On valitettavaa, että kansanedustaja Salovaara on joutunut sairastelemaan.
Vaan eipä ole tullut huomattua, että mies on ollutkaan poissa rivistä.
Voisiko olla mahdollista, että sairastumisen olisi aiheuttanut burn out, stressi, - työuupumus? Lienee kai sekin mahdollista eduskunnassa, vai?
Julkisuudessa pitää kuitenkin muistaa näkyä.., niinpä niin.
Julkisuuden kirot ja paineet.. onko kaikki sen arvoista?
Vaan eipä ole tullut huomattua, että mies on ollutkaan poissa rivistä.
Voisiko olla mahdollista, että sairastumisen olisi aiheuttanut burn out, stressi, - työuupumus? Lienee kai sekin mahdollista eduskunnassa, vai?
Julkisuudessa pitää kuitenkin muistaa näkyä.., niinpä niin.
Julkisuuden kirot ja paineet.. onko kaikki sen arvoista?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ja kerää voimia. Niin jaksaa paiskia kesällä noita kansanedustajan töitä ja "vapaa-aikoina vetää Radio Novassa omaa "souta.
Muistakaapas pikku paskiaiset siellä, kun tulee vaalit niin Pertti on taas kovassa iskussa...
Salovaara varmaan tunsi itsensä voimattomaksi ton raskaan kesän jälkeen.
Lokakuussa saikulle ja tarttuu tomerana työhön heti Vapun korvilla,siitä vähän yli kuukauden "työputken jälkeen kesälomille...
alkuunsa nämä jutut Salovaarasta.Olen itse kärsinyt masennuksen, eikä se ole naurun asia.Vaikka asiat olisivat kuinka hyvin voi sairastua.Älkäämme naurako hänelle, vaan toivotaan voimia eteenpäin.Jaksamista myös perheelle.
Ihmettelin sitä minäkin, että kuinka sillä on "aikaa" pölistä Novassa.
Eikä tää oo kai eka kerta ku se sairastelee?
Tuli telkkarista talvella se dokumentti mikä lie sosiaalivaliokunnan työstä (pj Juha Rehula,kesk.).
Kyllä tämä Salovaara oli yks hoo Moilanen niissä kokouksissa. Tiesikö se edes mistä oli kyse?
No nyt on ollu monta kuukautta saikulla, niin jaksaa sitten taas jauhaa radiossa.
Sitten taas syksyllä "Inhimilliseen tekijään", sinne pikkukakkoseen kertomaan miten kansanedustaminen on niin raskasta.
,kyllä on raskasta tää eduskuntatyöskentely ja vielä mitättömällä palkalla. Nyt täytyy huilata sen mitä laki sallii, ettei liksa putoa ja sitten keväällä voi palata muutamaksi päiväksi duunipaikalle näyttäytyyn....ja sitten pitkille lomille LOPS....Huh Huh.... on tää niin rankkaa.
Aivan kympillä. Ei ole ihme että masentaa kun tajuaa itsekkin että on aivan väärässä paikassa.
Veikkaan että:
Pertti palaa kehiin ennen kesää,pari napakka juttua Iltalehteen ja koko perhe Eeva lehden kannessa.
Kesähän kuluu töitä paiskien Novassa. Voi mahoton paikka
Kuka tahansa voi sairastua; se voi seuraavaksi
olla joku tämän palstan lukijoista, jonkun läheinen, toisen puolituttu - tai joku Perttiäkin "tunnetumpi" henkilö.
Ei sairaus katso oletko kansanedustaja vai äänestäjä - tyhjäntoimittaja vai päällepäsmäri,
palstoilla hengailija vai aidosti toimeen tarttuja.
Ei se käy ensin tiliotteellasi, ei tutki kotisi portinpielustan leveyttä, autosi vuosimallia tai
kykyäsi olla toisista/itsestäsi välittävä - tai välittämätön!
Kun sairaus tulee, se voi tulla hurjalla vauhdilla - tai askeleen kerrallaan hiipien.
Olipa niin tai näin, myös kansanedustajan sairauslomasta ja sen pituudesta päättää lääkäri - kunkin oma - et sinä enkä minä. Myös diagnoosin tekee lääkäri, ei tämän palstan "adjutantit".
Pertin pitkältä ajalta tuntevana (myös hänen ex-työkaverinaan) voin vain lähettää pikaisen paranemisen toivotuksia ja voimaa antavia ajatuksia hänelle & koko perheelle & läheisilleen.
Ja meille kaikille ajattelemisen aiheeksi:
(erään tunnetun henkilön isoisää mukaellen)
""
Jokaisen elämän polulla tulee joskus tärskähdyksiä - tai pakollisia pysähdyksiä. Noiden jälkeen polku haarautuu. Toisen polun tienviitassa lukee "katkeroidu" - toisen "kristallisoidu". Kukin päättää itse kumpaa tienviittaa lähtee seuraamaan.
""
Itse olen oman polkuni tienviitan suunnan päättänyt kolmisen vuotta sitten.
Iloista Kevättä Meille kaikille - tasapuolisesti!
laiska. Kuka hullu sitä töitä tekee, kun kotonakin voi sängynpohjalla syljeksiä kattoon?
kommenteja nämä, missä toisen sairautta pilkataan ja mitätöidään.
Ilkeä, pahansuopa ihminen ei ole koskaan tasapainossa itsensä kanssa ja olisikin syytä kaivaa ne omat luurangot kaapista päivänvaloon.
He ovat hyvin säälittäviä omassa katkeruudessaan, eivätkä ymmärrä tarvitsevansa apua.
Mielenrauha on kuitenkin kaikista tärkein hyvän elämän perusta.
Ei voi kun nauraa. Odotan kesää kun Pertti pääsee taajuudelle pienen loman jälkeen.
Voi mahoton paikka
vitostiellä raivaustyöt käynnissä,käytössä on vain yksi kaista.
Nimittäin "kansanedustaja Salovaara
Ottakaa sitten kantaa kun tiedätte mistä puhutte.
Masennus tulee tunnollisille ihmisille, jotka haluavat hoitaa asiansa. Se ettei pysty on omiaan lisäämään ahdistusta.
Läheisten "ryhdistäydy" yllytykset ovan naurettaia.
Itselläni oli tapana sanoa neuvojilleni, että mene sinä kaulaasi myöten suohon ja vedä itsesi tukasta ylös.
Sitten lähdetään yhdessä kavelylle.
Tehtävän vaikeusaste on sama molemmille.
Äläkää arvostelko ja osoittako tyhmyyttänne.
Ja toden totta, kevät on masentuneelle rankkaa aikaa jostakin syystä. On luonnollista, että kesäksi olo parantuu jo valonkin vuoksi.
Seitsemän vuoden kokemus asiasta on takana ... ja kenties edessänikin.
Kerroin aikoinaan lääkärille tästä kevätmasennuksesta ja hän sanoi sen olen yleisempää kuin syysmasennus,vaikka toisin luullaan.
Uskon sinua. Olet varmasti aivan oikeassa. Mutta asian toinen puoli voisi olla se, että pitääkö pitkäaikaissairaan (työkyvyttömän) henkilön pitää eduskuntapaikkaa hallussaan,jos ei kerran vuosikausiin kykene työpaikallaan säädettyjä työtehtäviä tekemään?
Selkein ratkaisu olisi jättää eduskuntapaikka, ruveta eläkkeelle (?) tai muihin töihin,jos kunto riittää.
Näin paikka vapautuisi (terveelle) varamiehelle ja eduskuntaryhmä olisi jälleen täysilukuinen.
Nyt työt seisovat ja palkka juoksee.
Muistathan, että edustaja kuittaa koko ajan täyttä palkkaa kaikkine etuineen, vaikka ei kertaakaan vaalikauden aikana kävisi eduskunnassa. Tätä tuskin kansanaedustajan valinneet henkilöt ovat tarkoittaneet.
Ei ole vielä pitkäaikaissairas ja ottaen iän huomioon on turha vielä puhua eduskuntapaikan jättämisestä. Vai pitäiskö äitiyslomalaistenkin tehdä niin.
Jokainen ymmärtää, että se olisi tosi paha tikki, oikea kunnon kolaus.
Itse jouduin jäämään eläkkelle 2 vuotta sairastettuani ja ikää oli silloin 51 vuotta. Silti se oli hirveä kolaus, olinhan ollut työnarkomaani. Eikä asiaa ainakaan helpottanut se, että esimies soitteli ja pyysi tulemaan töihin "asiantuntijaksi". Olet vaan ja annat neovoja. Saivat minut tuntemaan totaalista huonommuutta ikäänkuin ilkeyttäni olisin sängyllä maannut ja itkenyt.
Salovaara on vielä nuori, annetaan hänen toipua rauhassa ja toivotaan yhdessä hänelle aurinkoisia päiviä kevään edetessä. Ja vaimolle voimia, sivustakatsojankaan rooli ei todella ole helppo.
Minäkin näen välillä jo auringon. Ja hymyilen.