Nykyhallituksen toiminnan tehostamiseksi pitäisi säätää erityisiä toimenpiteitä, jotta poliittinen johtajuus tehostuisi. Hyvä alku olisi Kohtuuttomien palkitsemisjärjestelmien purkaminen, koska ne ovat omiaan vieraannuttamaan poliittisen johtajan kansalaisen arkitodellisuudesta. Vasta puute saa ihmisen ymmärtämään toista puutetta. Yltäkylläisyydessä kellottelu vain lietsoo opportunismia entistä suurempaan opportunismiin.
Valtakunnan virallinen kannustuskeino työttömiä kohtaan on ollut aktivointi. Tämän aktivoinnin taustalla oleva ihmiskuva kertoo, että ihminen on luonnostaan laiska ja työtä vieroksuva. Tämän taipumuksen voittamiseksi tarvitaan erityisiä tehostettuja toimenpiteitä, ajattelee päätöksentekijä, jotta laiskuus saadaan kitketyksi, koska nimenomaan laiskuus rapauttaa yhteiskuntamoraalin.Moni niin sanottu yhteiskuntafilosofi nyökyttelee päätään.
Miksi siis aktivointi ei tehoaisi myös toisinpäin? Miksi nimenomaan työtön on aktivoinnin tarpeessa? Onko nyt niin, että laiskuus ja työn vieroksunta keskittyy vain tiettyihin ihmisiin, kansankerroksiin, eikä olekaan kaikkien ihmisten luontainen ominaisuus? Viimeaikoina olemme saaneet runsanslukuisia esimerkkejä siitä, että päätöksentekijöilläkin voi olla paheita. Miksei siis myös laiskuutta, osaamattomuutta ja työn vieroksuntaa?
Mielestäni, jos valtakunnan virallinen doktriini pitää yllä ihmiskuvaa, joka oikeuttaa aktivointitoimenpiteet, niin tämä aktivoiminen pitää ulottaa myös päätöksentekijään. Myös työnantajan aktivointi on ensiarvoisen tärkeää, koska työttömän aktivointi on aivan turhaa, jos laiska ja vetämätön työnantaja ei saa työläistä edes työllistetyksi.
Aktivointitoimenpiteet ovat tyypillisesti keppiluonteisia, koska päätöksentekijä katsoo, että keppi tehoaa paremmin kuin porkkana. Erityisesti, kun ei ole pelkoa vastatoimenpiteistä. Siksi myös päätöksentekijän aktivointikeinojen pitää olla järeitä. Samoin työnantajan aktivointiin pitää panna ruutia säästelemättä.
Nyt kun aktivointitoimet on ulotettu koskemaan koko yhteiskuntaa, voidaan olettaa, että yhteiskunnan suorituskyky paranee, bruttokansantuote kasvaa, hyvinvointivaltio saa taas verotuloja ja päästään maksamaan lainaa takaisin. Tai ainakin lyhentämään.
Valtakunnan virallinen kannustuskeino työttömiä kohtaan on ollut aktivointi. Tämän aktivoinnin taustalla oleva ihmiskuva kertoo, että ihminen on luonnostaan laiska ja työtä vieroksuva. Tämän taipumuksen voittamiseksi tarvitaan erityisiä tehostettuja toimenpiteitä, ajattelee päätöksentekijä, jotta laiskuus saadaan kitketyksi, koska nimenomaan laiskuus rapauttaa yhteiskuntamoraalin.Moni niin sanottu yhteiskuntafilosofi nyökyttelee päätään.
Miksi siis aktivointi ei tehoaisi myös toisinpäin? Miksi nimenomaan työtön on aktivoinnin tarpeessa? Onko nyt niin, että laiskuus ja työn vieroksunta keskittyy vain tiettyihin ihmisiin, kansankerroksiin, eikä olekaan kaikkien ihmisten luontainen ominaisuus? Viimeaikoina olemme saaneet runsanslukuisia esimerkkejä siitä, että päätöksentekijöilläkin voi olla paheita. Miksei siis myös laiskuutta, osaamattomuutta ja työn vieroksuntaa?
Mielestäni, jos valtakunnan virallinen doktriini pitää yllä ihmiskuvaa, joka oikeuttaa aktivointitoimenpiteet, niin tämä aktivoiminen pitää ulottaa myös päätöksentekijään. Myös työnantajan aktivointi on ensiarvoisen tärkeää, koska työttömän aktivointi on aivan turhaa, jos laiska ja vetämätön työnantaja ei saa työläistä edes työllistetyksi.
Aktivointitoimenpiteet ovat tyypillisesti keppiluonteisia, koska päätöksentekijä katsoo, että keppi tehoaa paremmin kuin porkkana. Erityisesti, kun ei ole pelkoa vastatoimenpiteistä. Siksi myös päätöksentekijän aktivointikeinojen pitää olla järeitä. Samoin työnantajan aktivointiin pitää panna ruutia säästelemättä.
Nyt kun aktivointitoimet on ulotettu koskemaan koko yhteiskuntaa, voidaan olettaa, että yhteiskunnan suorituskyky paranee, bruttokansantuote kasvaa, hyvinvointivaltio saa taas verotuloja ja päästään maksamaan lainaa takaisin. Tai ainakin lyhentämään.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olen aina vierastanut jo koko termiäkin: työttömyystuki.
Ihan kuin työttömänä olemista, eli laiskuutta, juuri niin kuin sanoit, hluttaisi tukea valtiovallan toimeta.
Minusta työttömyystuessa - työttömänä olemisen tukemisesta - ei ole mitään järkeä.
Koko tuki pitäisi vaihtaa työllistymistueksi, jolloin palkittaisi työtön ja ehkä myös hänen työnantajansa siitä, että työttömäksi jäänyt saa uuden työpaikan.
Työvoimatoimistojen virkailijoillekin voisi rakentaa bonusjärjestelmän, jossa he saavat lisäpalkkioita sitä enemmän, mitä useamman työttömän ovat työllistäneet pysyvästi.
-JHäbä
Työvoimahan on käytännössä yrityksille ilmainen. Työttömyys on silkkaa työnantajien vetämättömyyttä. Tai sitten suorastaan typeryyttä, tietämättömyyttä esimerkiksi työllistämistuista yms.
Arvelen, että tämän päivän massiivisilla lomautuksilla ja irtisanomisilla vain pannaan yrityksiä tuloskuntoon.
Ai, että työvoima olisi työnantajalle ilmaista? Ei minusta.
Toisaalta, jos ajatellaan niin, että oikea työn ntaja on asiakas, joka ostaa yrityksn tuotteita ja käyttää sen palveluja, niin silloin yritys - työnantaja siis - vain ottaa vastaan rahaa asiakkaalta - varsinaiselta työn antajalta - voidaksen maksaa mm. työntekijöidensä palkat.
Lomautusten ja irtisanomisten suhteen olet oikeassa. Tuloskuntoon yrityksiä pannaan niiden avulla. Asia niitäin on niin, että jos työn ntaja (asiaksa) lakkaa antamasta tarpeeksi rahaa, niin työnantaja ei sitä mistään muualtakaan saa, ellei pyydä omistajia kasvattamaan yrityksen pääomaa, vaadi valtiolta tukea tai koeta lainata pankista.
Työnantajan vetämättämyyden piikkiin voi panna ehkä enintään sen, että maailmanlaajuisten kysynnänmuutosten vaikutukseen ei koskaan osata varautua ajoissa. Niin kuin nyt esim. siihen, että paperin kulutus kasvaa kokonaan toisella puolella ätä palloa, missä suomalainen puu kasvaa ja meidän vanhentuneet ja liian pienet paperikoneemme ovat.
No, onneksi ruotsalaiset antoivat kruununsa devalvoitua ja kantohintojensa laskea, että voimme koettaa myydä jotain muuta suomalaista tavaraa lahden taakse, kun he vievät nyt paperin myyntitulot.
-Jäbä
Mikä muu tilanne tarjoaa yritykselle mahdollisuuden laittaa firma tuloskuntoon kuin lama? Sitä tekosyynä käyttäen voi tehdä välttämätöntä suurempia lomautuksia ja irtisanomisia. Näinhän tulosta voidaan parantaa nousukautta varten tekemättä yhtään mitään älyllistä ponnistusta esimerkiksi tuotekehittelyn tai muiden innovaatioiden muodossa.
Esimerkiksi paperiteollisuudessa ei kuuleman mukaan ole tehty ensimmäistäkään innovaatiota. Koneet sen sijaan on uusittu ja niihin on investoitu suorastaan hullun tavalla niin että maailmassa on kapasiteettia tätä nykyä enemmän kuin tarpeeksi.
Uusi liiketaloustieteellinen ajattelukin on tätä nykyä sitä, että jakokelpoista tulosta pitää näyttää niin paljon kuin sielu sietää ja tämähän voi tapahtua vain investointirahoista ja tuotekehityksestä tinkimällä.
Lama siivoaa tehottomat konkurssiin ja pakottaa huonotehoiset tehokkaiksi ilman tekosyytäkin. Tulos tosin paranee vasta nousukauden myötä ja ensin niissö firmoissa, jotka ovat ensin siivonneet nurkkansa ja luutineet tehottomuutensa kaatopaikalle.
Näin juuri markkinatalous uudistaa itse itseään ja korjaa tehottomuutensa tehokkuudeksi.
Paperiteollisuudessa joku on laskenut väärin, kun pehmopaperin tekemisestä luovuttiin ja ruvettiin tekemään aikakauslehtipaperia, vaikka lehdet siirtyvät nettiin, mutta ihmiset kyllä pyyhkivät suutaan, sormian ja persettään niin kuin ennenkin ja enemmänkin, kun väkiluku maailmassa kasvaa.
Uudesta liiketaloustieteellisestä ajattelusta säveltelet kyllä omiasi. Tulosta pitää voida näyttää ensi vuonna ja seuraavanakin ja ensi vuosikymmenelläkin eikä se onnistu ilman tuotekehitystä eikä investoimatta. Se, että joku yrittää näyttää vippaskonsteilla parempaa tulosta, minkä on saanut aikaan löytää itsensä häviäjien joukosta hyvin pian.
-Jäbä
Kyllä vain, liiketaloustieteellinen ajattelu on muuttunut. Nyt pitää näyttää tulosta ei piilottaa sitä.
Toisekseen, mikä on tehotonta? Kapitalismi perustuu pääasiassa haaskaamiseen, ei siihen, mikä on järkevää. Yritys voi olla jopa kannattava, mutta se joutuu lakkauttamaan toimintansa siksi, ettei se ole riittävän kannattava. Täysin järjetöntä touhua. Tavallisesti tällainen tilanne syntyy juuri suurina nousukausina, kun kaikki repivät rahaa niin paljon kuin suinkin.
Sitten kun hulluus on saavuttanut lakipisteensä, tulaan alas luut kolisten. Siinä pähkinänkuoressa kapitalistiset tehokkuudet, järki ja rationaalisuus. Tosin ennen tästä käytettiin nimitystä absoluuttinen tyhmyys, mutta maailma on muuttunut ja jopa kommunismin sanotaan romahtaneen.
Kapitalismista ei oikein kannattaisi puhua, kun pääoma (kapitaali) on vain tuotannontekijä eikä muuta. Markkinatalous olisi parempi käsite ja siinä sellainen tilanne, jossa jokaisella toimialalla oliai paljon samankokoisia toimijoita kilpailemassa raivokkaasti keskenään siitä, kuka saa itselleen kuluttajan rahat.
Silloin saisimme parasta laatua halvimmalla mahdollisella hinnalla.
Muuten joku vetää aina välistä ja touhu on järjetöntä oli se kapitalismia, kommunismia tai mitä muuta haukkumasanaa tahansa.
Taidan nyt ruveta haastaamaan tehottomasti aikaani, eli ryhtyä viikonlopun viettoon sulkemalla koneen.
-Jäbä