"kenellekään ei anneta liian suurta taakkaa"

kannettavaksi. Job oli seota. Emme aina ymmärrä Jumalaa, mutta se tekeekin Hänestä Jumalan. Toisaalta Job on vanhan testamentin immeinen ja Jumalakin on vanhassa testamentissa välillä todella julman oloinen. Uusi testamentti sensijaan on armahtavan Kristuksen aikaa ja uusi liitto-aikaa.

Se, mikä meistä on liikaa ei välttämättä ole sama kuin mitä Jumala ajattelee olevan liikaa. Täällä maailmassa koemme paljon tuskaa ja ahdistusta. Joskus itseaiheutettua ja joskus olosuhteiden takia. Mikä on liikaa? Aika filosofinen kysymys. Minullakin serkku sai "liikaa" kannettavakseen eikä jaksanut. Mutta Jumala on armollinen. Ja onneksi meitä odottaa uudet taivaat ja uudet maat. Yritetään vaan sätkiä ja nautitaan kaikesta mitä Jumala meille armossaan ihanuuksia täällä suo. :) Siitä olen kuitenkin varma että itse me olemme aiheuttamassa suurimmaksi osaksi sen "liikaa kannettavaksi". omilla valinnoillamme. Ja sitten usein huudamme Jumalan puoleen että "auta minua poloista" vaikka olemme itse itsemme siihen tilanteeseen saattaneet. Hiukan epäreilua meiltä sinänsä. Mutta kiitos Jumalan, että Hän on silti armollinen, poikansa Kristuksen tähden!

Aiheellinen kysymys.

Usein puhutaan, että Jumala antoi meille ”ristin kannettavaksi”, se on väärin, - Jokinen ottaa itse ristinsä kannettavakseen, oli se puoliso tai oppi.

Paavali kyllä kertoo Jumalan sallimuksesta ihmiselle, jota varmaan saarnaajat tarkoittavat, mutta eivät osaa kertoa paikkaa, koska eivät tunne Raamattua.

1 Kor 10:13

>>Teitä kohdannut kiusaus ei ole mitenkään epätavallinen. Jumalaan voi luottaa. Hän ei salli kiusauksen käydä teille ylivoimaiseksi, vaan antaessaan teidän joutua koetukseen hän samalla valmistaa pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää.>>

Kysymyksessä on siis ihmistä kohdannut kiusaus, joka on peräsin saatanasta, ei ihmisestä. Se ei ole epätavallista, mutta kohdalle sattuessaan se tuntuu voittamattomalta, mutta siihen on sana, SAMALLA HÄN VARMISTUU SIITÄ, ETTEÄ VOITTE SEN KESTÄÄ.

Tämän päivän Raamatussa kerrotaan, Jumala varmistuu, mutta meillä Hepreankielisessä, alkutekstissä se on Elohiin, ( Jumalat, kolmiyhteinen, Isä Poika ja PH ) Jumala on itse El. Kaikki kolme on varmistunut siitä, että ihmisen ekstää. Isä Pojassaan ja Hengessä.

Tämä jae kantoi minua pahojen aikojen yli, kätke se sydämeesi.

Rauhaa.