Minkälaista elämä oli kolhooseissa? Vanhoista neuvostofilmeistä jää sellainen kuva, että se oli tanssia ja laulua auringonpaisteessa.
Minkälaista se oli todellisuudessa? Tehtiinkö töitäkin?
Minkälaista se oli todellisuudessa? Tehtiinkö töitäkin?
Elämä kolhooseissa?
tanssia ja laulua...
12453
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
omista kokemuksistasi
Suomessa ovat itsenäiset talonpojat viljelleet maata jo 1000 vuoden ajan. Tämän kolhoosivaiheen päätimme jättää väliin jo syksyllä 1939. Silloin esi-isämme vaihtoivat "auran miekkaan" eli haravan pystykorva kivääriin.
Mites teillä siellä Virossa on ollut?
Vähän tarkennusta. Äänestys kolhooseja vastaan tehtiin jo keväällä 1918, hieman piti silloinkin kiväärien avulla lopputulosta varmistella.
Vuosi 1939 ja Talvisota menikin jo vähän samalla rutiinilla, mitä nyt suurin osa kolhoosien puolesta vuonna 1918 "äänestäneistä" oli ajatellut asiaa uudestaan ja oli nyt vastaan.
Teillä Virossa nämä asiat päätettiin vuonna 1939 hieman toisin, jos ole oikein ymmärtänyt?
kas meil mitu kolhoosi või teil üks suur oblast.
mikä on oblast?
Kuidas sa ära eksisid siia foorumisse?
Tundub, et eestlased siin enam ei kirjuta JA ÕIGESTI TEEVAD!
Ei ole tarkempia omia havaintoja, mutta joitakin juttuja olen kuullut kuten esim:
- Viljelyohjeet tulivat (faksilla) ministeriöstä Moskovasta, esimerkiksi, että nyt kylvetään maissia, kylvö aloitetaan tiettynä päivänä oli maa roudassa tai ei, tai että karjanlantaa levitetään talvella kun ensin lunta aurataan pois ja jälkeen takaisin lannan päälle.
Suunnittelu ja ohjeistus oli eriytetty tyhmiltä maamiehiltä byrokraateille.
Baltian tuotanto oli eläinpainoitteista, viljaa tuli Ukrainasta, syötettiin lehmille ja sioille sitten Virossa, siat teurastettiin ja lihat vietiin väestökeskittymiin Leningradiin ja Moskovaan. Virolaisille jäi vain sorkat ja saparot. Sikoja kasvatettiin monikerroksisissa sikaloissa, kuin hotelleissa, sonta vaan valui alakertaan.
Maaseutumatkoilla kuultiin hyviäkin puolia, peltojen ojitukset olivat erittäin hyvässä kunnossa ja pelloista oli yleensä tarkat viljavuuskartat.
pole küll kuulnud, kuid liikusid jutud, kuidas Venemaal vene armees anti sõduritele käsk muru värvida, kuna külla pidi tulema tähtis vene kindral ning muru pidi ümberringi olema roheline.
Hea kild on see, kuidas Soomes tehti vabatahtlikult kolhoosidele kampaaniat.
Milline see t6elisus siis on?
Ehkä hauskin kolhoosiajoista periytyvä sanonta liittyy selityksiin, miksi jonain vuonna sato jäi pieneksi tai viljely epäonnistui täysin.
Eli syynä huonoon satoon oli: huono kevät, kesä, syksy, talvi tai
kansainvälinen imperialismi.
Virossa matkustavat matkailijat kiinnittävät usein houmiota keskellä peltoaukeita oleviin kerrostaloihin. Suomessahan tälläisiä ei maaseudulla näe, joten ihmettely on luonnollista.
Nämä kerrostalot on aikoinaan rakennettu kolhoosien työväen asunnoiksi.
Suomessa on muodostettu suuria maatiloja, jotka eivät enää ole perheviljelmiä, vaan saattavat olla esimerkiksi osakeyhtiöitä.
Työvoima on pääasiassa palkattua väkeä, he eivät ole omistajia. He tekevät töitä tuntipalkalla. Omistajat ovat töissä enimmäkseen tilan hallinnossa tai työnjohdossa.
Sellaiseksi on muodostunut "EU-kolhoosi".