talvisodan hengessä suomalaisen metsäteollisuuden puolesta,pyynnöstä joka nöyrästi esitettiin metsäteollisuuden puolelta.
Yhteiseksi tavoitteeksi sovittiin :
metsäteollisuuden rakennemuutoksen tukeminen puuhuollon kautta.
Hallitus osoitti välittömästi rahaa teiden kunnostamiseen reilu 200 milj.euroa ja lisäksi puun hintaa kompensoitiin verohelpotuksilla,jolla puuhuoltoa turvattiin.Rakennemuutosalueille syydettiin rahaa jolla paikattiin metsäteollisuuden alasajon aiheuttamaa kriisiä,venäjän tulleihin oltiin valmiina tuomaan helpotuksia valtion varon.jne...
Hallitus toimi hyvässä uskossa ja sovussa metsäteollisuuden kanssa ja osaltaan näki tukitoimien turvaavan suomalaisia jäljellejääneitä metsäteollisuuden työpaikkoja ja sieltä kautta sijoitettujen eurojen kiertämistä korkoineen takaisin valtion ja kuntien kirstuihin.
Kaveriin ei ollut luottamista,vaan toinen osapuoli syyllistyi rintamakarkuruuteen.
http://www.taloussanomat.fi/perusteollisuus/2009/03/19/stora-enso-on-vastuuton-rintamakarkuri/20097458/12
Lienee aika kysyä suoraan:
Mikä mies tämä Karvinen oikeasti on,vai onko mies lainkaan?
Lisäksi:
Millaisia sopimusten tekijöitä nämä nykyiset politikot (hallitus) ovat,kun ensin julkisesti haetaan kansan hyväksymistä pelastustoimille ja rahansiirroille sopimuskumppanin (metsäteollisuuden)tukalan aseman helpottamiseksi ja nyt ei kyetä vaatimaan sopimusrikojaa tilille.
Metsäteollisuudelle on järkevää taata jopa rahalla toimintaedellytyksiä,mutta rahalle on saatava ehdot joissa taataan saatavat korkojen kanssa takaisin.
Metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä on järjestelmällisesti parannettu hallitusten puolelta EMU.uun liittymisen jälkeenkin.
http://www.metla.fi/julkaisut/muut/emu/loppura2.htm
Joten kohtuuden rajoissa voisi odottaa edes jonkunlaisia velvollisuuksia saavalta osapuolelta,varsinkin tässä markkinatilanteessa jossa tavoitteena on säilyttää ensisijaisesti vähimmäisvaatimukset täyttävä toimintakyky maan sisällä perusteollisuuden puolella.
Yhteiseksi tavoitteeksi sovittiin :
metsäteollisuuden rakennemuutoksen tukeminen puuhuollon kautta.
Hallitus osoitti välittömästi rahaa teiden kunnostamiseen reilu 200 milj.euroa ja lisäksi puun hintaa kompensoitiin verohelpotuksilla,jolla puuhuoltoa turvattiin.Rakennemuutosalueille syydettiin rahaa jolla paikattiin metsäteollisuuden alasajon aiheuttamaa kriisiä,venäjän tulleihin oltiin valmiina tuomaan helpotuksia valtion varon.jne...
Hallitus toimi hyvässä uskossa ja sovussa metsäteollisuuden kanssa ja osaltaan näki tukitoimien turvaavan suomalaisia jäljellejääneitä metsäteollisuuden työpaikkoja ja sieltä kautta sijoitettujen eurojen kiertämistä korkoineen takaisin valtion ja kuntien kirstuihin.
Kaveriin ei ollut luottamista,vaan toinen osapuoli syyllistyi rintamakarkuruuteen.
http://www.taloussanomat.fi/perusteollisuus/2009/03/19/stora-enso-on-vastuuton-rintamakarkuri/20097458/12
Lienee aika kysyä suoraan:
Mikä mies tämä Karvinen oikeasti on,vai onko mies lainkaan?
Lisäksi:
Millaisia sopimusten tekijöitä nämä nykyiset politikot (hallitus) ovat,kun ensin julkisesti haetaan kansan hyväksymistä pelastustoimille ja rahansiirroille sopimuskumppanin (metsäteollisuuden)tukalan aseman helpottamiseksi ja nyt ei kyetä vaatimaan sopimusrikojaa tilille.
Metsäteollisuudelle on järkevää taata jopa rahalla toimintaedellytyksiä,mutta rahalle on saatava ehdot joissa taataan saatavat korkojen kanssa takaisin.
Metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä on järjestelmällisesti parannettu hallitusten puolelta EMU.uun liittymisen jälkeenkin.
http://www.metla.fi/julkaisut/muut/emu/loppura2.htm
Joten kohtuuden rajoissa voisi odottaa edes jonkunlaisia velvollisuuksia saavalta osapuolelta,varsinkin tässä markkinatilanteessa jossa tavoitteena on säilyttää ensisijaisesti vähimmäisvaatimukset täyttävä toimintakyky maan sisällä perusteollisuuden puolella.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Millaisia sopimusten tekijöitä nämä nykyiset politikot (hallitus) ovat,kun ensin julkisesti haetaan kansan hyväksymistä pelastustoimille ja rahansiirroille sopimuskumppanin (metsäteollisuuden)tukalan aseman helpottamiseksi ja nyt ei kyetä vaatimaan sopimusrikojaa tilille. "
Ilman muuta on selvää, että jos vielä tulevaisuudessa tehdään jotakin veronmaksajien kustannuksella yritysten eteen, niin sille pitää asettaa ehtoja.
Tässä nyt metsäfirma kusi hallituksen silmään: otti kermat päältä ja lähti paremmille apajille.
oli kermaa joka levitettiin niin laajalle alueelle metsiin ,ettei sen kerääminen jaksanut kiinnostaa varsinkaan suurinta metsäjättiä.
Storan pääpainon siirtyminen Ruotsiin on ymmärrettävää valuuttaedun vuoksi ja kun ottaa vielä huomioon Storan metsäomaisuuden määrän länsinaapurissa ja muistelee kuinka pieni osuus storalla on suomalaismetsistään jotka aikoinaan siirrettiin Tornatorille,taseen vahvistamiseksi.
Storan toiminta vaikuttaa yhtiönpuolelta joko järkevältä,-tai panikoinnilta.
http://www.prnewswire.co.uk/cgi/news/release?id=85187
Paperiliiton Ahonen näyttäisi olevan menossa hallituksen pakeille-,tosin heikoin eväin,koska hallituksen halut ohjailla osaomistajana taitavat lähinnä keskittyä Solidiumin kautta kruununjalokivien vartiontiin.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/03/20457
Jos Stora ja muu metsäteollisuus edes yrittäisi näyttää vähän vahvemmalta ja luotettavammalta toimijalta jatkossa ,niin kovin suurta huolta ei olisi.
Nyt huolenaiheeksi taitaa kääntyä ennakoitua heikompi tulevaisuus ja osakekurssien halpuus,koska muualla maailmassa on irtonaista rahaa ,niin että ranteita pakotta ja niille etsitään sopivia kohteita-
Stora alkaa olla jo niin kypsä että joku voi kiinnostua ja vallata itselleen pilkottavaa.
Joten kauppalehden otsikon mukainen" Häkämiehen päänsärky" voi hyvinkin olla oikealla asialla väärään aikaan,siis vähän myöhässä.
Paperiliiton kanavat näyttäisivät kuitenkin päällisinpuolin olevan kunnossa Solidiumin suhteen,vai ovatko sittenkään ?
http://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/article256952.ece