Energiansäästölamppujen markkinointi on luonut kuvan tuotteesta, joka on lähes täydellinen ratkaisu valaistuslähteeksi. Lukuisat eri tahot,varsinkin lamppukauppiaat, viestittävät energiansäästölamppujen erinomaisuudesta,mutta puutteiksi mainitaan ainoastaan hidas syttyminen tai heikko kylmänkestävyys.
Hehkulamppujen kieltäminen toki pienentää kotien energiankulutusta, mutta vastaavasti energiansäästölamppujen sähköverkkoon aiheuttamat ongelmat synnyttävät huomattavia kustannuksia sähköntuottajille. Ja kukahan nuo kustannukset lopulta maksaa?
Energiansäästölamppujen käyttö lisää merkittävästi loistehon kulutusta ja yliaaltojen määrää. Karrikoiden voidaan todeta, että jos jokainen Suomen hehkulamppu korvataan energiansäästölampulla, pitää niiden tuottamaa loistehoa kompensoimaan rakentaa yksi voimalaitos lisää.
Lisäksi yliaaltojen aiheuttamat häiriöt.Elektroniset laitteet ovat herkkiä sähköverkon häiriölle ja esimerkiksi tietokoneissa esiintyvät selittämättömät ongelmat voivat johtua juuri heikosta sähkön laadusta.
Esimerkkinä erään tutkimuksen tuloksia huoneistosta, jossa hehkulamput korvattiin
energiansäästölampuilla:
Suoritetun mittauksen mukaan normaalilla kuormituksella pätöteho pienenee noin 30 % kun taas loisteho puolestaan kasvaa 35 %. Virran kokonaissärö kasvaa noin 180 % ja kuormitusvirta laskee 25 %. Nollajohtoon summautuvaa virtaa laskettaessa 3. harmonisen yliaallon amplitudi kasvaa 135 %.Kuormitusvirta laskee 36 %.
Tulevaisuudessa asennetaan jokaiseen kiinteistöön estokelaparisto tai sähköntuottajat ratkaisevat
ongelman tahollaan, mutta joka tapauksessa kuluttaja maksaa.
Termejä ymmärtämättömät... KVG (katovittugooglesta)
Hehkulamppujen kieltäminen toki pienentää kotien energiankulutusta, mutta vastaavasti energiansäästölamppujen sähköverkkoon aiheuttamat ongelmat synnyttävät huomattavia kustannuksia sähköntuottajille. Ja kukahan nuo kustannukset lopulta maksaa?
Energiansäästölamppujen käyttö lisää merkittävästi loistehon kulutusta ja yliaaltojen määrää. Karrikoiden voidaan todeta, että jos jokainen Suomen hehkulamppu korvataan energiansäästölampulla, pitää niiden tuottamaa loistehoa kompensoimaan rakentaa yksi voimalaitos lisää.
Lisäksi yliaaltojen aiheuttamat häiriöt.Elektroniset laitteet ovat herkkiä sähköverkon häiriölle ja esimerkiksi tietokoneissa esiintyvät selittämättömät ongelmat voivat johtua juuri heikosta sähkön laadusta.
Esimerkkinä erään tutkimuksen tuloksia huoneistosta, jossa hehkulamput korvattiin
energiansäästölampuilla:
Suoritetun mittauksen mukaan normaalilla kuormituksella pätöteho pienenee noin 30 % kun taas loisteho puolestaan kasvaa 35 %. Virran kokonaissärö kasvaa noin 180 % ja kuormitusvirta laskee 25 %. Nollajohtoon summautuvaa virtaa laskettaessa 3. harmonisen yliaallon amplitudi kasvaa 135 %.Kuormitusvirta laskee 36 %.
Tulevaisuudessa asennetaan jokaiseen kiinteistöön estokelaparisto tai sähköntuottajat ratkaisevat
ongelman tahollaan, mutta joka tapauksessa kuluttaja maksaa.
Termejä ymmärtämättömät... KVG (katovittugooglesta)
Vastaukset 16
Vanhimmat
Jo piirustuspöydälle vanhentuneen tekniikan hyvin rajoitetun käyttöönoton ylimenovaiheen ongelmia nuo.
Tulevaisuudessa valaistaan LED-valoilla.
kaikki sähkö, joka muuttuu lämmöksi hehkulampussa vähentää muuta lämmitystarvetta, eli missä on säästö?
Jossakin vaatehuoneessa tai kellarivarastossa poltetaan valoja niin vähän, että siellä voisi yhtähyvin käyttää hehkulamppua.
Paras viimeiseksi: käytetty energiansäästölamppu on loisteputki, siis ongelmajätettä.
kaipaisi kritiikiä mm. tämä ihmetyttää...
"Lisäksi yliaaltojen aiheuttamat häiriöt.Elektroniset laitteet ovat herkkiä sähköverkon häiriölle ja esimerkiksi tietokoneissa esiintyvät selittämättömät ongelmat voivat johtua juuri heikosta sähkön laadusta."
Vuosikymmeniä juuri herkän elektroniikan täyttämiä
tiloja (tietokonehuoneet, toimistot, laboratoriot)
on valaistu nimenomaan loisteputkilla (joita
ES-lamputkin ovat).
Ei mitään sen kummempia ongelmia.
Mistäs niitä nyt yhtäkkiä alkaisi tulla?
jos joku väittää tietokonetta herkäksi sähköhäiriöille, ei ilmeisesti tiedä hakkurivirtalähteistä mitään.. vai miltä kuullostaa töpselin vaihto pistorasiasta toiseen ilman koneen sammumista/kippaamista ;)
taitaa noi kuvitelmat olla kotoisin jostain kuvaputkinäyttöjen ajalta, kun niillä tahtoo häiriöt ravistella kuvaa..
Kun aletaan sähköön liittyvistä häiriöistä yms puhua niin varsin harvalla on todellista asiantuntemusta. Esim. energiansäästölamppujen vaikutuksista kyllä riittää monella vahvojakin mielipiteitä mutta yleensä ne puheet perustuvat kuitenkin enemmän tai vähemmän mutuun, kuten tässäkin keskustelussa on jo käynyt ilmi.
...on käytetty 80-luvulta lähtien valaisin kohtaista häiriönpoistokondensaattoria.
esitin mitattua faktaa,eli mitä v...un mutua?Ja sitä paitsi, mitattu/todennettu fakta on totta, tekee sen sitten insinööriopiskelija tai professori.
No kerroppa vaikka miten jännitesärö vaikuttaa tietokoneiden toimintaan kuten avauksessasi mainitsit.
Ja energiansäästölamppujen vaikutuksista (Onko sulla näihin tutkimuksiin jotain kommentoitavaa?):
"Studies from this DSM Pilot conclude that power quality degradation is minimal and does not pose a threat to grid performance."
www.efficientlighting.net/index.php?option=com_docman&task=doc_download&gid=553&Itemid=54
"The results indicate, that the harmonic generated by the CFLs in residential districts have only a minor effect on power quality of the supply network."
http://www.iaeel.org/iaeel/Archive/Right_Light_Proceedings/Proceedings_body/BOK4/RL42goth.pdf
"Currently available CFLs do not pose a power quality problem for users or utilities."
http://www.neptunlight.com/files/Power_Quality_CFLs.pdf
Vähän vanhoja utuja julkaistu 10 vuotta sitten!
Eikö uudempää löydy?
Mitä sellaista muutosta on tapahtunut kymmenessä vuodessa, että tutkimukset eivät enää pitäisi paikkaansa?
Tietokoneen häiriöt voidaan minimoida käyttämällä UPSia.
Niin tuo on se eräs ammattikorkeasaaressa tehty opinnäytetyö, jonka mukaan sähkökin maksoi melkein euron kilowattitunti. Ja jostain kohteesta on jotain mittailtu. Maailmalla on tehty samasta aiheesta tutkimuksia ja todettu, että energiansäästölamppujen vaikutus on merkityksetön, koska samaan aikaan poltetavien lamppujen teho jää hyvin pieneksi.
Jos yliaallot tulevat ongelmaksi, voidaan asettaa vaatimuksia virran särölle. Suodatus kyllä onnistuu parilla lisäkomponentilla. Joten yliaaltojen takia ei pidä tuomita tekniikkaa vaan vaatia tarvittaessa parempaa.
Työn tekijät eivät edes tiedä mihin suuntaan energiansäästölamppujen loisteho kulkee ja sitten aletaan selittää muuntopiirin tehokertoimesta ja energiansäästölamppujen aiheuttamasta kompensointitarpeesta. Selvästikään ei ole hajuakaan miksi se energiansäästölamppu niitä yliaaltoja tuottaa. Vahvasti menee...
jos loisteputki sytytetään nopeasti,mitenköhän se teknisesti toteutetaan,jotta ei sulakkeet laukea...kuristinkela vai tasavirtapiiri...hmm...on se hienoa kuinka wanhaa tekniikkaa hyödynnetään
"energiansäästölampu"heh
Orava on muutamia radioelektroniikan sovelluksia tehnyt joiden toiminta perustuu ihan täysin harmonisten/harmonittomien yliaaltojen olemassaoloon ja niiden tarkoituksenmukaiseen tuottamiseen ja hyväksikäyttön, joten luulempa että jotain tietoa tällä palstalla verkon yliaalloista on.
Väitellyt tohtori, älkää aliarvioiko hänen pätevyyttään!