Jos edes yksi ihminen löytäisi jotakin tilapäistä helpotusta hetkeksi listani asioista niin ,
niin silloin tämä ei ole tässä turhaan.
Näistä itse löydän pienen ilonpilkahduksen jatkuvaan pahaan oloon ( sairastan keskivaikeaa masennusta, lääkityksenä juuri aloitettu Cipralex 5mg / päivä )
- Uudet asiat ( ihan yleisesti )
Jotakin, mitä en ole koskaan kokeillut, syynä uskalluksen puute, tunne että muut tuijottavat minuun reikiä , kuolen ja tukehdun jos menen johonkin asiaan mukaan ja yritän.
Aina yrityksen arvoinen, hetkellinen ilo on valtava kun huomaa että ylitin itseni, tein ja uskalsin ja silti olen vielä hengissä.
Kannattaa yrittää ns. hyvänä päivänä, huonona vain hyväksyä tilanne.
- Liikunta ja tässäkin uudet lajit
Itse olen löytänyt joogan , avantouinnin, saliharjoittelun ( niissä laitteissa joista pidän ja päiväsaikaan kun porukkaa on vähemmän ) ja tanssilajit.
Hetkellinen mieltäpiristävä vaikutus on uskomaton,
jos pääsee paikalle asti ( = voittaa kamppailun kotoa lähtemisestä ).
- Ruoanlaitto
Itse ruoan tekeminen ( yksin tai seuralaisen kanssa jos sellainen on ), ensin valiten itse sopivat raaka-aineet ( ei mitään kalliita ), sitten itse paistaen, pilkkoen, kuorien ja muussaten alusta asti on todella kivaa , kun saa tehdä rauhassa oman tahtiin eikä kukaan arvostele tai ole neuvomassa vieressä. Ja lopputulos on todella hyvä ( ainakin muutamien kokeiluiden jälkeen )
- Musiikin kuuntelu ja mukana laulaminen
( esim. YouTubesta )
Musiikki auttaa ainakin minua hetkellisesti, tykkään laulaa biisejä ja tulen heti paremmalle tuulelle. Jos huomaa että vanhoihin lempibiiseihin liittyy nykyisin negatiivisia mielleyhtymiä ( pahoja muistoja tms. ), olen itse ainakin jättänyt nämä biisit nykytilanteessa väliin ja keksinyt uusia suosikkeja kunnes olen paremmissa henkisissä kantimissa.
Musiikissa olen viime aikoina suosinut letkeää ja iloista tyylisuuntaa, samoin leffoissa ja tv-sarjoissa , pelkkää komediaa. ( auttaa minua )
- Eläimet ( etenkin koirat )
Eläinten vilpitön huolenpito ja läheisyys voi olla iso apu kun on vaikeaa nousta edes sängystä.
Jos tutuilla/perheenjäsenillä on lemmikkejä, voi vaikka tarjoutua vahdiksi ja ottaa terapialemmikin hetkeksi hoivattavaksi. Eläimen kanssa peuhatessa ja käydessä lenkillä tms. unohtaa hetkeksi itsensä ja olo saattaa helpottua
- Ystävyys- / perhesuhteet
Vaikka välillä voi tuntuakin että läheiset eivät ymmärrä / holhoavat / eivät välitä omasta pahasta olosta, itse työskentelen jatkuvasti sen kanssa että antaisin heille siihen edes tilasuuden.
Olen koittanut viime aikoina yhä enemmän nähdä läheisiä, vastata puhelimeen ja sopia tulevista tapaamisista, kuitenkin olen koittanut teroittaa heille että oloni on huono ja mielentilani vaihtelee päiväkohtaisesti. Minua ei siis voi pakottaa sosiaaliseksi eikä minulta voi myöskään tällä hetkellä vaatia mitään, kaikki sosiaalinen kontakti ihmisiin lähtee tällä hetkellä omasta aloitteestani. Osa läheisistäni on sisäistänyt tämän paremmin, osa huonommin ( mutta ihmisille jotka eivät kunnioita rajojani tulee kyllä pian kylmä seinä vastaan, ja toivottavasti siitä tajuavat )
Pointtini oli kuitenkin se että sosiaaliset suhteet omilla ehdoilla ovat kuitenkin tärkeitä vaikka niiden ylläpito on joskus työn ja tuskan takana ( varsinkin masentuneelle )
Nämä tehoavat minulle hetkellisesti, pitkäaikainen ratkaisu tähän vielä puuttuu mutta ehkäpä sekin löytyy kesää kohti mentäesä. Työpaikan vaihto varmaan ainakin tepsisi :-)
Toiveikkuuteni kuitenkin lisääntyy ja toivottavasti teilläkin, muistakaa että tämä ei ole vielä tässä ; elämällä on meille jokaiselle vielä paljon tarjottavana! :-)
niin silloin tämä ei ole tässä turhaan.
Näistä itse löydän pienen ilonpilkahduksen jatkuvaan pahaan oloon ( sairastan keskivaikeaa masennusta, lääkityksenä juuri aloitettu Cipralex 5mg / päivä )
- Uudet asiat ( ihan yleisesti )
Jotakin, mitä en ole koskaan kokeillut, syynä uskalluksen puute, tunne että muut tuijottavat minuun reikiä , kuolen ja tukehdun jos menen johonkin asiaan mukaan ja yritän.
Aina yrityksen arvoinen, hetkellinen ilo on valtava kun huomaa että ylitin itseni, tein ja uskalsin ja silti olen vielä hengissä.
Kannattaa yrittää ns. hyvänä päivänä, huonona vain hyväksyä tilanne.
- Liikunta ja tässäkin uudet lajit
Itse olen löytänyt joogan , avantouinnin, saliharjoittelun ( niissä laitteissa joista pidän ja päiväsaikaan kun porukkaa on vähemmän ) ja tanssilajit.
Hetkellinen mieltäpiristävä vaikutus on uskomaton,
jos pääsee paikalle asti ( = voittaa kamppailun kotoa lähtemisestä ).
- Ruoanlaitto
Itse ruoan tekeminen ( yksin tai seuralaisen kanssa jos sellainen on ), ensin valiten itse sopivat raaka-aineet ( ei mitään kalliita ), sitten itse paistaen, pilkkoen, kuorien ja muussaten alusta asti on todella kivaa , kun saa tehdä rauhassa oman tahtiin eikä kukaan arvostele tai ole neuvomassa vieressä. Ja lopputulos on todella hyvä ( ainakin muutamien kokeiluiden jälkeen )
- Musiikin kuuntelu ja mukana laulaminen
( esim. YouTubesta )
Musiikki auttaa ainakin minua hetkellisesti, tykkään laulaa biisejä ja tulen heti paremmalle tuulelle. Jos huomaa että vanhoihin lempibiiseihin liittyy nykyisin negatiivisia mielleyhtymiä ( pahoja muistoja tms. ), olen itse ainakin jättänyt nämä biisit nykytilanteessa väliin ja keksinyt uusia suosikkeja kunnes olen paremmissa henkisissä kantimissa.
Musiikissa olen viime aikoina suosinut letkeää ja iloista tyylisuuntaa, samoin leffoissa ja tv-sarjoissa , pelkkää komediaa. ( auttaa minua )
- Eläimet ( etenkin koirat )
Eläinten vilpitön huolenpito ja läheisyys voi olla iso apu kun on vaikeaa nousta edes sängystä.
Jos tutuilla/perheenjäsenillä on lemmikkejä, voi vaikka tarjoutua vahdiksi ja ottaa terapialemmikin hetkeksi hoivattavaksi. Eläimen kanssa peuhatessa ja käydessä lenkillä tms. unohtaa hetkeksi itsensä ja olo saattaa helpottua
- Ystävyys- / perhesuhteet
Vaikka välillä voi tuntuakin että läheiset eivät ymmärrä / holhoavat / eivät välitä omasta pahasta olosta, itse työskentelen jatkuvasti sen kanssa että antaisin heille siihen edes tilasuuden.
Olen koittanut viime aikoina yhä enemmän nähdä läheisiä, vastata puhelimeen ja sopia tulevista tapaamisista, kuitenkin olen koittanut teroittaa heille että oloni on huono ja mielentilani vaihtelee päiväkohtaisesti. Minua ei siis voi pakottaa sosiaaliseksi eikä minulta voi myöskään tällä hetkellä vaatia mitään, kaikki sosiaalinen kontakti ihmisiin lähtee tällä hetkellä omasta aloitteestani. Osa läheisistäni on sisäistänyt tämän paremmin, osa huonommin ( mutta ihmisille jotka eivät kunnioita rajojani tulee kyllä pian kylmä seinä vastaan, ja toivottavasti siitä tajuavat )
Pointtini oli kuitenkin se että sosiaaliset suhteet omilla ehdoilla ovat kuitenkin tärkeitä vaikka niiden ylläpito on joskus työn ja tuskan takana ( varsinkin masentuneelle )
Nämä tehoavat minulle hetkellisesti, pitkäaikainen ratkaisu tähän vielä puuttuu mutta ehkäpä sekin löytyy kesää kohti mentäesä. Työpaikan vaihto varmaan ainakin tepsisi :-)
Toiveikkuuteni kuitenkin lisääntyy ja toivottavasti teilläkin, muistakaa että tämä ei ole vielä tässä ; elämällä on meille jokaiselle vielä paljon tarjottavana! :-)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Nuo on hyviä, yksinkertoisia keinoja, jep! Kopsaan ne talteen ja yritän käytää omana tukenani myös. Kiitos! - Eipä tämän elämän NII-IN vaikeaa pitäisi olla?!
"Hetkellinen mieltäpiristävä vaikutus on uskomaton, jos pääsee paikalle asti ( = voittaa kamppailun kotoa lähtemisestä ).
- Esimerkiksi tuo em. kohta tekstissäsi oli just kuin mulle. Tuohon minäkin tartun - ja lahden tästä salille... todella pitkin hampain, en todellakaan viittisi. Mutta, tuo, mitä kirjoitit, on tosi-TOTTA!