MITÄS VINGUTTE

nelonen. SIIS joka neljäs vuosi PÖLLÖT!
No nyt se tuli oikein.

haisee se entistä enemmän? Suo siellä vetelä täällä.

näin se menee, sitä saa mitä tilaa... jos tilataan vaaleissa kurjuutta muille kuin rikkaille niin sitähän annetaan halusta, turha valittaa jos on äänestänyt väärin tai jättänyt äänestämättä. Rikas saa toki rikastua jos se tuottaa vähempiosaisillekin elintason kohentumista. porukka joka on nyt johdossa, kasvattaa kuilua. vähäosasimmat poljetaan vain alemmas ja muista viis.

Hallituksen ohjelma ei ole sisältänyt
KÖYHYYSPAKETTIA
- perusturva on 500 euroa kuukaudessa
- takuueläke eli peruseläke on 500 euroa kuukaudessa
- sosiaalietuudet ovat matalat ja verotetut, mutta niitä ei ole sidottu indeksiin

Hallituksen ohjelmaan on sisältynyt
RIKKAUSPAKETTI
- rikkaiden varallisuuden 0-verotus, perintöjen ja luovutusvoittojen 0-verotus, pääomatulojen alhainen verotus

Suomalaisten ostovoima on vanhojen EU-maiden heikoimpia. Hallitus on huolehtinut rikkaiden, jo ennestäänkin erittäin hyvästä ostovoimasta jättäen köyhät leipäjonoihin.

---
Tilastokeskuksen tuorein julkistus:
Pienituloisia 708 000 vuonna 2007

Pienituloisiin kotitalouksiin kuului vuonna 2007 noin 708 000 henkilöä, mikä oli 55 000 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1995. Pienituloisten osuus koko väestöstä oli 13,6 prosenttia vuonna 2007. Edellisenä vuonna osuus oli 12,3 prosenttia.
Vuonna 1995 osuus oli 7,2 prosenttia.

---

Suomessa on yhä suurempi pienituloisten joukko. Köyhyys ja huono-osaisuus periytyvät kuten myös rikkaudet verottomina.

Suomi on voimakkaasti eriarvoistunut.

Eriarvoistumisen välttämättömyyttä on perusteltu
valheellisin verukkein ja tarkoitukenhakuisesti:
- tosirikkaita on niin vähän ja ne maksavat paljon veroja on oikein että jotkut rikastuvat
- mallia on otettava Amerikasta
- muuten rikkaat lähtevät pois Suomesta ja vievät omaisuudet mennessään
- emme pärjää ilman monikansallisia yrityksiä
- Suomen globalisoituminen on välttämätöntä
- nehän ovat kateellisten juttuja
- punikit puhuvat

Suomea on myyty yritysjohtajien isojen bonusten ja optioiden vuoksi. On kotiutettu myyntivoittoja bonuksia varten. Hallitus ei ole ajantasalla, kun suomalasyrityksiä suljetaan ja tilauskantaa siirretään Ruotsiin devalvoituneen kruunun vuoksi.

On oltava erittäin huolestunut Suomen tilanteesta, kun
- pääministeri kieltää mediaa tiedottamasta huono-osaisuudesta ja kirjoittamaan hyväosaisuudesta
- hallitus ajaa omien intressiryhmiensä etuja
- veronmaksukyky ei ole verotuksen perusteena
- rikkaiden 0-verotus on hallituksen veropolitiikkaa
- perusturvaa paikataan leipäjonoilla
- peruseläke ja perusturva on vain 500 euroa kuukaudessa eli vain neljäsosa siitä mitä kansanedustajat saavat verottomina kulukorvauksina pelkkansa ohella
- köyhät ottavat mieluummin pikavippejä jättikoroilla kun hakevat heille kuuluvaa toimeentuloturvaa
- Suomen rikkaimmat, multimiljonäärit, Björn Wahlroos ja Antti Herlin (Herlinin osinkotulot viime vuonna 34,3 miljoonaa euroa) nostavat maataloustukiaisia yli 200.000 euroa vuosittain
- Suomessa on Eu-maiden kallein ruoka, jonka suomalaiset maksavat kahdesti:
-- suora tuki maataloustuottajille on 1.9 miljardia euroa vuodessa, josta suomalaisten veronmaksajien osuus 60 %
-- kaalliina ruuan hintana (maitotaloustuotteet kallistuneet jopa 20 %)

Huolestuttavaa on se, että maatalousministeri Anttila kieltäytyy kertomasta kuka käy kuluttajan kukkarolla: tuottajat, tukkuporras vai vähittäiskauppa.

Suomalaiset jonottavat vanhentunutta ruokaa leipäjonoissa, vaikka maksavat mahtavat maataloustukiaiset - jopa sosiaaliturvaa tarvitsevat.

Verokohtelu on muuttunut,
veronmaksukyky ei ole perusteena

- Rikkaiden 0-verotus
- Työnantajien Kela-maksun poistaminen
vaikeuttavat asiantuntijoiden mukaan perusturvan kehittämistä nykyaikaa vastaavaksi

Verohallinnon mukaan yli 300.000 vuodessa hankkivan veroprosentti on pienempi kuin 55.000 vuodessa ansaitsevan pääomatulojen alhaisen veroprosentin vuoksi.

Työnantajien Kela-maksun poistaminen tekee 1.1 miljardin loven sosiaaliturvaan.

Viime vaaleissa äänestettiin
- eriarvoistumisesta

vuodessa Suomeen on saatu 55.000 pienituloista lisää puutteelliselle perusturvalle ja leipäjonoihin

- veropolitiikasta
rikkaiden 0-verotusta kohti

heti vaalien jälkeen hallitus ryhtyi valmistelemaan sukutilojen perintöveron poistamista vaikka varallisuusvero heiltä oli poistettu
-- energiaveroa hallitus korotti välittömästi
-- lasten päivähoitomaksuja hallitus korotti valtaan päästyään
-- kuntien työllistämistukia karsittiin
-- maataloustukiaisia lisättiin

Eriarvoistuminen on tapahtunut vuosien saatossa mutta erikoisen voimakkaasti viime vuosina.

---

Vaaliuurnilla kannattaa miettiä hyvin tarkoin tämän päivän todellisuutta ja elävätkö ehdokkaat äänestäjien arkitotellisuutta.

Vaalirahaa saaneita (Kehittyvien Maakuntien Suomen ehdokkaita) kannattaa tarkastella sen peusteella onko Suomi "kehittynyt" vai ei ja mihin suuntaan?

Hallituspuolueet tyrmäsivät vaalien jälkeen vaalilupauksia peränneiden vaatimukset selittämällä, että SATA-komitea huolehtii niistä - ei hallitus.

SATA-komitea ei huolehtinut perusturvasta... sosiaalietuuksista, leipäjonojen poistamisesta jne.

SATA-komiteaa ei lainkaan olisi tarvittu - muuhun kuin hallituksen käsienpesuun. Suomessa oli aiemmin perustettu NÄLKÄRYHMÄ, jonka raportin mukaisia ehdotuksia ei oltu huomioitu - ei yleisessä keskustelussa eikä toimenpitein.

---

Nälkäryhmä: Perusturva paremmaksi (STT 2001)

Perusturvan nykyinen taso ei riitä, sanoo niin sanottu Nälkäryhmä. Korotustarve on ryhmän mukaan 500 markkaa. Tasokorotuksien lisäksi tarvittaisiin verohelpotuksia.
Moni suomalainen joutuu olemaan leipajonossa.

Kirkon kokoaman laajapohjaisen Nälkäryhmän asiantuntijoiden mukaan perusturvaetuuksien tasoa on nostettava. Nälkäryhmän asiantuntijaryhmä luovutti tänään kansanedustajille kannanottonsa köyhyyden ja syrjäytymisen torjumiseksi. Asiantuntijaryhmä toteaa lausunnossaan, että syyperustaisten etujen tasoa on nostettava niin paljon, että eduilla tulee toimeen ilman turvautumista viimesijaiseksi tueksi tarkoitettuun toimeentulotukeen. Ryhmä on huolissaan toimeentulotuen muuttumisesta pysyväksi toimeentulolähteeksi ja korostaa, että toimeentulotuki on tarkoitettu vain lyhytaikaiseksi ratkaisuksi.

-Perusturvaetuuksien korottaminen kysyy poliittista tahtoa. Korotustarve on noin 500 markkaa. Nykyinen noin 2000 markan perustoimeentulo olisi nostettava 2500 markkaan, laskeskelee Nälkäryhmän asiantuntijoiden puheenjohtaja, diakoniajohtaja Antti Lemmetyinen. Ryhmä toteaa, että työmarkkinatuen ja työttömien peruspäivärahan kytkeminen aktivoiviin toimenpiteisiin on ristiriidassa perusoikeuksien kanssa.
Verohelpotuksia pienituloisille

Tasokorostusten lisäksi ryhmä esittää kaikkien pienituloisimpien asemaa parannettavaksi verohelpotuksin. Ryhmä toteaa, että verotusratkaisuilla pienituloisten toimeentuloa voidaan parantaa vapauttamalla perusturvaetuudet, pienet ansiotuloperustaiset etuudet ja pienet ansiotulot verotuksesta. -Yksinkertaisin tapa toteuttaa tasokorotus olisi perusturvaetuuksien verovapaus, Lemmetyinen sanoo. Verovapauden synnyttämät kunnallisverojen menetykset ryhmä esittää kompensoitavaksi kunnille. Asiantuntijaryhmän mielipiteet erisivät verohelpotuskysymyksessä, sillä Kuntaliiton edustaja Tuula Taskula ei kannattanut näkemystä.
Kansanedustajille pettua

Asiantuntijaryhmä kantaa lausunnossaan huolta myös yhdenvertaisten peruspalvelujen takaamisesta kaikille kansalaisille asuinpaikasta riippumatta. -Osa kunnista on hyvin ahtaalla. Parisataa kuntaa teki viime vuonna tappiota. Kunnilla on vaihtelevasti resursseja ylläpitää lain edellyttämiä palveluja ja kansalaiset ovat eriarvoisessa asemassa. Kunnille on siirretty jatkuvasti vastuuta etuuksien ja sosiaaliturvan toteuttamisesta, mutta vastaavaa rahoitusta ei ole löytynyt, Lemmetyinen huomauttaa. Asiantuntijaryhmän lausunnon vastaanottivat kansanedustajat Saara Karhu, Juha Rehula, Eva Biaudet, Marjatta Stenius-Kaukonen , Leea Hiltunen ja Rauha-Maria Mertjärvi. Asiantuntijaryhmä jakoi kannanottonsa kylkiäisenä kansanedustajille perinteisen suomalaisen pettuleivän, jonka tarkoituksena oli muistuttaa ajoista ennen sosiaaliturvaa.

Nälkäryhmän asiantuntijaryhmä on vuodesta 1998 selvittänyt köyhyyteen ja syrjäytymiseen liittyviä tekijöitä. Asiantuntijaryhmään kuuluu kirkon, yliopistojen, Stakesin, kuntien ja kansalaisjärjestöjen edustajia.