Sähköperämoottorin teho

joissa tehokin on alle 1 hv. Googlesta löydät tehokkaampia sähkö-perämoottoreita, esim. 2 ja 5 hv malleja. Niissä näytti virrankulutuksetkin aika huikeilta.

pieniä sähkömoottoreita kirjoitti:

joissa tehokin on alle 1 hv. Googlesta löydät tehokkaampia sähkö-perämoottoreita, esim. 2 ja 5 hv malleja. Niissä näytti virrankulutuksetkin aika huikeilta.

Aivan varmasti tulee isot virrat jos sähköperämoottori todellakin on teholtaan 5 hv.
5 hv = 3677 Wattia. Jos tuota käytetään 12 voltin järjestelmässä, niin virtaa tarvitaan 306 Ampeeria.

Ihan toinen juttu on sitten, jos sähköperämoottorista ilmoitetaan että "työntövoima vastaa 5 hv:n perämoottoria" tms.

Vääntö ja teho on saman asian kaksi puolta. Vääntö on vain teho ilmoitettuna jollekkin tietylle kierrosluvulle.

Anonyymi kirjoitti:

Vääntö ja teho on saman asian kaksi puolta. Vääntö on vain teho ilmoitettuna jollekkin tietylle kierrosluvulle.

Kyllä, mutta yksittäisenä lukuna vääntö ei kerro oikein mitään, mutta teho kertoo kutakuinkin kaiken.

Jos vaikkapa vääntömomentiksi ilmoitetaan 100 Nm, mutta et tiedä onko se 1000 rpm kiertävästä dieselistä, 6000 rpm kiertävästä perämoottorista, 15 000 rpm kiertävästä moottoripyörästä vai 30 000 rpm kietävästä sähkömoottorista, et tiedä yhtään mitään siitä millaisen vauhdin veneellesi tuolla saat.

Jos moottorille ilmoitetaan 100 kW, tiedät jo varsin tarkasti veneesi huippunopeuden, oletuksella, että koneeseen saa vaihteiston, jolla kierrosluku saadaan mielekkäälle potkurille sopivaksi, Tiedät myös millainen vääntömomentti tuolla on mahdollista saada potkuriakselille.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, mutta yksittäisenä lukuna vääntö ei kerro oikein mitään, mutta teho kertoo kutakuinkin kaiken.

Jos vaikkapa vääntömomentiksi ilmoitetaan 100 Nm, mutta et tiedä onko se 1000 rpm kiertävästä dieselistä, 6000 rpm kiertävästä perämoottorista, 15 000 rpm kiertävästä moottoripyörästä vai 30 000 rpm kietävästä sähkömoottorista, et tiedä yhtään mitään siitä millaisen vauhdin veneellesi tuolla saat.

Jos moottorille ilmoitetaan 100 kW, tiedät jo varsin tarkasti veneesi huippunopeuden, oletuksella, että koneeseen saa vaihteiston, jolla kierrosluku saadaan mielekkäälle potkurille sopivaksi, Tiedät myös millainen vääntömomentti tuolla on mahdollista saada potkuriakselille.

Lue lisää

Jos sähkömoottorille ilmoitetaan 150 Nm vääntö nollalla kierroksella sekunnissa, kertoo se paljon enemmän kuin jos ilmoitetaan pelkästään teho nolla Wattia kierroksilla nolla.
Jälkimmisestä ilmaisusta et edellistä saa laskettua yhtään mitenkään, päinvastaiseen suuntaan se on todella helppoa. Molemmissa tarvitaan joka tapauksessa myös ne kierrokset, jos moottorin ominaisuudet kiinnostavat.
Kun siirrytään moottorista johonkin muuhun, esim autoon ei niilläkään tiedoilla tee mitään, ellei tiedossa ola myös välityssuhde (tai suhteet jos useita vaihteita) sekä renkaan dynaaminen vierintäsäde (tai -kehä).
Yritäppä selvittää vaikkapa paljonko vetovoimaa E-transitista löytyy. Sillä olisi käyttöä jos haluat tietää saako sillä vedettyä trailerin veneineen luiskalta ylös. Huomaat ettei se onnistu, vaikka teknisistä tiedoista löytyy sekä vääntö että teholukemia. Välityssuhteet kun ovat liikesalaisuuksia, eikä tehoja taikka vääntöä kerrota nopeuden funktiona. Kerrotaan toki ettei vaihteita ole, ja tehokin on sentään 198 kW. mutta se on vain maksimiteho, jota ei taatusti ole käytettävissä jos vauhtia on vain 1 m/s, kuten jossain vaiheessa on mikäli traikun saa veneineen luiskalla ylipäätään liikkeelle.

Anonyymi kirjoitti:

Jos sähkömoottorille ilmoitetaan 150 Nm vääntö nollalla kierroksella sekunnissa, kertoo se paljon enemmän kuin jos ilmoitetaan pelkästään teho nolla Wattia kierroksilla nolla.
Jälkimmisestä ilmaisusta et edellistä saa laskettua yhtään mitenkään, päinvastaiseen suuntaan se on todella helppoa. Molemmissa tarvitaan joka tapauksessa myös ne kierrokset, jos moottorin ominaisuudet kiinnostavat.
Kun siirrytään moottorista johonkin muuhun, esim autoon ei niilläkään tiedoilla tee mitään, ellei tiedossa ola myös välityssuhde (tai suhteet jos useita vaihteita) sekä renkaan dynaaminen vierintäsäde (tai -kehä).
Yritäppä selvittää vaikkapa paljonko vetovoimaa E-transitista löytyy. Sillä olisi käyttöä jos haluat tietää saako sillä vedettyä trailerin veneineen luiskalta ylös. Huomaat ettei se onnistu, vaikka teknisistä tiedoista löytyy sekä vääntö että teholukemia. Välityssuhteet kun ovat liikesalaisuuksia, eikä tehoja taikka vääntöä kerrota nopeuden funktiona. Kerrotaan toki ettei vaihteita ole, ja tehokin on sentään 198 kW. mutta se on vain maksimiteho, jota ei taatusti ole käytettävissä jos vauhtia on vain 1 m/s, kuten jossain vaiheessa on mikäli traikun saa veneineen luiskalla ylipäätään liikkeelle.

Lue lisää

Ilmoitettu huipputeho kertoo todella paljon. Huippuvääntö tai varsinkaan vääntö paikallaan ei kerro juuri mitään.

Venepalatalla kun ollaan, niin kaikki veneiden liikutteluun käytettävät vekottimet vaativat mitättömän vääntömomenti pienillä kierroksilla.

Autoissa moottori ei yleensä rajoita vetokykyä paikalla tai pienissä nopeuksissa. Pitokyky loppuu aiemmin.

Huolimatta sähkömoottorin suuresta väännöstä juuri sähköautoilla on tässä ongelmia. Moneenhan ei saa koukkua ja kyse on juuri siitä vetokyvyn puutteesta.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmoitettu huipputeho kertoo todella paljon. Huippuvääntö tai varsinkaan vääntö paikallaan ei kerro juuri mitään.

Venepalatalla kun ollaan, niin kaikki veneiden liikutteluun käytettävät vekottimet vaativat mitättömän vääntömomenti pienillä kierroksilla.

Autoissa moottori ei yleensä rajoita vetokykyä paikalla tai pienissä nopeuksissa. Pitokyky loppuu aiemmin.

Huolimatta sähkömoottorin suuresta väännöstä juuri sähköautoilla on tässä ongelmia. Moneenhan ei saa koukkua ja kyse on juuri siitä vetokyvyn puutteesta.

Lue lisää

Hyvin puhuit itsesi pussiin.
Moneen sähköautoon ei tosiaankaan saa koukkua, ja niihin joihin saa vetokyky on rajoitettu. Eikä syy todellakana ole renkaiden pito, vaan välityksen puute. Vaikka moottorin vääntömomentti on maksimissaan paikallaan, ei vääntö pyörillä riitä raskaamman traikun hinaamiseen luiskalta ylös.
Ei vaikka painavan sähköpakun renkailla on paljon parempi pito kuin monen vajaavetoisen bensakäyttöisen henkilöauton.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvin puhuit itsesi pussiin.
Moneen sähköautoon ei tosiaankaan saa koukkua, ja niihin joihin saa vetokyky on rajoitettu. Eikä syy todellakana ole renkaiden pito, vaan välityksen puute. Vaikka moottorin vääntömomentti on maksimissaan paikallaan, ei vääntö pyörillä riitä raskaamman traikun hinaamiseen luiskalta ylös.
Ei vaikka painavan sähköpakun renkailla on paljon parempi pito kuin monen vajaavetoisen bensakäyttöisen henkilöauton.

Lue lisää

Kyse on noissa sähköautoissa jostain muusta kuin välityksistä ja itse moottorista. Sähköautothan kiihtyvät valtavan hyvin pienissä nopeuksissa ja luistonestoa tarvitaan kuivalla asfaltilla pienitehoisimmissakin.

Luultavasti lämmönsiirtoa tai elektroniikkaa ei noissa ole mitoitettu suurelle virralle pidemmäksi aikaa ja siksi ei vetokykyä ole. Virtahan aiheuttaa kuumenemista. Se olisi luonnostaan suurimmillaan paikallaan, mutta silloin jäähdytys on huonoin, kun moottori ei pyöri ja ajoviimaa ei ole.

Kaasu pohjassa kiihdytyksessä vauhti on 50 km/h 3 sekunissa pienitehoisella sähköautollakin. Siinä ei mikään ehdi liikaa kuumentua.

Anonyymi kirjoitti:

Kyse on noissa sähköautoissa jostain muusta kuin välityksistä ja itse moottorista. Sähköautothan kiihtyvät valtavan hyvin pienissä nopeuksissa ja luistonestoa tarvitaan kuivalla asfaltilla pienitehoisimmissakin.

Luultavasti lämmönsiirtoa tai elektroniikkaa ei noissa ole mitoitettu suurelle virralle pidemmäksi aikaa ja siksi ei vetokykyä ole. Virtahan aiheuttaa kuumenemista. Se olisi luonnostaan suurimmillaan paikallaan, mutta silloin jäähdytys on huonoin, kun moottori ei pyöri ja ajoviimaa ei ole.

Kaasu pohjassa kiihdytyksessä vauhti on 50 km/h 3 sekunissa pienitehoisella sähköautollakin. Siinä ei mikään ehdi liikaa kuumentua.

Lue lisää

0 ... 50 km/h 7 tonnin täydellä yhdistelmämassalla vaatii voimaa keskimäärin 32,4 kN.
Se vaatisi tehoa saavutettaessa 50 km/h nopeutta reilut 450 kW.
En kyllä moista pienitehoiseksi kutsuisi, eikä tuollaisia sähköautoja ole edes markkinoilla. Maksimi teholtaan vielä olisikin, muttei niissä ole käytettävissä 50 km/h nopeudella lähellekään maksimia, eikä vetomassakaan riitä alkuunkaan. Eikä tuohon kyllä riitä enää sitten renkaiden pitokaan, ellei käytetä jotain liima-aineita tien ja renkaiden välissä, kuten dragsterit tekevät. 4-vedollakin tarvittaisiin vierintäpitokertoimeksi teoriassa vähintään 0,95 täydellä vetoauton 3,5 tonnin kokonaismassalla.

Todellisuudessa jopa E-transitin 198 kW maksimiteholla (eli vakiovoimalla 14,25 kN) tuo kiihdytys vaatisi teoriassa aikaa reilut 6,8 sekuntia. Todellisuudessa tuota vakiovoimaa tuskin löytyy hetkellisestikään, joten kiihdytys vie aikaa selvästi kauemmin, mutta sentään merkittävästi vähemmän kuin dieselversiolla.
Pito ei suinkaan kiihtyvyyttä rajoita kuivalla kestopäällysteellä, sillä 2 tonnin taka-akselipainolla vierintäpitokertoimeksi riittäisi 0,73 tuottamaan tarvittavan 14,25 kN voiman.
Jäähdytys ei tosiaankaan ole sähköautossa ongelmana, kun polttomoottorin tuottama paljon suurempi lämpöteho saadaan sekin siirrettyä ilmaan.
Tosiallisesti välitys ei ole tarkoitukseen sopiva, joten täyttä tehoa ei 50 km/h vauhdissa ole vielä käytettävissä hetkellisestikään, vaan mooottori toimii maksimivääntömomentin rajoittamana.

Polttomoottoriversioilla tilanne on tyystin toinen. Niissä ongelmana on moottorin vääntömomentin pienuus pienillä kierroksilla, tai vaihtoehtoisesti kytkimen kuluminen loppuun jos liikkeellelähdöissä nostetaan kierroksia moottorin suurimman väännön alueelle ja painetaan kaasu pohjaan samalla kun nostetaan jalkaa kytkimeltä. Joistain voi loppua jopa kytkimen pito moisella käyttötavalla jo ennen kytkimen kulumista. Joka tapauksessa luistonesto kyllä siirtää tehoja jarrujen lämmittämiseen varsin paljon estääkseen renkaiden sutimisen.

Anonyymi kirjoitti:

0 ... 50 km/h 7 tonnin täydellä yhdistelmämassalla vaatii voimaa keskimäärin 32,4 kN.
Se vaatisi tehoa saavutettaessa 50 km/h nopeutta reilut 450 kW.
En kyllä moista pienitehoiseksi kutsuisi, eikä tuollaisia sähköautoja ole edes markkinoilla. Maksimi teholtaan vielä olisikin, muttei niissä ole käytettävissä 50 km/h nopeudella lähellekään maksimia, eikä vetomassakaan riitä alkuunkaan. Eikä tuohon kyllä riitä enää sitten renkaiden pitokaan, ellei käytetä jotain liima-aineita tien ja renkaiden välissä, kuten dragsterit tekevät. 4-vedollakin tarvittaisiin vierintäpitokertoimeksi teoriassa vähintään 0,95 täydellä vetoauton 3,5 tonnin kokonaismassalla.

Todellisuudessa jopa E-transitin 198 kW maksimiteholla (eli vakiovoimalla 14,25 kN) tuo kiihdytys vaatisi teoriassa aikaa reilut 6,8 sekuntia. Todellisuudessa tuota vakiovoimaa tuskin löytyy hetkellisestikään, joten kiihdytys vie aikaa selvästi kauemmin, mutta sentään merkittävästi vähemmän kuin dieselversiolla.
Pito ei suinkaan kiihtyvyyttä rajoita kuivalla kestopäällysteellä, sillä 2 tonnin taka-akselipainolla vierintäpitokertoimeksi riittäisi 0,73 tuottamaan tarvittavan 14,25 kN voiman.
Jäähdytys ei tosiaankaan ole sähköautossa ongelmana, kun polttomoottorin tuottama paljon suurempi lämpöteho saadaan sekin siirrettyä ilmaan.
Tosiallisesti välitys ei ole tarkoitukseen sopiva, joten täyttä tehoa ei 50 km/h vauhdissa ole vielä käytettävissä hetkellisestikään, vaan mooottori toimii maksimivääntömomentin rajoittamana.

Polttomoottoriversioilla tilanne on tyystin toinen. Niissä ongelmana on moottorin vääntömomentin pienuus pienillä kierroksilla, tai vaihtoehtoisesti kytkimen kuluminen loppuun jos liikkeellelähdöissä nostetaan kierroksia moottorin suurimman väännön alueelle ja painetaan kaasu pohjaan samalla kun nostetaan jalkaa kytkimeltä. Joistain voi loppua jopa kytkimen pito moisella käyttötavalla jo ennen kytkimen kulumista. Joka tapauksessa luistonesto kyllä siirtää tehoja jarrujen lämmittämiseen varsin paljon estääkseen renkaiden sutimisen.

Lue lisää

On se jäähdytys ongelma, kun suuri lämpökuorma on varsin pienellä alueella eikä noita ole suunniteltu käyttämään suurta vääntömomenttia eli virtaa pitkään.

Kiihtyvyyttä tarkoitin tietysti ilman peräkärryä. Vaikkapa e-Golf kiihtyy 0-50 km/h n. 3 s. Silloin keskikiihtyvyys on 0,47 g ja veto vain etupyörillä. Ollaan suuren osan ajasta pidon rajoittamalla alueella. Tehoa on tuossa 100 kW ja painoa 1400 kg. Keskimääräinen vetovoima tuossa 6,5 kN. 100 kW riittää teoriassa 55 km/h vauhtiin saakka tuolla voimalla, mutta häviöiden jälkeen ei ainakaan yli 50 km/h.

Nopeampi tuo on 0-50 km/h kuin suunnilleen saman tehoiset bensa- ja dieselversiot, vaikka ne kiihtyvät hieman nopeammin 0-100 km/h (e-Golf 9,6, 1,5 TGI 9,1 ja 2,0 TDI 8,6).

Sähkömoottorissahan vääntömomentti alkaa tippumaan kuin lehmän häntä vauhdin kiihtyessä. Jännitteestä osa menee "hukkaan" kasvavan EMF:n takia ja virta pienenee.

Ei ole siis vetovoimasta kinni, että e-Golfiin ei saa koukkua. Tai on, mutta syy ei ole siinä, ettei hetkellinen vetovoima olisi jopa parempi kuin polttomoottorisessa.

Mutta tällä hölinällä nyt ei ole mitään tekemistä veneiden kanssa. Niissä suuri vääntö tai sen puute pienillä kierroksilla ei kiinnosta ketään, joka hiukankaan ymmärtää jotain potkureista (tai vesisuihkuvetolaitteista tai vaikkapa siipirattaista).

ole perämoottorissa mitenkään ratkaiseva, kun potkuri mitoitetaan vastaamaan vääntöä. Teho on se joka ratkaisee liikkumisenergian määrän.

Itse asiassa tuo sähköperämoottorien työntövoima on oikeampi termi kuin teho, koska siinä on mukana potkurin vaikutus. Nyt pitäisi enää saada selville esim. 3 hv perämoottorin työntövoima?

>"Sähkömoottorin vääntökäppyrä peittoaa polttomoottorin mennen tullen jo pienilläkin kierroksilla."
Niinhän tuo peittoaa, mutta potkurin väännön tarve tippuu kierrosten laskiessa selvästi nopeammin kuin polttomoottorin vääntökäyrä, joten polttomoottoreissakin on alemmilla kierroksilla turhan paljon vääntöreserviä. Ei siitä ole mitään hyötyä, että sähkömoottoreissa on sitten vieläkin enemmän vääntö reserviä alakierroksilla, kun ei se potkuri sitä mitenkään pysty käyttämään mihinkään.

Työntövoiman ratkaisee teho ja potkurin hyötysuhde yhdessä. Potkureiden hyötysuhde on jo määritelmän mukaan nollassa nolla nopeudella, ja lähtee siitä kasvamaan nopeuden kasvaessa !

Hyötysuhde on aina maximissaan huippunopeudella, jos mikään muu voima ei venettä tuon potkurin lisäksi vedä eteenpäin. Jos taas vetää, muuttuu potkuri turbiiniksi yli kierroksilla ja vetää koneen ylikierroksille mukanaan. Käytännössä veneitä ei vaan niin kovaa yleensä hinata, että tästä tulisi ongelmia, yleensä hinattavan kone kun ei edes käy. Jos lentokoneessa ei ole säätölapa potkuria, on syöksy nopeus aina rajoitettu tuon ylikierros ongelman takia ja yleensä selvästi äänen nopeutta alempana.

Työntövoiman maximi taas on yleensä perämoottoreilla paaluveto tilanteessa tai hieman suuremmissa nopeuksissa jos noususuhde (P/D) on suuri. (yli 1.2:n)

Englannin taitoisille lisätietoa potkureden ominaisuuksista ja potkuriteoriasta löytyy linkistä :
http://www.mh-aerotools.de/airfoils/
Kannattaa tutustua tuohon saittiin jos aihe oikeasti kiinnostaa.

vai sittenkin kirjoitti:

>"Sähkömoottorin vääntökäppyrä peittoaa polttomoottorin mennen tullen jo pienilläkin kierroksilla."
Niinhän tuo peittoaa, mutta potkurin väännön tarve tippuu kierrosten laskiessa selvästi nopeammin kuin polttomoottorin vääntökäyrä, joten polttomoottoreissakin on alemmilla kierroksilla turhan paljon vääntöreserviä. Ei siitä ole mitään hyötyä, että sähkömoottoreissa on sitten vieläkin enemmän vääntö reserviä alakierroksilla, kun ei se potkuri sitä mitenkään pysty käyttämään mihinkään.

Työntövoiman ratkaisee teho ja potkurin hyötysuhde yhdessä. Potkureiden hyötysuhde on jo määritelmän mukaan nollassa nolla nopeudella, ja lähtee siitä kasvamaan nopeuden kasvaessa !

Hyötysuhde on aina maximissaan huippunopeudella, jos mikään muu voima ei venettä tuon potkurin lisäksi vedä eteenpäin. Jos taas vetää, muuttuu potkuri turbiiniksi yli kierroksilla ja vetää koneen ylikierroksille mukanaan. Käytännössä veneitä ei vaan niin kovaa yleensä hinata, että tästä tulisi ongelmia, yleensä hinattavan kone kun ei edes käy. Jos lentokoneessa ei ole säätölapa potkuria, on syöksy nopeus aina rajoitettu tuon ylikierros ongelman takia ja yleensä selvästi äänen nopeutta alempana.

Työntövoiman maximi taas on yleensä perämoottoreilla paaluveto tilanteessa tai hieman suuremmissa nopeuksissa jos noususuhde (P/D) on suuri. (yli 1.2:n)

Englannin taitoisille lisätietoa potkureden ominaisuuksista ja potkuriteoriasta löytyy linkistä :
http://www.mh-aerotools.de/airfoils/
Kannattaa tutustua tuohon saittiin jos aihe oikeasti kiinnostaa.

Lue lisää

höpiset: "Hyötysuhde on aina maximissaan huippunopeudella, jos mikään muu voima ei venettä tuon potkurin lisäksi vedä eteenpäin."

Potkurin välittämä teho tuossa on huipussaan ja hyötysuhde on "eteenpäin vievä teho" / "akseliteho", millä ei ole mitään tekemistä huippunopeuden kanssa, muuta kuin että on usein mitoitettu noille nopeuksille.

ihan omiasi kirjoitti:

höpiset: "Hyötysuhde on aina maximissaan huippunopeudella, jos mikään muu voima ei venettä tuon potkurin lisäksi vedä eteenpäin."

Potkurin välittämä teho tuossa on huipussaan ja hyötysuhde on "eteenpäin vievä teho" / "akseliteho", millä ei ole mitään tekemistä huippunopeuden kanssa, muuta kuin että on usein mitoitettu noille nopeuksille.

Lue lisää

sähkömoottorin hyötysuhteelle.

Me vanhat parrat taidamme pysyä kuitenkin siinä vanhassa sähkömoottorin hyötysuhteen määritelmässä "Akselilta ulos saatu teho" / "Moottorin verkosta ottama teho".

määritelmän kirjoitti:

sähkömoottorin hyötysuhteelle.

Me vanhat parrat taidamme pysyä kuitenkin siinä vanhassa sähkömoottorin hyötysuhteen määritelmässä "Akselilta ulos saatu teho" / "Moottorin verkosta ottama teho".

Lue lisää

Eihän tuo edellinen puhunut mitään sähkömoottorin vaan potkurin hyötysuhteesta! Ja täyttä asiaakin pienin varauksin.

Pankaahan vanhat parrat van se sähkömoottorinne veteen ilman sitä ropelia; ei se yksinään mitään siellä tee kuin korkeintaan surisee kivasti!

Edellinen tuossa kiinnitti aivan aiheesta huomion itse potkurin hyötysuhteeseen, sillä juuri potkuri on se osa joka sen työntövoiman synnyttää.

Mutta tämäkin meni siinä vähän vikaan, että ei potkurin hyötysuhdetta mitata veneen kulkunopeudesta vaan siitä nopeuslisästä potkurivirtaukseen jonka se aiheuttaa.
Potkurin hyötysuhteella mitataan vain ja ainoastaan sitä suhdetta mikä on työntövoiman tekemän työn ja akselille syötetyn työn suhde.

Potkuri tekee työtä liikuttaessaan vettä synnyttääkseen työntövoimaa - riippumatta siitä liikkuuko vene vai ei. Hyötysuhde määräytyy siitä kuinka suuri osuus akselin pyörittämiseksi vaaditusta momentista muuttuu työntövoimaksi.

Ei veneen potkuri tässä suhteessa eroa mitenkään esim. vesipumpun siipipyörästä , eikä se pumpun siipipyörän hyötysuhdekaan märity sen mukaan onko pumppu liikkuvalla alustalla ja liikkeessä vai paikoillaan vain ja ainoastaan sen paine-tuoton mukaan.
Hinaajan ja nopean veneen potkureilta vain halutaan eri asiaa, toiselta vaaditaan suurta vetokykyä hyvinkin hitaassa nopeudessa , toisaalta taas suorituskykyä toisessa ääripäässä. Jos hinaajan potkurin hyötysuhde olisi 0, ei koko hommassa olisi mitään mieltä; mutta onneksi se ei mene noin, vaan niin että kun potkuri tuottaa silloin maksimaalisen työntövoiman, on sen hyötysuhdekin hyvä.

Tässä menee hyvin monelta puurot ja vellit sekaisin, potkurin luisto kun erehdytään sekoittamaan tuohon hyötysuhteeseen. Luistolla voidaan toki mitata propulsiivista hyötysuhdetta, mutta se on eri asia kuin potkurin hyötysuhde - näillä on kuitenkin myös tekemistä keskenänsä, mikä sekoittaa helposti lisää ellei kykene näkemään puita metsästä.

vai sittenkin kirjoitti:

>"Sähkömoottorin vääntökäppyrä peittoaa polttomoottorin mennen tullen jo pienilläkin kierroksilla."
Niinhän tuo peittoaa, mutta potkurin väännön tarve tippuu kierrosten laskiessa selvästi nopeammin kuin polttomoottorin vääntökäyrä, joten polttomoottoreissakin on alemmilla kierroksilla turhan paljon vääntöreserviä. Ei siitä ole mitään hyötyä, että sähkömoottoreissa on sitten vieläkin enemmän vääntö reserviä alakierroksilla, kun ei se potkuri sitä mitenkään pysty käyttämään mihinkään.

Työntövoiman ratkaisee teho ja potkurin hyötysuhde yhdessä. Potkureiden hyötysuhde on jo määritelmän mukaan nollassa nolla nopeudella, ja lähtee siitä kasvamaan nopeuden kasvaessa !

Hyötysuhde on aina maximissaan huippunopeudella, jos mikään muu voima ei venettä tuon potkurin lisäksi vedä eteenpäin. Jos taas vetää, muuttuu potkuri turbiiniksi yli kierroksilla ja vetää koneen ylikierroksille mukanaan. Käytännössä veneitä ei vaan niin kovaa yleensä hinata, että tästä tulisi ongelmia, yleensä hinattavan kone kun ei edes käy. Jos lentokoneessa ei ole säätölapa potkuria, on syöksy nopeus aina rajoitettu tuon ylikierros ongelman takia ja yleensä selvästi äänen nopeutta alempana.

Työntövoiman maximi taas on yleensä perämoottoreilla paaluveto tilanteessa tai hieman suuremmissa nopeuksissa jos noususuhde (P/D) on suuri. (yli 1.2:n)

Englannin taitoisille lisätietoa potkureden ominaisuuksista ja potkuriteoriasta löytyy linkistä :
http://www.mh-aerotools.de/airfoils/
Kannattaa tutustua tuohon saittiin jos aihe oikeasti kiinnostaa.

Lue lisää

Sähkömoottorin suuri vääntömomentti saadaan hyötykäyttöön vaihteistolla, jota veneiden moottoreissa useasti onkin, että ei se vääntö turhaa ole, niinkuin tässä jotku väittää.
mitä enemmän vääntöä -> sitä enemmän kärsii muuttaa pyörimisnopeutta.
esim 2.2kW sähkömoottorista saadaan heittämällä 600Nm, joka jää polttomoottoreissa vain haaveeksi..

jo papparaiset päikkäreiltänne kirjoitti:

Eihän tuo edellinen puhunut mitään sähkömoottorin vaan potkurin hyötysuhteesta! Ja täyttä asiaakin pienin varauksin.

Pankaahan vanhat parrat van se sähkömoottorinne veteen ilman sitä ropelia; ei se yksinään mitään siellä tee kuin korkeintaan surisee kivasti!

Edellinen tuossa kiinnitti aivan aiheesta huomion itse potkurin hyötysuhteeseen, sillä juuri potkuri on se osa joka sen työntövoiman synnyttää.

Mutta tämäkin meni siinä vähän vikaan, että ei potkurin hyötysuhdetta mitata veneen kulkunopeudesta vaan siitä nopeuslisästä potkurivirtaukseen jonka se aiheuttaa.
Potkurin hyötysuhteella mitataan vain ja ainoastaan sitä suhdetta mikä on työntövoiman tekemän työn ja akselille syötetyn työn suhde.

Potkuri tekee työtä liikuttaessaan vettä synnyttääkseen työntövoimaa - riippumatta siitä liikkuuko vene vai ei. Hyötysuhde määräytyy siitä kuinka suuri osuus akselin pyörittämiseksi vaaditusta momentista muuttuu työntövoimaksi.

Ei veneen potkuri tässä suhteessa eroa mitenkään esim. vesipumpun siipipyörästä , eikä se pumpun siipipyörän hyötysuhdekaan märity sen mukaan onko pumppu liikkuvalla alustalla ja liikkeessä vai paikoillaan vain ja ainoastaan sen paine-tuoton mukaan.
Hinaajan ja nopean veneen potkureilta vain halutaan eri asiaa, toiselta vaaditaan suurta vetokykyä hyvinkin hitaassa nopeudessa , toisaalta taas suorituskykyä toisessa ääripäässä. Jos hinaajan potkurin hyötysuhde olisi 0, ei koko hommassa olisi mitään mieltä; mutta onneksi se ei mene noin, vaan niin että kun potkuri tuottaa silloin maksimaalisen työntövoiman, on sen hyötysuhdekin hyvä.

Tässä menee hyvin monelta puurot ja vellit sekaisin, potkurin luisto kun erehdytään sekoittamaan tuohon hyötysuhteeseen. Luistolla voidaan toki mitata propulsiivista hyötysuhdetta, mutta se on eri asia kuin potkurin hyötysuhde - näillä on kuitenkin myös tekemistä keskenänsä, mikä sekoittaa helposti lisää ellei kykene näkemään puita metsästä.

Lue lisää

"Eihän tuo edellinen puhunut mitään sähkömoottorin vaan potkurin hyötysuhteesta! Ja täyttä asiaakin pienin varauksin. " - Totta !

"Mutta tämäkin meni siinä vähän vikaan, että ei potkurin hyötysuhdetta mitata veneen kulkunopeudesta vaan siitä nopeuslisästä potkurivirtaukseen jonka se aiheuttaa. " - Hyötysuhteen laskemiseen Ja/TAI mittaamiseen tarvitaan muutakin, myös veneen nopeus vedessä.

"Potkurin (propulsiivisella-) hyötysuhteella mitataan vain ja ainoastaan sitä suhdetta mikä on työntövoiman veneelle tekemän työn ja akselille syötetyn työn suhde."
Totta, mutta sitten unohdat tämän jo heti seuraavassa lauseessa !!!

"Potkuri tekee työtä liikuttaessaan vettä synnyttääkseen työntövoimaa - riippumatta siitä liikkuuko vene vai ei." Sillä seikalla kuinka paljon potkuri tekee työtä EI ole suoraa vaikutusta hyötysuhteeseen !!!, jos sisäistäisit tuon edellisen oikean kommenttisi, olisit tämänkin tajunnut !

Työntövoiman tekemä työ = työntövoima kertaa veneen kulkema matka.

Joten veneen liikkumisella on paljon vaikutusta potkurin hyötysuhteeseen ko. käyttötilanteessa. Paaluvedossa työntövoiman Veneelle tekemä työ on aina nolla. Potkurivirralle potkuri kyllä tekee työtä silloinkin, mutta se vaikuttaa vain tehon tarpeeseen ja löytyy (potkurin propulsio-) hyötysuhdetta laskettaessa ainoastaan nimittäjästä, ei koskaan osoittajasta.

"Luistolla voidaan toki mitata propulsiivista hyötysuhdetta, mutta se on eri asia kuin potkurin (propulsiivinen) hyötysuhde " Luisto on vain suuntaa antavaa, siitä ei yksinään voida laskea propulsiivista hyötysuhdetta. Ja sehän on ainoa hyötysuhde jolla on tässä yhteydessä merkitystä, pumpun siipipyörissä tilanne on sitten ihan toinen, siinähän ei ole kyse propulsiosta, ellei sitten puhuta vesisuihkuvedon impelleristä.

"Hyötysuhde määräytyy siitä kuinka suuri osuus akselin pyörittämiseksi vaaditusta momentista muuttuu työntövoimaksi." - No ei, eihän noissa ole edes samoja yksiköitä. Annetulla momentilla voidaan teoriassa tuottaa ihan miten suuri työntövoima tahansa ilman ylärajaa, kunhan kierroksia samalla lisätään, sekä potkurin halkaisija & nousu & pinta-ala & lapaprofiilit muutetaan sopiviksi.
Käytännössä materiaalien rajalliset lujuus arvot rajoittavat, eikä suinkaan hyötysuhde, mikä ei liity tähän mitenkään !

panu kirjoitti:

Sähkömoottorin suuri vääntömomentti saadaan hyötykäyttöön vaihteistolla, jota veneiden moottoreissa useasti onkin, että ei se vääntö turhaa ole, niinkuin tässä jotku väittää.
mitä enemmän vääntöä -> sitä enemmän kärsii muuttaa pyörimisnopeutta.
esim 2.2kW sähkömoottorista saadaan heittämällä 600Nm, joka jää polttomoottoreissa vain haaveeksi..

Lue lisää

"Sähkömoottorin suuri vääntömomentti saadaan hyötykäyttöön vaihteistolla, jota veneiden moottoreissa useasti onkin ..."
Sähköperämoottoreissa ei ole yleensä mekaanista vaihteistoa lainkaan, ja muissakaan veneissä on useita välitys suhteita samaan suuntaan vaan todella harvinaisissa poikkeus tapauksissa.
Jos poikkeuksellisesti sähkömoottorin suuri alavääntö saadaan käyttöön, tapahtuu se useimmiten säätölapapotkureilla, joita laivoissa usein käytetään, sähköperämoottoreissa niitä ei löydy.

Ja kun sitten erikoistilauksena teetät sen kalliin ja painoa lisäävän vaihteiston, niin mitä hyötyä luulet siitä olevan verrattuna suurempien kierrosten käyttöön pienemmällä väännöllä ja samalla teholla ? Käytännössä potkurille tuleva vääntö pysyy samana ja vaihteisto hukkaa enemmän tehoa matkalle. Älytön ratkaisu.

yrität selittää ???? kirjoitti:

"Sähkömoottorin suuri vääntömomentti saadaan hyötykäyttöön vaihteistolla, jota veneiden moottoreissa useasti onkin ..."
Sähköperämoottoreissa ei ole yleensä mekaanista vaihteistoa lainkaan, ja muissakaan veneissä on useita välitys suhteita samaan suuntaan vaan todella harvinaisissa poikkeus tapauksissa.
Jos poikkeuksellisesti sähkömoottorin suuri alavääntö saadaan käyttöön, tapahtuu se useimmiten säätölapapotkureilla, joita laivoissa usein käytetään, sähköperämoottoreissa niitä ei löydy.

Ja kun sitten erikoistilauksena teetät sen kalliin ja painoa lisäävän vaihteiston, niin mitä hyötyä luulet siitä olevan verrattuna suurempien kierrosten käyttöön pienemmällä väännöllä ja samalla teholla ? Käytännössä potkurille tuleva vääntö pysyy samana ja vaihteisto hukkaa enemmän tehoa matkalle. Älytön ratkaisu.

Lue lisää

ootko ikinä purkanu veneen sähkömoottoria..?? kyllä sieltä se vaihteisto löytyy..
Useimmat pienet veneen moottorit on toteutettu näin. ei ole mikään harvinaisuus.Et tiedä asiasta mitään, puhut mitä sylki suuhun tuo.. toki tämmöisissä ratkaisuissa hammasrattaat ovat muovia(kevyitä, eivät ruostu) koska moottorin tehokin pyörii siinä 80-200 watin tienoilla.
Ja hammastus on siellä sen takia että saadaan vääntöä lisää, kyllä se näin on vaikket usko..teho pysyy suunnilleen samana mutta vääntö kasvaa, ja sitä on nähty tarpeelliseksi kasvattaa näin pienessä moottorissa.

Eli hammasrattailla kierroksia pienennetään, ei kasvateta.. yleensä kun sähkömoottorit pyörivät jo liiankin lujaa tällaiseen tarkoitukseen (n.1500-3000rpm)

Ja tämä sun painoväittämä: kalliit painavat vaihteistot voidaan kumota samantien..
painoa tuskin tulee välitysten muuttamisella muutamaa prosenttia enempää.
Ja nämä vaihteistot tehdään siellä "kiinan tehtaalla" jo valmiiksi, kyseessä EI ole mikään erikoistilaus. Jos moottorissa ei vaiheistoa, ei tätä tietenkään kannata jälkeenpäin tekemään..
Ja huom! Puhun pienistä veneen sähkömoottoreista, isommissa asia voi olla eri, mutta silloin tuskin käytetään enään sähköä..

vai sittenkin kirjoitti:

>"Sähkömoottorin vääntökäppyrä peittoaa polttomoottorin mennen tullen jo pienilläkin kierroksilla."
Niinhän tuo peittoaa, mutta potkurin väännön tarve tippuu kierrosten laskiessa selvästi nopeammin kuin polttomoottorin vääntökäyrä, joten polttomoottoreissakin on alemmilla kierroksilla turhan paljon vääntöreserviä. Ei siitä ole mitään hyötyä, että sähkömoottoreissa on sitten vieläkin enemmän vääntö reserviä alakierroksilla, kun ei se potkuri sitä mitenkään pysty käyttämään mihinkään.

Työntövoiman ratkaisee teho ja potkurin hyötysuhde yhdessä. Potkureiden hyötysuhde on jo määritelmän mukaan nollassa nolla nopeudella, ja lähtee siitä kasvamaan nopeuden kasvaessa !

Hyötysuhde on aina maximissaan huippunopeudella, jos mikään muu voima ei venettä tuon potkurin lisäksi vedä eteenpäin. Jos taas vetää, muuttuu potkuri turbiiniksi yli kierroksilla ja vetää koneen ylikierroksille mukanaan. Käytännössä veneitä ei vaan niin kovaa yleensä hinata, että tästä tulisi ongelmia, yleensä hinattavan kone kun ei edes käy. Jos lentokoneessa ei ole säätölapa potkuria, on syöksy nopeus aina rajoitettu tuon ylikierros ongelman takia ja yleensä selvästi äänen nopeutta alempana.

Työntövoiman maximi taas on yleensä perämoottoreilla paaluveto tilanteessa tai hieman suuremmissa nopeuksissa jos noususuhde (P/D) on suuri. (yli 1.2:n)

Englannin taitoisille lisätietoa potkureden ominaisuuksista ja potkuriteoriasta löytyy linkistä :
http://www.mh-aerotools.de/airfoils/
Kannattaa tutustua tuohon saittiin jos aihe oikeasti kiinnostaa.

Lue lisää

Sitä hallitseville...

Ei ole ratkaisevaa onko koneessa säätölapapotkuri, vai ei. Yksikään säätölapapotkuri ei pysty rajoittamaan kierroksia loputtomasti.

Ja äänivallin rikkominen potkurikoneella vaakalennossa on käytännössä mahdotonta. Potkurilapojen kärjet nimittäin sakkaavat, jolloin potkuri vastaa ilmanvastukseltaan halkaisijansa kokoista umpinaista levyä.

Ännivalli on tosin kertomusten mukaan murrettu ainakin Typhoon hävittäjällä, mutta pystysurassa syöksyssä..

Kannattaa muistaa, että suomen ilmavoimien kaksi ensimmäistä suihkuhävittäjämallia eivät kyenneet yliääninopeuksiin vaakalennossa. Eli De Havilland Vampire (ei milloinkaan), ja Folland Gnat (kykeni loivassa syksyssä).

Samoin hyötysuhde varsinkin bensiniin verratuna

panu kirjoitti:

Sähkömoottorin suuri vääntömomentti saadaan hyötykäyttöön vaihteistolla, jota veneiden moottoreissa useasti onkin, että ei se vääntö turhaa ole, niinkuin tässä jotku väittää.
mitä enemmän vääntöä -> sitä enemmän kärsii muuttaa pyörimisnopeutta.
esim 2.2kW sähkömoottorista saadaan heittämällä 600Nm, joka jää polttomoottoreissa vain haaveeksi..

Lue lisää

Puhut nyt tehosta ja väännöstä kuin ne olisisvat toisistaan rippumattomia suureita.

jo papparaiset päikkäreiltänne kirjoitti:

Eihän tuo edellinen puhunut mitään sähkömoottorin vaan potkurin hyötysuhteesta! Ja täyttä asiaakin pienin varauksin.

Pankaahan vanhat parrat van se sähkömoottorinne veteen ilman sitä ropelia; ei se yksinään mitään siellä tee kuin korkeintaan surisee kivasti!

Edellinen tuossa kiinnitti aivan aiheesta huomion itse potkurin hyötysuhteeseen, sillä juuri potkuri on se osa joka sen työntövoiman synnyttää.

Mutta tämäkin meni siinä vähän vikaan, että ei potkurin hyötysuhdetta mitata veneen kulkunopeudesta vaan siitä nopeuslisästä potkurivirtaukseen jonka se aiheuttaa.
Potkurin hyötysuhteella mitataan vain ja ainoastaan sitä suhdetta mikä on työntövoiman tekemän työn ja akselille syötetyn työn suhde.

Potkuri tekee työtä liikuttaessaan vettä synnyttääkseen työntövoimaa - riippumatta siitä liikkuuko vene vai ei. Hyötysuhde määräytyy siitä kuinka suuri osuus akselin pyörittämiseksi vaaditusta momentista muuttuu työntövoimaksi.

Ei veneen potkuri tässä suhteessa eroa mitenkään esim. vesipumpun siipipyörästä , eikä se pumpun siipipyörän hyötysuhdekaan märity sen mukaan onko pumppu liikkuvalla alustalla ja liikkeessä vai paikoillaan vain ja ainoastaan sen paine-tuoton mukaan.
Hinaajan ja nopean veneen potkureilta vain halutaan eri asiaa, toiselta vaaditaan suurta vetokykyä hyvinkin hitaassa nopeudessa , toisaalta taas suorituskykyä toisessa ääripäässä. Jos hinaajan potkurin hyötysuhde olisi 0, ei koko hommassa olisi mitään mieltä; mutta onneksi se ei mene noin, vaan niin että kun potkuri tuottaa silloin maksimaalisen työntövoiman, on sen hyötysuhdekin hyvä.

Tässä menee hyvin monelta puurot ja vellit sekaisin, potkurin luisto kun erehdytään sekoittamaan tuohon hyötysuhteeseen. Luistolla voidaan toki mitata propulsiivista hyötysuhdetta, mutta se on eri asia kuin potkurin hyötysuhde - näillä on kuitenkin myös tekemistä keskenänsä, mikä sekoittaa helposti lisää ellei kykene näkemään puita metsästä.

Lue lisää

"Potkuri tekee työtä liikuttaessaan vettä synnyttääkseen työntövoimaa - riippumatta siitä liikkuuko vene vai ei."
Kyllä. Mutta vain osa potkurin aikaansaaman työntövoiman tekemästä työstä on hyötytyötä, loput hukkatyötä. Se jäi sinulta kokonaan huomaamatta.

" Hyötysuhde määräytyy siitä kuinka suuri osuus akselin pyörittämiseksi vaaditusta momentista muuttuu työntövoimaksi."
No ei todellakaan. Hyötysuhde on yksikötön ja dimensioton suure, ei suinkaan yksikössä N/W mitattava kuten kuvittelet.

Yleisesti käytössä olevien määritelmien mukaan:
Hyötyteho on sama kuin työntövoima kertaa veneen vauhti työnnön suunnassa.
Potkurin ottoteho taas on akselin kulmanopeus kertaa vääntömomentti.
Potkurin hyötysuhde = hyötyteho / ottoteho.


Juuri tässä suhteessa potkuri eroaa ratkaisevasti vesipumpun siipipyörästä, niille määritelty hyötyteho poikkeaa ratkaisevasti toisistaan, vaikka kyse jostain syystä olisikin täsmälleen samasta kappaleessa, jota käytettäisiin sekä potkurina että pumpun siipipyöränä tilateesta riippuen.

niinhän se on, sähkömoottori ottqaa käynnistyessään n. 6 kertaisen virran..

panu kirjoitti:

niinhän se on, sähkömoottori ottqaa käynnistyessään n. 6 kertaisen virran..

no väliähän on sillä että jos sähkö ja bensa moottoreissa olisi samanlaiset potkurit ja otettaisiin huomioon potkurin kierroslukumäärä ja vääntö saataisiin vertailtua niinsanotusti moottoreiden potkutehoa eli työntövoimaa ja sen jälkeen siirryttäisiin miettimään kumpi käy kalliimmaksi 100 euron akku ja esimerkiksi 140 euron minn kota sähkömoottori jotka kestäisivät käytössä hyvinkin 2-5 vuotta ja samalla säästäisit luontoa vaiko noin 200 euron ýhtä tehokas bensa moottori ja 2-5 vuoden bensa kulut

no joo kirjoitti:

no väliähän on sillä että jos sähkö ja bensa moottoreissa olisi samanlaiset potkurit ja otettaisiin huomioon potkurin kierroslukumäärä ja vääntö saataisiin vertailtua niinsanotusti moottoreiden potkutehoa eli työntövoimaa ja sen jälkeen siirryttäisiin miettimään kumpi käy kalliimmaksi 100 euron akku ja esimerkiksi 140 euron minn kota sähkömoottori jotka kestäisivät käytössä hyvinkin 2-5 vuotta ja samalla säästäisit luontoa vaiko noin 200 euron ýhtä tehokas bensa moottori ja 2-5 vuoden bensa kulut

Lue lisää

mutta kysymyshän oli alunperin tässä keskustelusta että kuinka paljon tehoa on sähkömoottorissa ja kukaan ei ole siihen vielä suoraan vastannut vaan jaaritellut momenteista ja käppyröistä eikö kukaan voinut sanoa että esimerkiksi 12 volttinen 60 amppeerituntinen sähkömoottori saa noin esimerkiksi 1500 wattia tehoa aikaan ja hevosvoimina se on noin 1,3 hv

tämä nyt oli vain esimerkki kuinka pitäisi tuohon kysymykseen vastata voisitteko pliis tehä sen ja vastata suoraan suoraan kysymykseen

no jaa kirjoitti:

mutta kysymyshän oli alunperin tässä keskustelusta että kuinka paljon tehoa on sähkömoottorissa ja kukaan ei ole siihen vielä suoraan vastannut vaan jaaritellut momenteista ja käppyröistä eikö kukaan voinut sanoa että esimerkiksi 12 volttinen 60 amppeerituntinen sähkömoottori saa noin esimerkiksi 1500 wattia tehoa aikaan ja hevosvoimina se on noin 1,3 hv

tämä nyt oli vain esimerkki kuinka pitäisi tuohon kysymykseen vastata voisitteko pliis tehä sen ja vastata suoraan suoraan kysymykseen

Lue lisää

Kaivele moottorien ottamat virtatiedot jostakin esille. Teho on Jännite kertaa virta. Siis esim. 12 V x 30 A = 360 W (wattia) eli 0,36 kilowattia.

1 hevosvoima on 735 wattia eli 360 wattia on noin ½ hv.

Tuo on siis ottotehoa.

Teho määrää huippunopeuden riippumatta siitä synnytetäänkö se sähköllä vai bensalla, mutta vaikutusta on myös voimansiirron häviöillä, potkurin hyötysuhteella ym. ym..

sähköinsinööri kirjoitti:

Kaivele moottorien ottamat virtatiedot jostakin esille. Teho on Jännite kertaa virta. Siis esim. 12 V x 30 A = 360 W (wattia) eli 0,36 kilowattia.

1 hevosvoima on 735 wattia eli 360 wattia on noin ½ hv.

Tuo on siis ottotehoa.

Teho määrää huippunopeuden riippumatta siitä synnytetäänkö se sähköllä vai bensalla, mutta vaikutusta on myös voimansiirron häviöillä, potkurin hyötysuhteella ym. ym..

Lue lisää

no tulihan sieltä hyvä vastaus siitäpä vaan laskemaan mutta onko esim 30 amppeeria sama kun 30 ah eli ampeeri tuntia

no juu kirjoitti:

no tulihan sieltä hyvä vastaus siitäpä vaan laskemaan mutta onko esim 30 amppeeria sama kun 30 ah eli ampeeri tuntia

Kun se Ah on kulutus (ampeeria tunnissa). Ja se 30A on se virta, josnka esimerkkitapauksessa moottori ottaa maksimissaan akusta. 60 ampeeritunnin akulla voisit siis teoriassa ajaa 2 tuntia.

Minikokoisen 2 milliwatin sähkömoottorin käynnistämiseen ei todellakaan tarvita voimalaitosta, ei vaikka käynnistysvirta olisikin 6-kertainen.
Esim milliamppeerin virta 12 voltin jännitteellä ottaa jo sen kuusinkertaisen määrän, eli 12 milliwattia sähkötehoa, mikä on vähintäänkin tarpeeksi 2 milliwatin sähkömoottorille.

Tässä hiukan lukemistoa Torqeedon välittämänä. Torqeedon 4 kilowatin perämoottorissa otetaan akuista rinnan 48 volttia. 12 voltin systeemillä tulisi ranteen paksuiset kaapelit. 2 kilowatin kone ottaa muistaakseni 24 volttia. Siellä on vaihteisto raksuttamassa, jolla säädetään pyörimistä. Nuo Minnkotat sun muut taitaa olla alle kilowatin koneita. Sähkömoottorin sähkönkulutuskäyrä kasvaa jyrkästi, kun moottorista otetaan melkein huipputeho irti. Niinpä jos moottoria pyöritetään vajaateholla, sillä päästään paljon pidempi matka. Tehoreservi on siis tärkeä.

http://www.torqeedo.fi/?p=6

Akkumäärä riippuu tarpeesta. Jos sähkömoottorilla vain uistellaan, ja veneessä on myös polttomoottori, ei akkuja paljon tarvita. Soutuveneessä lähivesillä pyörittäessä akkuja ei kauheasti tarvita, jos voidaan soutaakin takaisin kotiin.

Ei kelirikko veneessä moottoria tartte.Hommaat optimisti jollan ja annat tuulivoiman hoitaa homman.Taatusti äänetön ja eko.Kymmenen sentin jäissä menee niin kun olis kesäkeli.

En tiedä millainen potkuri on Torqeedossa, mutta oman kokemukseni perusteella en todellakaan suosittele muovipotkuria jäissä ajoon. Tuli joskus taisteltua saareen soutuveneellä kelirikkoaikaan. Ensin työnsin jään päällä kunnes jää oheni sen verran, että tipahti läpi. Sitten laitoin pienen (bensa)perämoottorin, jossa muovipotkuri. Hyvin meni vähän matkaa siten, että perämoottori puski keulaa jään päälle ja jää hajosi veneen alta. Noin 100 metrin jälkeen hävisi muovipotkurista lavat ja loppumatka olikin sitten hikistä hommaa.

Jonkun suojahäkin varmaan tarvitsisi potkurin ympärille noihin hommiin.

Sähköperämoottoreille ilmoitettu max työntövoima on aina paaluvedossa. Liikkeellä työntövoima on selvästi pienempi. Halvemmat eivät testeissä yleensä pääse lähellekään ilmoitettua paaluvetoa.

Siinäpä se, ajon aikainen vastusvoima olisi tiedettävä, kuten kirjoitin, jotta saataisiin oikea nettoteho.
Jos intoa piisaisi niin "tutkittavaa" venettä voisi hinata toisella veneellä jousivaaka välissä ja kirjata vastusvoima eri nopeuksilla. Veneen pitää olla käytäntöä vastaavassa lastissa ja asennossa.....
Sitten taas P=Fv käyttöön.

PS Aion testata juuri hankkimani Teno 46 halpiskoneen paaluvedon

Ravustaja

"Helpoin tie johtaa lihavuuteen". Siksi airot ja purje ovat OK. - Myös omavaraisuusnäkökulmasta.

Näkisin sähkömoottorin järkevänä lähinnä isompien purjeveneiden apumoottorina. Sähkön ongelmana ei ole moottorien teho, vaan akkujen varauskyky ja se estää pitempien matkojen teon sähköllä.

Anonyymi kirjoitti:

"Helpoin tie johtaa lihavuuteen". Siksi airot ja purje ovat OK. - Myös omavaraisuusnäkökulmasta.

Näkisin sähkömoottorin järkevänä lähinnä isompien purjeveneiden apumoottorina. Sähkön ongelmana ei ole moottorien teho, vaan akkujen varauskyky ja se estää pitempien matkojen teon sähköllä.

Lue lisää

Polttokenno sähköntuottajana tekee sähkömoottorista houkuttelevamman myös normaalissa käytössä.

Tekniikka on olemassa, mutta valmiita palikoita ei saa vielä kaupasta.

Anonyymi kirjoitti:

Polttokenno sähköntuottajana tekee sähkömoottorista houkuttelevamman myös normaalissa käytössä.

Tekniikka on olemassa, mutta valmiita palikoita ei saa vielä kaupasta.

Lue lisää

Polttokennoja ennen ydinreaktorit veneissä yleistyvät.

Anonyymi kirjoitti:

Polttokenno sähköntuottajana tekee sähkömoottorista houkuttelevamman myös normaalissa käytössä.

Tekniikka on olemassa, mutta valmiita palikoita ei saa vielä kaupasta.

Lue lisää

Joo, polttokenno sähköntuotannossa on pirun hyvä muuten mutta se kuluttaa enemmän sähköä kuin tuottaa...Tähän kun lisätään vielä miten haaveillaan esim. myös että auringon voimalla tehdään vetyä ja sitten sitä riittää ja varsinkin täällä pohjolassa niin sitten ollaan jo pitkällä laiturista...

Jos jännite tosiaan on moottorilla saakka 12 V tuolla virralla, on moottorin sähköteho 360 W. Akseliteho on sitten ainakin 20% vähemmän. Ja hyvin todennäköisesti ei 30 A kuormalla saada 12 V moottorille saakka.

Tavallisten perämoottoreiden tehot ilmoitetaan aina akselitehona ja mittauksissa pienissä perämoottoreissa on yleensä aina enemmän tehoa kuin ilmoitettu.