Molemmat päähallituspuolueet olivat vielä 2007 sitä mieltä, ettei hallitus ole sopijaosapuoli, kun kyse on työmarkkinoista. Nyt kuitenkin kuntienvaltionosuuksia sidotaan työmarkkinaratkaisuihin, tavoitteena on maltilliset tuloratkaisut. Ellei näin toimita, -osuuksia leikataan. Onko tämä >ei kannanotto< työmarkkinaratkaisuun. Vai valehteleeko hallitus aina silloin, kun sille se on sopivaa.
Moraalinen kysymys on tietenkin se, että nyt kuntien työntekijöillä pyritään maksattamaan laman laskut. Mikäli kuntapuolen työntekijöiden suhteellinen ansiotaso merkittävästi laskee, olemme pian siinä tilanteessa, ettei työntekijöitä saada, ei edes maahanmuuttajista, koska palkkakilpailu on maailmallakin kovaa.
Kuntien talouden kurjistaminen johtaa leikkauksiin, nämä leikkaukset tehdään perusterveydenhuollosta, vanhustenhoidosta, sosiaalimenoista (lastenhoidosta) ja koulumenoista, nyt laman maksajat ovat siis löytyneet. Valtio ei siis tee leikkauslistoja, niitä joutuvat tekemään kunnat pakon edessä. Mielenkiintoinen moraalinen ratkaisu ja kieltämättä myös tekopyhä.
Moraalinen kysymys on tietenkin se, että nyt kuntien työntekijöillä pyritään maksattamaan laman laskut. Mikäli kuntapuolen työntekijöiden suhteellinen ansiotaso merkittävästi laskee, olemme pian siinä tilanteessa, ettei työntekijöitä saada, ei edes maahanmuuttajista, koska palkkakilpailu on maailmallakin kovaa.
Kuntien talouden kurjistaminen johtaa leikkauksiin, nämä leikkaukset tehdään perusterveydenhuollosta, vanhustenhoidosta, sosiaalimenoista (lastenhoidosta) ja koulumenoista, nyt laman maksajat ovat siis löytyneet. Valtio ei siis tee leikkauslistoja, niitä joutuvat tekemään kunnat pakon edessä. Mielenkiintoinen moraalinen ratkaisu ja kieltämättä myös tekopyhä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hallitus ei ole sopijapuoli siinä päydässä, jossa palkoista ja työehdoista sovitaan ja allekirjoitetaan sopimus.
Hallitus on kuitenkin osapuoli siinä, että talouspolitiikalla sovitetaan kansantaloutta sellaiseksi, joka tuottaisi parhaan talouskasvun ja samalla laveimman veropohjan ilman, että kokonaisveroastetta tarvitsisi nostaa.
Hallitus on aina sovittanut veroratkaisunsa työmarkkinaosapuolten palkkaratkaisuihin joko kolmikannassa keskitetyn tupon muodossa tai jälkikäteen niin kuin viimeksi, jolloin hallitus totesi, että veronalennuksia lykätään vuodella, koska palkankorotukset isäsivät ostovoimaa jo sellaisenaan riittävän paljon.
Kela-maksun poiston yksi peruste oli vaikuttaa kuntien palkanmaksukykyyn, kun se poisti kunnilta osan niiden pakkasidonnaisista kuluista. Valtionapuja on aina annettu nimenomaan palkkakustannukais varten, joten tällä kiristyskeinolla hallitus haluaa vain muistuttaa kunnille, ettei valtionapuja ole tarkoitus antaa holtittomuuteen työehtosopimuspöydässä.
t. -Jäbä