Vaihtarivuotenani lihoin 57 kilosta 63 kiloon. Kotiin tultuani päätin laihduttaa kilot pois. Nyt olen laihtunut 54 kiloon saakka, ystäväni ovat minusta huolissaan, mutta omasta mielestäni syömiseni on edelleen kontrollissa. Laihtumiseni myötä olen oppinut pitämään kropastani aivan eri tavalla kuin koskaan aikaisemmin - en tahdo enää juurikaan laihtua vaan hoitaa "uutta" kroppaani syömällä vain terveellistä ravintoa.
Pääkeinoni laihduttamisessani oli alusta saakka lounaan karsiminen pois, sillä en onnistunut pienentämään annoskokoja. Aluksi en kiinnittänyt niin paljoa huomiota siihen, mitä söin päivälliseksi, kunhan se oli tavallista kotiruokaa. Myöhemmin kiinostuin terveellisestä ruokavaliosta: olen vaihtanut kokojyvätuotteisiin, syön usein kasvisruokaa ja muutenkin ruokani on kasvispainotteista, en käytä kermaa tai lisättyä rasvaa ja usein jätän myös lisukkeen (peruna/riisi/pasta) pois ja sen sijaan syön kasviksia. En syö enää laisinkaan roskaruokaa ja kaiken herkuttelun olen rajannut yhteen päivään viikossa. Aluksi herkuttelupäivänä santsasin kovasti esim. irtokarkkeja ja keksejä, mutta nykyisellään herkuttelen lähinnä tummalla suklaalla ja kuivatuilla hedelmillä. Kiinnitän huomiota hiilihydraattien laatuun (suosin hitaita hiilihydraatteja), vältän turhia välipaloja ja välipalana suosin hedelmiä/kasviksia.
Nautin siitä, että kun jätän esim. runsaasti hiilihydraatteja sisältävän pastan pois annoksesta, voin syödä suhteellisen ison annoksen ja tuntea itseni kylläiseksi ilman ikävää vatsan turpoamista. Harrastan liikuntaa 4-5 kertaa viikossa ja urheiluharrastukseni vuoksi suosin proteiinirikasta ruokavaliota.
Ainoa ruokavaliollinen "paheeni" on light cola, jota juon yleensä lounaan tilalla 0,5 litraa. Se vie pois napostelutarpeen, joten olen sallinut sen itselleni vaikka muuten karttelen hiilihappoja ja keinotekoisia makeutusaineita.
Ruokavalioni muutoksen myötä aineenvaihduntani toimii paremmin ja nopeammin, en kärsi juuri ollenkaan turvonneesta vatsasta tai muista vatsavaivoista, oloni on kevyt ja tunnen itseni entistä energisemmäksi. KYSYMYS KUULUUKIN, ONKO RUOKAVALIOSSANI JOTAIN SAIRAAN KUULOISTA? Ystäväni ovat huolissaan kun en kahville mennessä osta kahvileipää tai ulkona syödessä valitsen terveellisimmän vaihtoehdon (usein salaatti) enkä suostu syömään mitään jos tarjolla on vain roskaruokaa. Omasta mielestäni olen löytänyt hyvän elämäntavan, jonka avulla voin hyvin. Painoni ei ole enää kovassa laskussa enkä edes tavoittele laihtumista, sillä pidän kovasti kropasta, jonka olen uuden ruokavalioni ja lisääntyneen liikunnan avulla saavuttanut.
Näin tapaan syödä:
- aamiainen: kahvia, maitoon tehtyä täysjyväkaurapuuroa marjojen tai hedelmien kera
- välipala: hedelmä, usein light colaa
- lämmin ruoka: monipuolinen ja terveellinen ateria, annoskoko aivan normaali
- välipala: hedelmä, mahdollisesti teetä tai kahvia
- illalla: esim. maustamatonta jugurttia marjojen kera tai puuroa
Monet ystäväni, jotka opiskelevat, syövät vain yhden lämpimän aterian päivässä (ateria opiskelijaruokalassa), joten mielestäni siinä ei ole edes mitään kovinkan kummallista, että jätän yhden aterian välistä. Opiskelijaystäväni tapaavat syödä kotiin päästyään leipää jne, minä syön kaurapuuroa, onko se sitten muka niin pahasta?
Pääkeinoni laihduttamisessani oli alusta saakka lounaan karsiminen pois, sillä en onnistunut pienentämään annoskokoja. Aluksi en kiinnittänyt niin paljoa huomiota siihen, mitä söin päivälliseksi, kunhan se oli tavallista kotiruokaa. Myöhemmin kiinostuin terveellisestä ruokavaliosta: olen vaihtanut kokojyvätuotteisiin, syön usein kasvisruokaa ja muutenkin ruokani on kasvispainotteista, en käytä kermaa tai lisättyä rasvaa ja usein jätän myös lisukkeen (peruna/riisi/pasta) pois ja sen sijaan syön kasviksia. En syö enää laisinkaan roskaruokaa ja kaiken herkuttelun olen rajannut yhteen päivään viikossa. Aluksi herkuttelupäivänä santsasin kovasti esim. irtokarkkeja ja keksejä, mutta nykyisellään herkuttelen lähinnä tummalla suklaalla ja kuivatuilla hedelmillä. Kiinnitän huomiota hiilihydraattien laatuun (suosin hitaita hiilihydraatteja), vältän turhia välipaloja ja välipalana suosin hedelmiä/kasviksia.
Nautin siitä, että kun jätän esim. runsaasti hiilihydraatteja sisältävän pastan pois annoksesta, voin syödä suhteellisen ison annoksen ja tuntea itseni kylläiseksi ilman ikävää vatsan turpoamista. Harrastan liikuntaa 4-5 kertaa viikossa ja urheiluharrastukseni vuoksi suosin proteiinirikasta ruokavaliota.
Ainoa ruokavaliollinen "paheeni" on light cola, jota juon yleensä lounaan tilalla 0,5 litraa. Se vie pois napostelutarpeen, joten olen sallinut sen itselleni vaikka muuten karttelen hiilihappoja ja keinotekoisia makeutusaineita.
Ruokavalioni muutoksen myötä aineenvaihduntani toimii paremmin ja nopeammin, en kärsi juuri ollenkaan turvonneesta vatsasta tai muista vatsavaivoista, oloni on kevyt ja tunnen itseni entistä energisemmäksi. KYSYMYS KUULUUKIN, ONKO RUOKAVALIOSSANI JOTAIN SAIRAAN KUULOISTA? Ystäväni ovat huolissaan kun en kahville mennessä osta kahvileipää tai ulkona syödessä valitsen terveellisimmän vaihtoehdon (usein salaatti) enkä suostu syömään mitään jos tarjolla on vain roskaruokaa. Omasta mielestäni olen löytänyt hyvän elämäntavan, jonka avulla voin hyvin. Painoni ei ole enää kovassa laskussa enkä edes tavoittele laihtumista, sillä pidän kovasti kropasta, jonka olen uuden ruokavalioni ja lisääntyneen liikunnan avulla saavuttanut.
Näin tapaan syödä:
- aamiainen: kahvia, maitoon tehtyä täysjyväkaurapuuroa marjojen tai hedelmien kera
- välipala: hedelmä, usein light colaa
- lämmin ruoka: monipuolinen ja terveellinen ateria, annoskoko aivan normaali
- välipala: hedelmä, mahdollisesti teetä tai kahvia
- illalla: esim. maustamatonta jugurttia marjojen kera tai puuroa
Monet ystäväni, jotka opiskelevat, syövät vain yhden lämpimän aterian päivässä (ateria opiskelijaruokalassa), joten mielestäni siinä ei ole edes mitään kovinkan kummallista, että jätän yhden aterian välistä. Opiskelijaystäväni tapaavat syödä kotiin päästyään leipää jne, minä syön kaurapuuroa, onko se sitten muka niin pahasta?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Minusta tuo kuulostaa ihan terveeltä. Siltä mihin kaikkien pitäisi pyrkiä. Ainut vähän epänormaali juttu on, ettet voi edes välillä hellittää terveellisyydestä. Normaali ihminen voi kuitenkin esim juhlissa syödä palan kakkua ja jatkaa seuraavana päivänä terveellisesti. Ei terveellinen ruokavalio yhteen juhlaan kaadu.
Siinä minun mielipiteeni. Ei ehkä kovin luotettava, koska käsitys anorektikon käsitys terveellisyydestä voi olla aika kiero...
En ymmärrä, miten elät noin vähällä, kun kerta liikuntaakin paljon harrastat. Itse juoksen 4-5 kertaa viikossa 5 km:n lenkin ja tyyppillen päivän ruokalistani voisi olla esimerkiksi tämä:
AAMUPALA:
- 3 dl kaurapuuroa 2 dl maitoa
- 2 juusto-voiruisleipää
- omena
LOUNAS:
- normaali lämmin ateria
- 2 voileipää
- 2 dl maitoa
"PÄIVÄLLINEN"
- kaksi uunivoileipää (= kaksi ruisleiää voi 4 siivua juustoa)
- 200 g viiliä
ILTAPALA
- 2 juusto-voiruisleipää
- 200 g viiliä
- omena
- banaani
Kaloreita yhteensä 2 100-2 300.
Kaikki käyttämäni maitotuotteet ovat normaaleja eivät siis ikinä mitään kevyttuotteita. Juustona käytän usein Oltermannia ja leiville sipaisen Oivariinia. Roskaruokaa kuten hampurilaisia ja pizzoja syön muutaman kerran kuussa. Mistään roskaruokafobiasta en enää kärsi.
Omasta mielestäni syöt aivan liian vähän. En toki tiedä ateriakokojasi, mutta tuskin saat enemmän kuin 1 000 kcal/päivä, mikä on todella vähän. Itse söin tuollaisia määriä anoreksia-aikanani, jolloin painoni tippui lopulta 35 kilogrammaan. Jos painosi ei enää tipu, se ei ole ihme, sillä elimistösi saattaa alkaa siirtyä tuolla energiämäärällä säästöliekille. Syöt runsaasti hedelmiä ja kasviksia, mutta esimerkiksi kalsium-saantisi jää vajavaiseksi (suositus: 4-5 annosta) samoin rasva, eli parantamisen varaa todella on.
Kannattaa ihan oikeasti alkaa syödä normaalisti, sillä aliravitsemus altistaa osteoporoosille, kilpirauhasen vajaatoiminnalle, aivoaineskadolle etc. etc. Jos sinun on vaikea hahmottaa, paljonko sinun tulisi syödä, kokeile tuota minun ruokalistaani, sillä oletan, että kulutat about saman kuin minäkin. Tai kysy ravitsemusterapeutin apua!
Onnea matkaan! :D
PS. Kuinka pitkä ja kuinka vanha olet?
Olen 20-vuotias, 168cm pitkä -> painoni 54kg on siis täysin normaali painoindeksin ollessa 19,1.
Tuosta maitokommentista sen verran, että uskoakseni syön kylliksi maitotuotteita: keitän puuron aina maitoon (annoksessa 2,5dl maitoa), juon kahvia maidolla, syön paljon raejuustoa jne.
Olen silloin tällöin laskenut päivän kalorit ja mielestäni syön n. 1500-2000 kcal. Olen todennut, että minulle sopii paremmin syödä kerran päivässä reilumpi annos ruokaa kuin syödä kaksi pienempää ateriaa päivässä. En siis elä millään anorektikon annoksilla, vaan päivän lämmin ateriani on lautasmallin mukainen, tosin usein painotan enemmän pääruokaa (kalaa, kasvisruokaa, kanaa jne) ja syön vähemmän lisuketta.
Päivän ruokailuni:
- aamiainen: täysjyväkaurapuuro (maitoon tehtynä), sokeroimatonta mustikkakeittoa, rusinoita, kahvia
- välipala: kaksi päärynää
- lämmin ruoka: täytetyt kesäkurpitsat kasvis-raejuustotäytteellä, bulguria, pinaattikastiketta, salaattia
- välipala: omena, teetä
- iltapala: täysjyväkaurapuuroa (maitoon tehtynä), kanelia, kourallinen kuivattuja banaanilastuja
mun mielestä tossa sun ruokavaliossa ei oikeestaan ole mtn pahaa.. kyllähän ihminen pärjää ihan hyvin vähemmälläkin ruualla kunhan ruoka on ravinnerikasta. esim aasian maissa syödään monesti kasvispainotteisesti eikä niin paljoa kuin esim länsimaissa on tapana. Jos tuo tyyli sopii sinulle ilman että se tuntuu väkinäiseltä ja kun kerran tunnet olosi hyväksi etkä ole alipainoinenkaan niin en usko että tuossa mitään vikaa ole. kunhan juuri huolehtii siitä ettei energia vajetta tule liikaa ja kaikki tarpeelliset ravintoaineet löytyvät, rasvakin. kunhan et enään tuosta laihduttele
syön myös TODELLA terveellisesti! joskus tulee jopa paha omatunto ku syö NIIN paljon vaikka energiamäärä on kohdallaan. mua ärsyttää ku ihmiset ympärillä kohtelee mua niiku olisin nirso, pelkäisin kaloreita tai olisin syömishäirikkö, vaikka olen vain TIETOISA mitä syön. jos kerran syön pizzaa, nii on oikeesti fyysisesti paha olo sen jälkeen. eikä ees maistu hyvältä.
kuulen usein ''no UUUH , yks pulla! ei se sun maailmaa kaada?'' mutta ne ei vaan ymmärrä että se ei tuo mitään mielihyvää.. ku tiiän että voisin syödä 8-10 omenaa sen wienerin sijaan, tekee paljon enemmän maukkaita, rapeita omenia, ku ällöttävää rasva-sokeri palloo joka ei tuo mitään hyvää kroppaan..
jos on sokerinhimo, tiedän että se on vaan koska on:
nälkä
väsy
tai jano.
jos ne sitten korjaa, ei enää tahdo sokeria. ja jos tarkistaa että koskaan ei oo mitään noista, nii ei sitä sokeria tarvi mässäillä!
TÄTÄ KAVERIT EI VAAN YMMÄRRÄ!! soittelee terveydenhuoltajalle ja paapattaa että mä en oo normaali ja et aattelen liikaa mitä syön..
tekis mieli OPETTAA kaikille muillekki miten hyvin ja terveellisesti vois elää.
Kiitos kommentistasi, kohtalotoverini! Fakta on se, että terveellisestä ruuasta tulee hyvä olo, miksi siihen ei siis kannattaisi pyrkiä? Epäterveellinen ruoka aiheuttaa minulle morkkiksen lähinnä siksi, että olen niin tietoinen siitä, mitä kaikkea p*skaa ruoka sisältää. En enää saa mitään nautintoa sellaisesta ruuasta voin vain huonosti jälkikäteen (turvonnut vatsa, väsymys, ärtymys).
Ulkona syöminen ja esim. leffaillat ahdistavat minua, sillä kuulen jatkuvasti negatiivissävytteisiä kommentteja kun kieltäydyn roskaruuasta ja herkuista. Ystäväni kuitenkin ovat nähneet, että syön ruokaa ihan normaalisti eli heillä ei ole syytä epäillä että olisin syömishäiriöinen. Onneksi olen taitava ruuanlaittaja - ulkona syömisen sijaan ehdotan usein, että sen sijaan voin kokkailla ja tarjota aterian koko porukalle. Terveellinen ruokahan ei todellakaan tarkoita mausta karsimista vaan päinvastoin ;)
Outoa, että täysin terveet ihmiset - joilla ei edes SH-historiaa - hengailevat syömishäiriöisten palstalla... Väitän, että teitä itseännekin hiukkasen pelottaa omat vouhotuksennne, koska tänne kerta olette ajautuneet. Tuskin teillä mitään anoreksiaa on, mutta ortoreksiasta en olisi niin varma, jos ei itselleen koskaan mitään roskaruokaa tai herkkuja voi sallia. Kaikenlainen ehdottomuus kielii lähes aina jonkinlaisesta psyykkisestä epätasapainosta. Toki kyse ei ole välttämättä ortoreksiasta. Saatatte myös kärsiä huonosta itsetunnosta, jota yritätte pönkittää "täydellisellä" ja "ihanteidenmukaisella" toiminnalla. Tai ehkä olette vain jotain kontrollifriikkejä ja perfektionisteja, mutta älkää polttako itseänne loppuun!
Missä muuten opiskelette/ mihin pyritte? En yllättyisi, jos listallanne olisi oikis tai lääkis!
PS. Aloittaja, olen pahoillani että arvioin väärin energiamääräsi! :D Painoindeksiltäsi olet ainakin täysin terve, jos kuukautisesi etc pyörivät normaalisti.
etsin vain hakusanoilla ''terveellinen ruokavalio'' ym, ja tänne sit jouduin! en sitten tiedä keskustelun avaajasta, mut ei kannata väittää asioita josta ei tiedä!
miksi osoitat sormia, kun itse olet tällä palstalla? mitä asiaa sulla on täällä?
tahdon ravintoterapeutiksi. tai liikunnanopettajaksi. ei siksi että haluaisin olla täydellinen, vaan koska tahdon auttaa muita
Olen entinen anorektikko ja toivon voivani antaa tukea muille. Siki annoin tuon ruokalistanikin. Ei ollut tarkoitus ärsyynnyttää ketään. Anteeksi!
En sanoisi "hengailevani" tällä palstalla, mutta koska olen viime aikoina kuullut ystäviltäni syömishäiriökommentteja, ajattelin tulla kysymään syömishäiriöisten mielipidettä tähän asiaan. Itse olen pitänyt kiinni siitä kannasta, että homma ei ole lähtenyt lapasesta.
Mutta itse asiassa nyt kun mainitsit tuon ortoreksian niin aiheeseen tutustuttuani löydän itsestäni piirteitä, jotka sopivat tuohon diagnoosiin. Esimerkiksi "Ongelmaksi muodostuu usein se että hänen mielestään oikeanlaista ruokaa ei ole muualla kuin kotona tarjolla." ja "vaaravyöhykkeessä ovat nimenomaan sellaiset nuoret, jotka kiinnittävät kohtuuttoman paljon huomiota ruokavalioonsa. Ovat kiinnostuneita lisäaineista, vitamiineista ja yleensäkin ruokavalion sisällöstä. Tämä voi johtaa siihen, ettei uskalleta viettää tavanomaista arkea. Ei uskalleta mennä kavereiden kanssa ulos, vaan halutaan kaverit kotiin, jotta tiedetään ruoan olevan sopivaa." pätee aika pelottavan hyvin minuun. Silti olen edelleen sitä mieltä, ettei käyttäytymiseni ole missään nimessä sairaalloista. En käytä esimerkiksi järjettömästi aikaa ruokien suunnitteluun vaan valintani tulevat suhteellisen luonnostaan.
Tiedostan kuuluvani riskiryhmään sillä olen monissa asioissa perfektionisti, olen suorittajaihminen oikisopiskelija. Kuukautiseni eivät ole ikinä olleetkaan säännölliset (en syö e-pillereitä); kuukautisteni tulo on aina ollut suoraan verrannollinen stressitasooni. Kommenttisi herätti sen verran, että minun sietää olla varuillani. Juuri nyt mielestäni ruokavalioni on aika ihanteellinen (ja tätä mieltähän moni täälläkin on ollut) - saan tarpeeksi kaloreita ja tasaisesti kaikkia ravintoaineita. Mutta luin netistä aika pelottavaa tekstiä ortoreksian kehittymisestä. Mietin, kuinka voin ehkäistä ettei käyttäytymiseni lipsu syömishäiriöksi? Ortoreksiahan on psyykkinen sairaus, onko ylipäätään mahdollista kontrolloida itseään itsensä kontrolloimisessa?
Ruokavaliosi on oikein hyvällä mallilla. Syyttävä sormi osoittaa suomalaista kulttuuria kohti jollei muut ymmärrä. Ja sen kyllä katukuvastakin näkee ettei terveellinen ruokavalio ole ihan sisäistetty tässä maassa. Omapahan on ongelmansa, koska tietoa asiasta on ihan riittämiin tarjolla, ja jokaisen ulottuvilla.
Sen sijaan mitään ahdistusta on ihan turha potea. Jolleivat ymmärrä niin eivät ymmärrä, pitäkööt tunkkinsa. En minäkään kahvipöydässä yleensä syö mitään makeaa, paitsi joskus kokeeksi, kun makea lähinnä yököttää. Nykyään onneksi mm. avovaimon sukulaiset eivät edes yritä tyrkyttää mitään makeaa, vaan pöydästä löytyy usein suolaisiakin vaihtoehtoja. Ei vieläkään niitä terveellisempiä, mutta sentään vähän pullaa parempia.
Jatka vain samaan malliin niin hyvin menee.
pakko sanoa, että viestisi masensi mua pikkasen.:(
ei siis sillä et sun tilantees olis mitään väärin tjms, varsinkaan ku itse pidät ruokavaliostasi eikä sulla oo mitään 'masennusta' siihen et syöt noin terveellisesti jne..
ite oon anorektikko, painan n.40kg ja oon 153cm pitkä ja syön vähän mutta epäterveellisesti, ja lisäksi herkuttelen ainakin kerran viikossa, jolloin syön tosi paljon karkkia joskus jopa 2500kcal edestä.. terveellista ruokaa en ees halua syödä kun himoitsen niin paljon kaikkee epäterveellistä..
tänään oon jo syöny (ja suunnittelen syöväni)
1 profeel cottifrutti 90kcal
2 omenaa (kumpikin painaa n.180g) 200kcal
1 mc flurry, lakritsi 330kcal
2 kanakolmioleipää, jotain 409 kcal.
yhteensä jotain 1040kcal, ja mä sovin terapeuttini kanssa nostavani sen kalorimäärän 1100 kaloriin, mutten näköjään pysty..
sun ruokavalio ja elämäntyyli on kadehdittavan terveellinen, ja mua harmittaa ku ite en voi syödä samalla tavalla ja liikkuu yhtä paljon ja silti olla ilonen. se tuntuis mun mielestä vaan ihan sellaselta 'pakkopullalta', ja etten vois koskaan syödä mitään hyvää..:(
jos koet, että voit nauttia elämästäsi ja ajatukset ei pyöri samalla tavalla ku mulla pelkän ruuan ympärillä ja pystyt joskus herkuttelemaankin (ei tietenkään pakko jos ei tee mieli mitään hyvää!!) niin ei tossa mitään pahaa ole, päinvastoin! tarkkaile kuitenkin vielä sitä et jos paino alkaa tippumaan, niin sillon sun pitää suurentaa annoskokoja tai jotain.:)
hyvää kevättä sinulle!