukea vaikkapa Jonathan Weinerin Darwinin linnut, jossa kerrotaan mm. parikymmentä vuotta kestäneistä kenttätutkimuksista, jossa havaittiin populaation geenifrekvenssien muuttuvan olosuhteiden myötä. - sekositko
Turkana kirjoitti:
""Tilastollisesti?
Eihän luontoa ole kukaan todellisuudessa tutkinut siten että se voitaisiin sanoa tilastolliseksi.""
Toki on. Vaikka koko luontoa ei tietenkään kyetä mallintamaan, niin populaatioiden ominaisuuksia ja niissä menestyviä ja karsiutuvia geenejä tietysti.
""Todennäköisyyttä sitäpaitsi tarjoillaan silloin kun todelliset tiedot puuttuvat.""
Ei suinkaan. Esimerkiksi tutkimudsten perusteella voimme sanoa, että melaniinisella perhosella on 72,5%:n todennäköisyys jäädä linnun saaliiksi.
""Noppakaan ei oikeasti toimi satunnaisesti jos kaikki sen liikkeisiin vaikuttavat asiat ovat tunnettuja. Satunnaisuus on nitys sille jota ei kyetä tarkoin tuntemaan. Kun tieto lisääntyy, todennäköisyyksillekin löytyy tiedetyt perusteet.""
Niin. Se ei silti poista sitä, että käsittelisimme noita tekijöitä todennäköisyyden perusteella.Et taida keskustella minun viestini sisältöön.
Vai etkö ymmärrä mitä sinulle yritetään esittää.
Jos kerrot niistä jotka kuolevat eri syistä, et ole kertonut vielä mitään niistä, jotka säilyvät!
Ja keskiverrothan säilyvät vaikka ikuisuuksiin ilman mitään muuttumistarvettakin.
Luomiseen uskominen sisältää luonnon tapahtumat tällaisenaan ilman että niistä tarvitsee tehdä teorioita.
Muuttuminen ei ole säilymisen peruste.
Pedoille riittää ruokaa määrällisesti ihan yhtäpaljon vaikka ne eivät tappaisi yhtäkään sillä kuolevien määrä on riippuvainen syntyneiden määrästä.
Eihän tappaen saalis kai lisäänny!
####""Todennäköisyyttä sitäpaitsi tarjoillaan silloin kun todelliset tiedot puuttuvat.""
Ei suinkaan. Esimerkiksi tutkimusten perusteella voimme sanoa, että melaniinisella perhosella on 72,5%:n todennäköisyys jäädä linnun saaliiksi.####
Todennäköisyys ei koskaan ole koko totuus.
Melaniinin perhonen ei poikkea yleensä mitenkään periaatteellisesti toisen lajin perhosen kanssa. Onhan perhosia jotka ovat räikeän helppoja havaita ilman että se uhkaa niiden olemassaoloa.
Perhosen värivaihe on mitättömän lyhyt ja useat perhoset tulevat syödyiksi vasta lisääntymistapahtuman jälkeen.
Kun käyn kalastamassa virtaavien vesien kaloja niin siellä vedetä kalat noukkivat hyönteistten raatoja ravinnokseen. Kyse on siis pikemminkin kierrätyksestä.
Kaikki ihmiset kuolevat todennäköisesti, mutta todennäköisyys ei ole silti heidän kuolinsyynsä. - voitko kertoa
Turkana kirjoitti:
""Nyt puhut jo lähestulkoon perinnöllisestä sairaudesta, joka on aivan eri asia kuin evo-opin mukaisesti pois karsiutuvat, haitalliset, ominaisuudet. Ei lauseesi edusta evo-oppia vaan sitä, että ei sairas ja heikko pärjää luonnossa.""
En puhunut, vaan on tilastollisestikin osoitettu, että haitallisilla mutaatioilla on erittäin suuri todennäköisyys karsiutua.
""Eloonjäämisessä vaikuttaa eniten sattuma ja yleensäkin selviytymisessä on hyvin suuret toleranssit. Eivät eliöt joudu saaliiksi tai muutoin kuole tiukasti käänteisessä paremmuusjärjestyksessä kuten te evot näytätte opettavan vaan "sattuma korjaa satoaan".""
Kuten kerroin, tämä on osoitettu sekä matemaattisin analyysein, että luonnossa tehdyissä kenttäkokeissa, että haitallisilla mutaatioilla on suuri todennäköisyys karsiutua. Tuossa yksi laskelma:
http://pandasthumb.org/archives/2008/05/gamblers-ruin-i.html#more
""Johtuen siitä, että kaikilla on erilaisia geenimutaatioita eikä mikään yksittäinen mutaatio vaikuta ratkaisevasti miljoonien tai kymmenien miljoonien vuosien ajan johtaen lopulta uusiin lajeihin.""
Jos tuo yksi uusi mutaatio mahdollistaa esim. lajin levittäytymisen uudelle asuinalueelle ja johtaa sitten lisääntymisisolaatioon, seurauksena voi olla uusi laji.
""Kaikki mutaatiot vaikuttavat vuorotellen jolloin mikään mutaatio ei pääse määräävään markkina-asemaan.""
Höpsis. Tämä on todettu sekä luonnossa että laboratorioissa, että toisilla mutaatioilla on suurempi todennäköisyys levittäytyä populaatioon ja toisilla karsiutua siitä.Miksi sitten samat haitalliset mutaatiot ovat olemassa niin pitkälle vkuin sukupolvia voidaan todeta? Eihän niitä ole millään todistettu katoaviksi.
- oli aivan väärin
Turkana kirjoitti:
""Tilastollisesti?
Eihän luontoa ole kukaan todellisuudessa tutkinut siten että se voitaisiin sanoa tilastolliseksi.""
Toki on. Vaikka koko luontoa ei tietenkään kyetä mallintamaan, niin populaatioiden ominaisuuksia ja niissä menestyviä ja karsiutuvia geenejä tietysti.
""Todennäköisyyttä sitäpaitsi tarjoillaan silloin kun todelliset tiedot puuttuvat.""
Ei suinkaan. Esimerkiksi tutkimudsten perusteella voimme sanoa, että melaniinisella perhosella on 72,5%:n todennäköisyys jäädä linnun saaliiksi.
""Noppakaan ei oikeasti toimi satunnaisesti jos kaikki sen liikkeisiin vaikuttavat asiat ovat tunnettuja. Satunnaisuus on nitys sille jota ei kyetä tarkoin tuntemaan. Kun tieto lisääntyy, todennäköisyyksillekin löytyy tiedetyt perusteet.""
Niin. Se ei silti poista sitä, että käsittelisimme noita tekijöitä todennäköisyyden perusteella..--.-.Se ei silti poista sitä, että käsittelisimme noita tekijöitä todennäköisyyden perusteella. .-.-.-
Tarkoituksellisia tekoja ei voida käsitellä tilastollisesti. Jos minä heitän 1 kg kivellä ikkunalasiin niin ei ole täysijärkistä laskea siitä tilastoa montako kertaa se menee rikki. Koska menee aina.
Tai voi tietenkin aina laskea mutta siinä ei olisi mitään järkeä. Ei tilastollisuutta ole tarkoitettu käytettäväksi ihan mihin tahansa.
.-.-.-Esimerkiksi tutkimudsten perusteella voimme sanoa, että melaniinisella perhosella on 72,5%:n todennäköisyys jäädä linnun saaliiksi. .-.-.-.
Tuokin vain todistaa, että vialliset karsiutuu mutta ei se ole evoluutiota. Jos hirvikin katkaisee jalkansa niin sillä jalalla ei juosta susia pakoon. Mutta ei taaskaan ollut evoluutiosta kyse.
Tosin tuokin %-luku on sitä samaa kuin mainoksissa sanottu miten poskesi tulee tällä voiteella 43 % pehmeämmäksi. Perhosten %-luku riippuu ihan ympäristöstä, perhosesta, vamman vakavuudesta, mistä linnuista on kyse jne... Älä viitsi tuollaisia 0,5 %:n tarkkuudella annettuja lukuja ilmoitella. - Turkana
voitko kertoa kirjoitti:
Miksi sitten samat haitalliset mutaatiot ovat olemassa niin pitkälle vkuin sukupolvia voidaan todeta? Eihän niitä ole millään todistettu katoaviksi.
""Miksi sitten samat haitalliset mutaatiot ovat olemassa niin pitkälle vkuin sukupolvia voidaan todeta? Eihän niitä ole millään todistettu katoaviksi.""
Ei ne suinkaan ole aina olleet olemassa, monien mutaatioiden syntyajankohta tiedetään ja kuten sanoin, jos ne ovat liittyneet hyödylliseen mutaatioon fyysisesti, ne saattavat säilyä. Sitä paitsi haitallisia mutaatioita syntyy koko ajan lisää. - Turkana
sekositko kirjoitti:
Et taida keskustella minun viestini sisältöön.
Vai etkö ymmärrä mitä sinulle yritetään esittää.
Jos kerrot niistä jotka kuolevat eri syistä, et ole kertonut vielä mitään niistä, jotka säilyvät!
Ja keskiverrothan säilyvät vaikka ikuisuuksiin ilman mitään muuttumistarvettakin.
Luomiseen uskominen sisältää luonnon tapahtumat tällaisenaan ilman että niistä tarvitsee tehdä teorioita.
Muuttuminen ei ole säilymisen peruste.
Pedoille riittää ruokaa määrällisesti ihan yhtäpaljon vaikka ne eivät tappaisi yhtäkään sillä kuolevien määrä on riippuvainen syntyneiden määrästä.
Eihän tappaen saalis kai lisäänny!
####""Todennäköisyyttä sitäpaitsi tarjoillaan silloin kun todelliset tiedot puuttuvat.""
Ei suinkaan. Esimerkiksi tutkimusten perusteella voimme sanoa, että melaniinisella perhosella on 72,5%:n todennäköisyys jäädä linnun saaliiksi.####
Todennäköisyys ei koskaan ole koko totuus.
Melaniinin perhonen ei poikkea yleensä mitenkään periaatteellisesti toisen lajin perhosen kanssa. Onhan perhosia jotka ovat räikeän helppoja havaita ilman että se uhkaa niiden olemassaoloa.
Perhosen värivaihe on mitättömän lyhyt ja useat perhoset tulevat syödyiksi vasta lisääntymistapahtuman jälkeen.
Kun käyn kalastamassa virtaavien vesien kaloja niin siellä vedetä kalat noukkivat hyönteistten raatoja ravinnokseen. Kyse on siis pikemminkin kierrätyksestä.
Kaikki ihmiset kuolevat todennäköisesti, mutta todennäköisyys ei ole silti heidän kuolinsyynsä.""Et taida keskustella minun viestini sisältöön.
Vai etkö ymmärrä mitä sinulle yritetään esittää.
Jos kerrot niistä jotka kuolevat eri syistä, et ole kertonut vielä mitään niistä, jotka säilyvät!""
Toki asia liittyy heihinkin. Jos tiedämme, esimerkiksi että tietyn haitallisen geenin kantajilla on verrattuna normaalipopulaatioon 2/3 riski menehtyä saaliiksi, puhumme myös tuosta normaalipopulaatiosta.
""Ja keskiverrothan säilyvät vaikka ikuisuuksiin ilman mitään muuttumistarvettakin.""
Ei läheskään aina, katsos kun ympäristöillä on tapana muuttua. Silloin myös keskivertopopulaation ominaisuudet yleensä muuttuvat vastaamaan uudenlaisen ympäristön valintapaineita.
""Luomiseen uskominen sisältää luonnon tapahtumat tällaisenaan ilman että niistä tarvitsee tehdä teorioita.""
Ette uskalla tehdä teoriaa fossiileissa havaittavasta vähittäisestä muuttumisesta, koska se saattaisi vaarantaa taivaspaikkanne, kun älyäisitte mistä on kysymys.
""Muuttuminen ei ole säilymisen peruste.""
Erittäin usein on.
""Pedoille riittää ruokaa määrällisesti ihan yhtäpaljon vaikka ne eivät tappaisi yhtäkään sillä kuolevien määrä on riippuvainen syntyneiden määrästä.""
Myös ekologia näyttää olevan sinulle tuntematon käsite.
""Eihän tappaen saalis kai lisäänny!""
Saalistajan ja saaliin määrien välillä on yleensä tasapaino, kun saaliit vähenevät, myös saalistajat vähenevät, kunnes taas saaliiden määrä nousee.
""Todennäköisyys ei koskaan ole koko totuus.
Melaniinin perhonen ei poikkea yleensä mitenkään periaatteellisesti toisen lajin perhosen kanssa.""
Se nyt vain on tietyissä olosuhteissa helppo havaita ja taas toisissa olosuhteissa sitä on vaikeampi havaita kuin normaaliväristä perhosta.
""Onhan perhosia jotka ovat räikeän helppoja havaita ilman että se uhkaa niiden olemassaoloa.""
Niin, myrkyllisiä perhosia, joita linnut ovat oppineet välttämään tai niiden matkijoita.
""Perhosen värivaihe on mitättömän lyhyt ja useat perhoset tulevat syödyiksi vasta lisääntymistapahtuman jälkeen.
Kun käyn kalastamassa virtaavien vesien kaloja niin siellä vedetä kalat noukkivat hyönteistten raatoja ravinnokseen. Kyse on siis pikemminkin kierrätyksestä.""
Kyse on myös saalistuksesta ja sukupuolivalinnasta.
""Kaikki ihmiset kuolevat todennäköisesti, mutta todennäköisyys ei ole silti heidän kuolinsyynsä.""
Alkoholi on työikäisten todennäköisin kuolinsyy:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Alkoholi on jo työikäisten yleisin kuolinsyy/1135222688133 - Turkana
oli aivan väärin kirjoitti:
.--.-.Se ei silti poista sitä, että käsittelisimme noita tekijöitä todennäköisyyden perusteella. .-.-.-
Tarkoituksellisia tekoja ei voida käsitellä tilastollisesti. Jos minä heitän 1 kg kivellä ikkunalasiin niin ei ole täysijärkistä laskea siitä tilastoa montako kertaa se menee rikki. Koska menee aina.
Tai voi tietenkin aina laskea mutta siinä ei olisi mitään järkeä. Ei tilastollisuutta ole tarkoitettu käytettäväksi ihan mihin tahansa.
.-.-.-Esimerkiksi tutkimudsten perusteella voimme sanoa, että melaniinisella perhosella on 72,5%:n todennäköisyys jäädä linnun saaliiksi. .-.-.-.
Tuokin vain todistaa, että vialliset karsiutuu mutta ei se ole evoluutiota. Jos hirvikin katkaisee jalkansa niin sillä jalalla ei juosta susia pakoon. Mutta ei taaskaan ollut evoluutiosta kyse.
Tosin tuokin %-luku on sitä samaa kuin mainoksissa sanottu miten poskesi tulee tällä voiteella 43 % pehmeämmäksi. Perhosten %-luku riippuu ihan ympäristöstä, perhosesta, vamman vakavuudesta, mistä linnuista on kyse jne... Älä viitsi tuollaisia 0,5 %:n tarkkuudella annettuja lukuja ilmoitella.""Tarkoituksellisia tekoja ei voida käsitellä tilastollisesti. Jos minä heitän 1 kg kivellä ikkunalasiin niin ei ole täysijärkistä laskea siitä tilastoa montako kertaa se menee rikki. Koska menee aina.
Tai voi tietenkin aina laskea mutta siinä ei olisi mitään järkeä. Ei tilastollisuutta ole tarkoitettu käytettäväksi ihan mihin tahansa.""
Aivan. Sitä voi mainiosti kuitenkin käyttää tutkimukseen populaation jäsenten ominaisuuksien vaikutukseen niiden kuolinsyyhyn ja lisääntymismenestykseen.
""Tuokin vain todistaa, että vialliset karsiutuu mutta ei se ole evoluutiota. Jos hirvikin katkaisee jalkansa niin sillä jalalla ei juosta susia pakoon. Mutta ei taaskaan ollut evoluutiosta kyse.""
Evoluutio nyt vain sattuu olemaan populaation geenifrekvenssien muutosta sukupolvien myötä ja eri ympäristöissä eri ominaisuudet ovat erilaisten valintapaineiden alaisia.
""Tosin tuokin %-luku on sitä samaa kuin mainoksissa sanottu miten poskesi tulee tällä voiteella 43 % pehmeämmäksi. Perhosten %-luku riippuu ihan ympäristöstä, perhosesta, vamman vakavuudesta, mistä linnuista on kyse jne... Älä viitsi tuollaisia 0,5 %:n tarkkuudella annettuja lukuja ilmoitella.""
No tuossa prosentin tarkkuudella, vaikka olen kyllä nähnyt tutkimuksia puolenkin prosentin tarkkuudella:
http://www.sciencedaily.com/releases/2007/07/070712143300.htm
- onkaan ?
Ootkos päässy painamaan siementä vakoon ? Onko itänyt ? Oletko kuitenkin vain ehkä haitallinen muto ? Mitä kerrot mahdollisille perillisillesi universumista ? Mitähän mahdolliset jälkeläisesi ajattelevat kroonisesta valehtelustasi ? Ovatko he ylpeitä teikän tahallaan väärin ymmärretyistä johdateltuista (lue saarnamiehen hajatuksista) lausunnoista ? Kaikenlaiset lausunnot asioiden tiimoilta ovat tallennetut, valitettavasti.
-evvk- - toista mänttiä
tämänkin avauksen tiimoilta jauhaneet mutta yhtään selvää selitystä mikä on kuuluisa haitallinen geenimutaatio ei ole vielä saatu.
- Turkana
""On evot yhtä ja toista mänttiä tämänkin avauksen tiimoilta jauhaneet mutta yhtään selvää selitystä mikä on kuuluisa haitallinen geenimutaatio ei ole vielä saatu.""
Haitallinen mutaatio on mutaatio, joka vähentää jälkeläisten määrää verrattuna alkuperäiseen geeniin. - ei sinnepäinkään.
Turkana kirjoitti:
""On evot yhtä ja toista mänttiä tämänkin avauksen tiimoilta jauhaneet mutta yhtään selvää selitystä mikä on kuuluisa haitallinen geenimutaatio ei ole vielä saatu.""
Haitallinen mutaatio on mutaatio, joka vähentää jälkeläisten määrää verrattuna alkuperäiseen geeniin.Luonnossa saaliseläimet jäävät saaliiksi pelkän olemassaolonsa vuoksi ja saalistajat lisääntyvät vain jos niillä on saalistettavaa. Mitään mutaatioita ei tällöin voida kohdentaa syyksi.
Väitteesi haisee kakalle. - KYSYMYS !!!!!
Turkana kirjoitti:
""On evot yhtä ja toista mänttiä tämänkin avauksen tiimoilta jauhaneet mutta yhtään selvää selitystä mikä on kuuluisa haitallinen geenimutaatio ei ole vielä saatu.""
Haitallinen mutaatio on mutaatio, joka vähentää jälkeläisten määrää verrattuna alkuperäiseen geeniin.Jos evo hävittää perinnöllisistä sairauksista kärsivät eläimet ja kasvit niin miten se voi johtaa uusien lajien syntyyn?
Eihän evo-opin ydin ole se, huonot ja sairaat ei pärjää luonnossa vaan että syntyy uusia lajeja. Merieläimet kömpii maille ja maaeläimet lähtee lentoon.
Ei sairaitten karsiutumiseen mitään evo-oppia tarvita eikä sitä ole sitä tarkoitusta varten edes kehitettykään! - Apo-Calypso
KYSYMYS !!!!! kirjoitti:
Jos evo hävittää perinnöllisistä sairauksista kärsivät eläimet ja kasvit niin miten se voi johtaa uusien lajien syntyyn?
Eihän evo-opin ydin ole se, huonot ja sairaat ei pärjää luonnossa vaan että syntyy uusia lajeja. Merieläimet kömpii maille ja maaeläimet lähtee lentoon.
Ei sairaitten karsiutumiseen mitään evo-oppia tarvita eikä sitä ole sitä tarkoitusta varten edes kehitettykään!Ei "evo" luokaan uusia lajeja ominaisuuksia karsimalla.
Uudet lajit syntyvät useimmin eliöpopulaatioiden eritymisestä toisistaan, ns. "seksuaalisen eriytymisen" kautta.
Osapopulaatiot kokevat erilaisia mutaatioita, joista luonnonvalinta toisaalta suosii, toisaalta karsii ominaisuuksia, eri populaatioissa eri tavalla, kunnes populaatioiden voidaan todeta olevan eri lajeja. - Turkana
ei sinnepäinkään. kirjoitti:
Luonnossa saaliseläimet jäävät saaliiksi pelkän olemassaolonsa vuoksi ja saalistajat lisääntyvät vain jos niillä on saalistettavaa. Mitään mutaatioita ei tällöin voida kohdentaa syyksi.
Väitteesi haisee kakalle.""Luonnossa saaliseläimet jäävät saaliiksi pelkän olemassaolonsa vuoksi ja saalistajat lisääntyvät vain jos niillä on saalistettavaa. Mitään mutaatioita ei tällöin voida kohdentaa syyksi.""
Luonnossa voidaan myös laskea tarkkaan mitkä ominaisuudet vaikuttavat selviämiseen ja lisääntymismenestykseen.
""Väitteesi haisee kakalle.""
Itse haiset. - Turkana
KYSYMYS !!!!! kirjoitti:
Jos evo hävittää perinnöllisistä sairauksista kärsivät eläimet ja kasvit niin miten se voi johtaa uusien lajien syntyyn?
Eihän evo-opin ydin ole se, huonot ja sairaat ei pärjää luonnossa vaan että syntyy uusia lajeja. Merieläimet kömpii maille ja maaeläimet lähtee lentoon.
Ei sairaitten karsiutumiseen mitään evo-oppia tarvita eikä sitä ole sitä tarkoitusta varten edes kehitettykään!""Jos evo hävittää perinnöllisistä sairauksista kärsivät eläimet ja kasvit niin miten se voi johtaa uusien lajien syntyyn?""
Se ei johdakaan, mutta lisääntymisisolaatio voi johtaa. Tällainen tapaus tulee eteen usein, kun laji levittäytyy uudelle asuinalueelle, jossa on uudenlaiset valintapaineet.
""Eihän evo-opin ydin ole se, huonot ja sairaat ei pärjää luonnossa vaan että syntyy uusia lajeja. Merieläimet kömpii maille ja maaeläimet lähtee lentoon.""
Juu, nämä ovat vaatineet lukuisia kasautuvia muutoksia, kuten fossiiliaineistosta havaitsemme.
""Ei sairaitten karsiutumiseen mitään evo-oppia tarvita eikä sitä ole sitä tarkoitusta varten edes kehitettykään!""
luonnonvalinta karsii myös yksilöitä, jotka eivät ole sairaita, niillä vain ei ole niin hyviä ominaisuuksia sopeutumiseen kuin niiden kilpailijoilla. - viipii
Turkana kirjoitti:
""Luonnossa saaliseläimet jäävät saaliiksi pelkän olemassaolonsa vuoksi ja saalistajat lisääntyvät vain jos niillä on saalistettavaa. Mitään mutaatioita ei tällöin voida kohdentaa syyksi.""
Luonnossa voidaan myös laskea tarkkaan mitkä ominaisuudet vaikuttavat selviämiseen ja lisääntymismenestykseen.
""Väitteesi haisee kakalle.""
Itse haiset.Esittelet jatkuvasti väitteitäsi ilman todisteita.
Jos luonnosta voidaan jotain laskea, ei se todista sitä, että niin olisi tehty.Ei ainakaan oikein! - kukin taaplaa
Turkana kirjoitti:
""Jos evo hävittää perinnöllisistä sairauksista kärsivät eläimet ja kasvit niin miten se voi johtaa uusien lajien syntyyn?""
Se ei johdakaan, mutta lisääntymisisolaatio voi johtaa. Tällainen tapaus tulee eteen usein, kun laji levittäytyy uudelle asuinalueelle, jossa on uudenlaiset valintapaineet.
""Eihän evo-opin ydin ole se, huonot ja sairaat ei pärjää luonnossa vaan että syntyy uusia lajeja. Merieläimet kömpii maille ja maaeläimet lähtee lentoon.""
Juu, nämä ovat vaatineet lukuisia kasautuvia muutoksia, kuten fossiiliaineistosta havaitsemme.
""Ei sairaitten karsiutumiseen mitään evo-oppia tarvita eikä sitä ole sitä tarkoitusta varten edes kehitettykään!""
luonnonvalinta karsii myös yksilöitä, jotka eivät ole sairaita, niillä vain ei ole niin hyviä ominaisuuksia sopeutumiseen kuin niiden kilpailijoilla.Ei luonnossa ole kilpailua. Kukin kilpailee vain itsensä kanssa.
Eikä säilyminen ole mikään tae jälkeläisistä.
Lapissakin löytyy monisatavuotisia mäntyjä jotka ovat ilman jälkeläisiä koska seuraavaan mäntyyn voi olla kymmeniä kilometrejä eikä pölytys onnistu.
Eikä männyssä itsessään ole mitään vikaa. MOT! - Turkana
viipii kirjoitti:
Esittelet jatkuvasti väitteitäsi ilman todisteita.
Jos luonnosta voidaan jotain laskea, ei se todista sitä, että niin olisi tehty.Ei ainakaan oikein!""Esittelet jatkuvasti väitteitäsi ilman todisteita.
Jos luonnosta voidaan jotain laskea, ei se todista sitä, että niin olisi tehty.Ei ainakaan oikein!""
Juu, tutkijoiden tutkimukset ja tulokset ovat julkisia, että olet aivan vapaa menemään korjaamaan niitä, kun kerran luulet, että ne on tehty väärin. - Turkana
kukin taaplaa kirjoitti:
Ei luonnossa ole kilpailua. Kukin kilpailee vain itsensä kanssa.
Eikä säilyminen ole mikään tae jälkeläisistä.
Lapissakin löytyy monisatavuotisia mäntyjä jotka ovat ilman jälkeläisiä koska seuraavaan mäntyyn voi olla kymmeniä kilometrejä eikä pölytys onnistu.
Eikä männyssä itsessään ole mitään vikaa. MOT!""Ei luonnossa ole kilpailua. Kukin kilpailee vain itsensä kanssa.""
Höpsöttelet. toki luonnossa on koko ajan käynnissä kilpailu esim. ravinnosta, reviireistä ja lisääntymiskumppaneista.
""Eikä säilyminen ole mikään tae jälkeläisistä.""
Ei olekaan. Myös menestymistä tuossa kilpailussa lisääntymiskumppaneista tarvitaan.
""Lapissakin löytyy monisatavuotisia mäntyjä jotka ovat ilman jälkeläisiä koska seuraavaan mäntyyn voi olla kymmeniä kilometrejä eikä pölytys onnistu.
Eikä männyssä itsessään ole mitään vikaa. MOT!""
Niin, muut kasvit ovat valloittaneet kilpailemalla tuolta mäntylajilta elintilan. MOT: - on saatu on
Turkana kirjoitti:
""Jos evo hävittää perinnöllisistä sairauksista kärsivät eläimet ja kasvit niin miten se voi johtaa uusien lajien syntyyn?""
Se ei johdakaan, mutta lisääntymisisolaatio voi johtaa. Tällainen tapaus tulee eteen usein, kun laji levittäytyy uudelle asuinalueelle, jossa on uudenlaiset valintapaineet.
""Eihän evo-opin ydin ole se, huonot ja sairaat ei pärjää luonnossa vaan että syntyy uusia lajeja. Merieläimet kömpii maille ja maaeläimet lähtee lentoon.""
Juu, nämä ovat vaatineet lukuisia kasautuvia muutoksia, kuten fossiiliaineistosta havaitsemme.
""Ei sairaitten karsiutumiseen mitään evo-oppia tarvita eikä sitä ole sitä tarkoitusta varten edes kehitettykään!""
luonnonvalinta karsii myös yksilöitä, jotka eivät ole sairaita, niillä vain ei ole niin hyviä ominaisuuksia sopeutumiseen kuin niiden kilpailijoilla..-.-.-Juu, nämä ovat vaatineet lukuisia kasautuvia muutoksia, kuten fossiiliaineistosta havaitsemme. .---.-
todisteita paria luun palasta sopivasti kääntelemällä ja lisäämällä mielikuvituksesta tavaraa niiden ympärille. Väärennöksiä eli siis valetta 99 % niistä. - höpöttelet
Turkana kirjoitti:
""Ei luonnossa ole kilpailua. Kukin kilpailee vain itsensä kanssa.""
Höpsöttelet. toki luonnossa on koko ajan käynnissä kilpailu esim. ravinnosta, reviireistä ja lisääntymiskumppaneista.
""Eikä säilyminen ole mikään tae jälkeläisistä.""
Ei olekaan. Myös menestymistä tuossa kilpailussa lisääntymiskumppaneista tarvitaan.
""Lapissakin löytyy monisatavuotisia mäntyjä jotka ovat ilman jälkeläisiä koska seuraavaan mäntyyn voi olla kymmeniä kilometrejä eikä pölytys onnistu.
Eikä männyssä itsessään ole mitään vikaa. MOT!""
Niin, muut kasvit ovat valloittaneet kilpailemalla tuolta mäntylajilta elintilan. MOT:.-.-.-toki luonnossa on koko ajan käynnissä kilpailu esim. ravinnosta, reviireistä ja lisääntymiskumppaneista..-.-.-
Miten tuulipölytteiset männyt kilpailee lisääntymiskumppaneista? Ei paljon kykene kilpailemaan, kuten ei kasvit yleensäkään.
.-.-.-Niin, muut kasvit ovat valloittaneet kilpailemalla tuolta mäntylajilta elintilan.-.-.-.-
Tuokin täyttä höpöä. Samanlaista maastoa silmän kantamsttomiin. Ei sitä elintilaa ole mikään muu vallannut. Mee vaikka ite kattoon sinne ja ihmettele että mikäs männyn elintilan olisi vallannut. Näetkö valtaajaa jossain? - vain se,
Turkana kirjoitti:
""Jos evo hävittää perinnöllisistä sairauksista kärsivät eläimet ja kasvit niin miten se voi johtaa uusien lajien syntyyn?""
Se ei johdakaan, mutta lisääntymisisolaatio voi johtaa. Tällainen tapaus tulee eteen usein, kun laji levittäytyy uudelle asuinalueelle, jossa on uudenlaiset valintapaineet.
""Eihän evo-opin ydin ole se, huonot ja sairaat ei pärjää luonnossa vaan että syntyy uusia lajeja. Merieläimet kömpii maille ja maaeläimet lähtee lentoon.""
Juu, nämä ovat vaatineet lukuisia kasautuvia muutoksia, kuten fossiiliaineistosta havaitsemme.
""Ei sairaitten karsiutumiseen mitään evo-oppia tarvita eikä sitä ole sitä tarkoitusta varten edes kehitettykään!""
luonnonvalinta karsii myös yksilöitä, jotka eivät ole sairaita, niillä vain ei ole niin hyviä ominaisuuksia sopeutumiseen kuin niiden kilpailijoilla. - Turkana
höpöttelet kirjoitti:
.-.-.-toki luonnossa on koko ajan käynnissä kilpailu esim. ravinnosta, reviireistä ja lisääntymiskumppaneista..-.-.-
Miten tuulipölytteiset männyt kilpailee lisääntymiskumppaneista? Ei paljon kykene kilpailemaan, kuten ei kasvit yleensäkään.
.-.-.-Niin, muut kasvit ovat valloittaneet kilpailemalla tuolta mäntylajilta elintilan.-.-.-.-
Tuokin täyttä höpöä. Samanlaista maastoa silmän kantamsttomiin. Ei sitä elintilaa ole mikään muu vallannut. Mee vaikka ite kattoon sinne ja ihmettele että mikäs männyn elintilan olisi vallannut. Näetkö valtaajaa jossain?""Miten tuulipölytteiset männyt kilpailee lisääntymiskumppaneista? Ei paljon kykene kilpailemaan, kuten ei kasvit yleensäkään.""
Parantamalla siementuotantoaan ja siementen lentokykyä.
""Tuokin täyttä höpöä. Samanlaista maastoa silmän kantamsttomiin. Ei sitä elintilaa ole mikään muu vallannut. Mee vaikka ite kattoon sinne ja ihmettele että mikäs männyn elintilan olisi vallannut. Näetkö valtaajaa jossain?""
Siitä jäi lopusta sulkumerkki pois, olisit sinäkin tajunnut sen huuleksi, mutta tosiasia on, että tuotakin mäntylajia tuolla alueella enemmän kuin yksi yksilö esiintyisi, jos sen ominaisuudet sen mahdollistaisivat. - Turkana
on saatu on kirjoitti:
.-.-.-Juu, nämä ovat vaatineet lukuisia kasautuvia muutoksia, kuten fossiiliaineistosta havaitsemme. .---.-
todisteita paria luun palasta sopivasti kääntelemällä ja lisäämällä mielikuvituksesta tavaraa niiden ympärille. Väärennöksiä eli siis valetta 99 % niistä.""todisteita paria luun palasta sopivasti kääntelemällä ja lisäämällä mielikuvituksesta tavaraa niiden ympärille. Väärennöksiä eli siis valetta 99 % niistä.""
Välimuotisuudesta täytyy olla faktatodisteet, jos tieteellisesti sellaista väitetään. - Turkana
vain se, kirjoitti:
""Aika outoa on vain se, että ne kasautumiset ovat osanneet tapahtua samaan suuntaan.""
tapahtuu aina siihen suuntaan, josta on hyötyä. Ei siinä sen kummempaa. - puhut koko ajan puppua
Turkana kirjoitti:
""Jos evo hävittää perinnöllisistä sairauksista kärsivät eläimet ja kasvit niin miten se voi johtaa uusien lajien syntyyn?""
Se ei johdakaan, mutta lisääntymisisolaatio voi johtaa. Tällainen tapaus tulee eteen usein, kun laji levittäytyy uudelle asuinalueelle, jossa on uudenlaiset valintapaineet.
""Eihän evo-opin ydin ole se, huonot ja sairaat ei pärjää luonnossa vaan että syntyy uusia lajeja. Merieläimet kömpii maille ja maaeläimet lähtee lentoon.""
Juu, nämä ovat vaatineet lukuisia kasautuvia muutoksia, kuten fossiiliaineistosta havaitsemme.
""Ei sairaitten karsiutumiseen mitään evo-oppia tarvita eikä sitä ole sitä tarkoitusta varten edes kehitettykään!""
luonnonvalinta karsii myös yksilöitä, jotka eivät ole sairaita, niillä vain ei ole niin hyviä ominaisuuksia sopeutumiseen kuin niiden kilpailijoilla.////Juu, nämä ovat vaatineet lukuisia kasautuvia muutoksia, kuten fossiiliaineistosta havaitsemme. ////
Luista ei voida löytää paljoakaan kehityksen todisteita. Ei varsinkaan pehmytkudoksista eikä elimistä. Nykyisten ihmistenkään käytöstä ei voida päätellä heidän luistaan.Eikä hanhenmaksasta!
Muutenhan rikosten selvittämiseen riittäisi vain epäillyn luunäyte. - piäs pääs kii
Turkana kirjoitti:
""Ei luonnossa ole kilpailua. Kukin kilpailee vain itsensä kanssa.""
Höpsöttelet. toki luonnossa on koko ajan käynnissä kilpailu esim. ravinnosta, reviireistä ja lisääntymiskumppaneista.
""Eikä säilyminen ole mikään tae jälkeläisistä.""
Ei olekaan. Myös menestymistä tuossa kilpailussa lisääntymiskumppaneista tarvitaan.
""Lapissakin löytyy monisatavuotisia mäntyjä jotka ovat ilman jälkeläisiä koska seuraavaan mäntyyn voi olla kymmeniä kilometrejä eikä pölytys onnistu.
Eikä männyssä itsessään ole mitään vikaa. MOT!""
Niin, muut kasvit ovat valloittaneet kilpailemalla tuolta mäntylajilta elintilan. MOT:////Niin, muut kasvit ovat valloittaneet kilpailemalla tuolta mäntylajilta elintilan. MOT://///'
Ne männyt, joita sieltä (Enontekiö)harvakseltaan löytyy, ei ole mitään varteenotettavia kilpailijoita.
Silti näiltä männyiltä puuttuu jälkikasvu.
Mikään sinun esittämäsi rajoite ei ole siihen syypää.
Koko maapallon laajuisella alalla on jokaiselle lajille sopivia oloja . Eihän minkään tarvitse ensisijaisesti pysyä paikallaan.Sitävartenhan eläimillä on kintut. - toim. huom.
Turkana kirjoitti:
""Aika outoa on vain se, että ne kasautumiset ovat osanneet tapahtua samaan suuntaan.""
tapahtuu aina siihen suuntaan, josta on hyötyä. Ei siinä sen kummempaa.AINA? Afrikassa on heimo, jonka jokaisella jäsenellä on epämuodostuneet jalkaterät.
Tämä epämuodostuma periytyy suvullisesti ja kumoaa sinun "AINA" väitteesi.MOT? - toim. huom.
Turkana kirjoitti:
""todisteita paria luun palasta sopivasti kääntelemällä ja lisäämällä mielikuvituksesta tavaraa niiden ympärille. Väärennöksiä eli siis valetta 99 % niistä.""
Välimuotisuudesta täytyy olla faktatodisteet, jos tieteellisesti sellaista väitetään.Eihän yhdennäköisyys nytkään ole ehdottomasti todiste
sukulaisuudesta!
Fossiileille ei ole todistettavasti esitetty todistetta niiden olevan toistensa sukulaisia. Eihän sama asia jota väitetään voi olla itse itsensä todistaja!
Tämän virheenhän evoluutioteorian kannattajat tekevät tuontuostakin. Eikä oletettu sukulainen voi olla todistamassa seuraavasta oletetusta sukulaisuussuhteesta kun edellinenkin on vajain todistein. - toim. huom.
Turkana kirjoitti:
""Miten tuulipölytteiset männyt kilpailee lisääntymiskumppaneista? Ei paljon kykene kilpailemaan, kuten ei kasvit yleensäkään.""
Parantamalla siementuotantoaan ja siementen lentokykyä.
""Tuokin täyttä höpöä. Samanlaista maastoa silmän kantamsttomiin. Ei sitä elintilaa ole mikään muu vallannut. Mee vaikka ite kattoon sinne ja ihmettele että mikäs männyn elintilan olisi vallannut. Näetkö valtaajaa jossain?""
Siitä jäi lopusta sulkumerkki pois, olisit sinäkin tajunnut sen huuleksi, mutta tosiasia on, että tuotakin mäntylajia tuolla alueella enemmän kuin yksi yksilö esiintyisi, jos sen ominaisuudet sen mahdollistaisivat.Saariselällä on eräällä harjanteella yksinäinen lehtikuusi.
Eipä msekään ole kuollut elinkelvottomana. Lisääbntymisen mahdollisuutta ei ole kun siitepöllytyskumppanit puuttuvat. Käpyjä ja siemeniä sekin tekee, mutta ei itäviä. - Turkana
toim. huom. kirjoitti:
Saariselällä on eräällä harjanteella yksinäinen lehtikuusi.
Eipä msekään ole kuollut elinkelvottomana. Lisääbntymisen mahdollisuutta ei ole kun siitepöllytyskumppanit puuttuvat. Käpyjä ja siemeniä sekin tekee, mutta ei itäviä.""Eipä msekään ole kuollut elinkelvottomana. Lisääbntymisen mahdollisuutta ei ole kun siitepöllytyskumppanit puuttuvat. Käpyjä ja siemeniä sekin tekee, mutta ei itäviä.""
lienee sen sinne istuttaunut? - Turkana
piäs pääs kii kirjoitti:
////Niin, muut kasvit ovat valloittaneet kilpailemalla tuolta mäntylajilta elintilan. MOT://///'
Ne männyt, joita sieltä (Enontekiö)harvakseltaan löytyy, ei ole mitään varteenotettavia kilpailijoita.
Silti näiltä männyiltä puuttuu jälkikasvu.
Mikään sinun esittämäsi rajoite ei ole siihen syypää.
Koko maapallon laajuisella alalla on jokaiselle lajille sopivia oloja . Eihän minkään tarvitse ensisijaisesti pysyä paikallaan.Sitävartenhan eläimillä on kintut.""Ne männyt, joita sieltä (Enontekiö)harvakseltaan löytyy, ei ole mitään varteenotettavia kilpailijoita.
Silti näiltä männyiltä puuttuu jälkikasvu.
Mikään sinun esittämäsi rajoite ei ole siihen syypää.""
Et sitten huomannut, vaikka kerroin, että tuon kaksoispisteen perään olisi kuulunut sulkumerkki, näin MOT:)
""Koko maapallon laajuisella alalla on jokaiselle lajille sopivia oloja . Eihän minkään tarvitse ensisijaisesti pysyä paikallaan.Sitävartenhan eläimillä on kintut.""
Ei, mutta usein yksilöt eivät löydä itselleen sopivia oloja tai pääse niihin, vaan kuolevat pois. - Turkana
toim. huom. kirjoitti:
Eihän yhdennäköisyys nytkään ole ehdottomasti todiste
sukulaisuudesta!
Fossiileille ei ole todistettavasti esitetty todistetta niiden olevan toistensa sukulaisia. Eihän sama asia jota väitetään voi olla itse itsensä todistaja!
Tämän virheenhän evoluutioteorian kannattajat tekevät tuontuostakin. Eikä oletettu sukulainen voi olla todistamassa seuraavasta oletetusta sukulaisuussuhteesta kun edellinenkin on vajain todistein.""Eihän yhdennäköisyys nytkään ole ehdottomasti todiste
sukulaisuudesta!""
On se todiste useimmiten ainakin samaan lajiin kuulumisesta.
""Fossiileille ei ole todistettavasti esitetty todistetta niiden olevan toistensa sukulaisia. Eihän sama asia jota väitetään voi olla itse itsensä todistaja!
Tämän virheenhän evoluutioteorian kannattajat tekevät tuontuostakin. Eikä oletettu sukulainen voi olla todistamassa seuraavasta oletetusta sukulaisuussuhteesta kun edellinenkin on vajain todistein.""
Mutta nuo lukemattomat fossiilitodisteet todistavat vastaansanomattomasti elämän kehittyneen evoluution avulla miljardien vuosien kuluessa, vaikka emme täsmällistä sukulaisuussuhdetta niistä kykenisi esittämään. Ja DNA-todisteet vahvistavat tämän. - Turkana
toim. huom. kirjoitti:
AINA? Afrikassa on heimo, jonka jokaisella jäsenellä on epämuodostuneet jalkaterät.
Tämä epämuodostuma periytyy suvullisesti ja kumoaa sinun "AINA" väitteesi.MOT?""AINA? Afrikassa on heimo, jonka jokaisella jäsenellä on epämuodostuneet jalkaterät.
Tämä epämuodostuma periytyy suvullisesti ja kumoaa sinun "AINA" väitteesi.MOT?""
Kiitos korjauksesta, kuten huomautat, kasautuminen tapahtuu siis lähes aina niin, että siitä on hyötyä, mutta myös haitallisia mutaatioita voi levitä populaatioon. - Turkana
puhut koko ajan puppua kirjoitti:
////Juu, nämä ovat vaatineet lukuisia kasautuvia muutoksia, kuten fossiiliaineistosta havaitsemme. ////
Luista ei voida löytää paljoakaan kehityksen todisteita. Ei varsinkaan pehmytkudoksista eikä elimistä. Nykyisten ihmistenkään käytöstä ei voida päätellä heidän luistaan.Eikä hanhenmaksasta!
Muutenhan rikosten selvittämiseen riittäisi vain epäillyn luunäyte.""Luista ei voida löytää paljoakaan kehityksen todisteita.""
Kyllä niitä nyt vain löydetään.
""Ei varsinkaan pehmytkudoksista eikä elimistä.""
Jopa niiden kehittymisestä löytyy tödisteita fossiiliaineistosta.
""Nykyisten ihmistenkään käytöstä ei voida päätellä heidän luistaan.""
Ihmisten luista voidaan oitis päätellä niiden edustavan pystykävelijää ja muutenkin luihin jää merkkejä jopa niiden käyttötarkoituksesta.
""Eikä hanhenmaksasta!""
Siitäkin voidaan päätellä, että se on evoluution tulosta alunperin haiman tuottaneen geenin mutaatioiden tuloksena.
""Muutenhan rikosten selvittämiseen riittäisi vain epäillyn luunäyte.""
Siihen voi riittää pelkkä hius. - vastauksess
Turkana kirjoitti:
""Eipä msekään ole kuollut elinkelvottomana. Lisääbntymisen mahdollisuutta ei ole kun siitepöllytyskumppanit puuttuvat. Käpyjä ja siemeniä sekin tekee, mutta ei itäviä.""
lienee sen sinne istuttaunut?Sinähän väität sopeutuneisuuden merkitystä?
Mitä mielestäsi lehtikuusen elossasäilyminen napapiirin yläpuolella todistaa sen elinkelpoisuudesta? - Turkana
vastauksess kirjoitti:
Sinähän väität sopeutuneisuuden merkitystä?
Mitä mielestäsi lehtikuusen elossasäilyminen napapiirin yläpuolella todistaa sen elinkelpoisuudesta?""Sinähän väität sopeutuneisuuden merkitystä?
Mitä mielestäsi lehtikuusen elossasäilyminen napapiirin yläpuolella todistaa sen elinkelpoisuudesta?""
olevan koviinkin olosuhteisiin sopeutuva. - jo se
Turkana kirjoitti:
""Sinähän väität sopeutuneisuuden merkitystä?
Mitä mielestäsi lehtikuusen elossasäilyminen napapiirin yläpuolella todistaa sen elinkelpoisuudesta?""
olevan koviinkin olosuhteisiin sopeutuva.Se ettei lehtikuusi lisäänny luontaisesti Lapissa voi
johtua siitä, etteivät sen siemenet ehdi valmistua talveen. - Apo-Calypso
jo se kirjoitti:
Se ettei lehtikuusi lisäänny luontaisesti Lapissa voi
johtua siitä, etteivät sen siemenet ehdi valmistua talveen.Toinen vaihtoehto voi yksinkertaisesti olla se, että siemenet eivät kestä talvea.
- sammahär
Apo-Calypso kirjoitti:
Toinen vaihtoehto voi yksinkertaisesti olla se, että siemenet eivät kestä talvea.
Siemeneen se näyttää jomminkummin tavoin liittyvän.
Istukkaat säilyvät kun ne tuodaan etelästä.
Mutta tuon Ivalon lähellä (Kolmikantavaaran päällä) kasvava puu on saattanut tulla siemenenä jonkun turistin vaihtovaatteiden tms. mukana. - Apo-Calypso
sammahär kirjoitti:
Siemeneen se näyttää jomminkummin tavoin liittyvän.
Istukkaat säilyvät kun ne tuodaan etelästä.
Mutta tuon Ivalon lähellä (Kolmikantavaaran päällä) kasvava puu on saattanut tulla siemenenä jonkun turistin vaihtovaatteiden tms. mukana.En tunne lehtikuusien sielunelämää kovin paljon, mutta olisikohan tuo ehdotuksesi turistin tuomasta siemenestä mahdollinen skenaario, jos tuo turisti olisi tiputtanut siemenen juuri kasvukauden alussa?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Uskallanko vielä kaivata sinua?
Siitä on niin kauan aikaa. Harmi, kun kaikki meni niin kuin meni. Elämässä oli aika raskasta silloin, ja näen sen sinun5612733T:ltä J-miehelle
Se kaunein jäi välillämme kokematta Sen olisin halunnut kokea. Miten olisit pitänyt mua hyvänä. Sen yhden kerran. Se oli373563Missä meetwursti on keksitty?
Tapasin hiljattain erikoisen rouvan Prisman leikkelehyllyjen välissä pälyilemässä. Kun tulin kohdalle, rouva alkoi raivo372218- 1522071
Finnairin lento myöhästyi PS:n kansanedustajan häiriköinnin vuoksi:
Poliisi poisti koneesta Ensimmäisen kauden kansanedustaja ja everstiluutnantti evp. Tomi Immonen häiriköi Finnairin lenn3011535Miten se pihvi pitää oikeaoppisesti paistaa?
Törmäsin erikoiseen episodiin eräässä ABC-ravintolassa. Pysähdyin kahvikupilliselle ja kohta ravintolan toisesta nurkast231382Miksi kirjoittelet sinkut-palstalla?
Olet sinkku? Kaipaat jutteluseuraa? Täällä on kivoja keskusteluja? Tapaat mielenkiintoisia ihmisiä? Joku muu syy?2001373- 841337
- 1021154
- 621136