Maatalousyrittäjien luottamus maatalousministeri Juha Korkeaojaan on romahtanut.
Asia kävi ilmi jo keskiviikkona sanomalehti Lapin Kansasta, jossa kerrottiin pohjoisimman Suomen MTK:n aluekokouksista. Nyt sama höykytys jatkui MTK:n Pohjois-Pohjanmaan piirin kokouksessa, jossa uusiin tukimenetyksiin pettyneet viljelijät purkivat tuntojaan sekä ministeriä että kepua kohtaan.
Maatalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) ei nauti MTK:n Pohjois-Pohjanmaan liiton luottamusta, eikä keskustakaan voi olla enää varma pohjoisen viljelijäväestön tunnetusti runsaskätisestä äänimäärästä seuraavissa vaaleissa.
MTK:n Pohjois-Pohjanmaan liiton Oulunsalossa keskiviikkona pidetyssä kiihkeätunnelmaisessa syyskokouksessa, jossa ruodittiin Korkeaojan saman aamun Kalevassa ollutta lausuntoa pohjoisen maataloustuen vähenemisestä.
MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälälle annettiin vielä armoa ja mahdollisuus saattaa tänään jatkuvat maataloustukineuvottelut loppuun, mutta minkäänlaisiin leikkauksiin kokousväki ei aio suostua.
MTK:n Pohjois-Pohjanmaan liiton puheenjohtaja Eero Isomaan mielestä Korkeaojan poliittinen ura on nyt vakavasti vaakalaudalla, jos hän tosissaan on leikkaamassa pohjoisen viljelijöiden tukea yhtä lailla kuin eteläisen Suomen tukea.
- Valtuuskunta ei missään tapauksessa hyväksy Korkeaojan mallia, eikä siinä auta sokerihunajakuorrutuskaan.
Isomaa antoi samalla kyytiä myös keskustalle, jota viljelijäväestö on sankoin joukoin tähän saakka tottunut äänestämään.
- Jos keskusta hylkää meidät, jättää se jälkensä.
Hän muistutti, että pohjoisen tuki neuvoteltiin komission kanssa pysyväksi, kun taas eteläisen Suomen kohdalla ei koko aikana ole luvattu jatkuvuutta.
- Pohjoisen leikkurille ei ole lainsäädännöllistä, ei oikeudellista eikä budjettitaloudellistakaan pohjaa, Isomaa totesi.
Hallitus syö sanansa
MTK:n johtokunnan jäsen Timo Kauppi näki suuren ristiriidan maatalousministeri Juha Korkeaojan lausunnon ja sen välillä mitä hallituksen ja MTK:n välisissä valmistelukokouksissa on sovittu. Hän ihmetteli, miksi Korkeaoja päästi julkisuuteen esityksenä ennen neuvotteluja.
- Tavallisesti se on toisinpäin.
Asia kävi ilmi jo keskiviikkona sanomalehti Lapin Kansasta, jossa kerrottiin pohjoisimman Suomen MTK:n aluekokouksista. Nyt sama höykytys jatkui MTK:n Pohjois-Pohjanmaan piirin kokouksessa, jossa uusiin tukimenetyksiin pettyneet viljelijät purkivat tuntojaan sekä ministeriä että kepua kohtaan.
Maatalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) ei nauti MTK:n Pohjois-Pohjanmaan liiton luottamusta, eikä keskustakaan voi olla enää varma pohjoisen viljelijäväestön tunnetusti runsaskätisestä äänimäärästä seuraavissa vaaleissa.
MTK:n Pohjois-Pohjanmaan liiton Oulunsalossa keskiviikkona pidetyssä kiihkeätunnelmaisessa syyskokouksessa, jossa ruodittiin Korkeaojan saman aamun Kalevassa ollutta lausuntoa pohjoisen maataloustuen vähenemisestä.
MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälälle annettiin vielä armoa ja mahdollisuus saattaa tänään jatkuvat maataloustukineuvottelut loppuun, mutta minkäänlaisiin leikkauksiin kokousväki ei aio suostua.
MTK:n Pohjois-Pohjanmaan liiton puheenjohtaja Eero Isomaan mielestä Korkeaojan poliittinen ura on nyt vakavasti vaakalaudalla, jos hän tosissaan on leikkaamassa pohjoisen viljelijöiden tukea yhtä lailla kuin eteläisen Suomen tukea.
- Valtuuskunta ei missään tapauksessa hyväksy Korkeaojan mallia, eikä siinä auta sokerihunajakuorrutuskaan.
Isomaa antoi samalla kyytiä myös keskustalle, jota viljelijäväestö on sankoin joukoin tähän saakka tottunut äänestämään.
- Jos keskusta hylkää meidät, jättää se jälkensä.
Hän muistutti, että pohjoisen tuki neuvoteltiin komission kanssa pysyväksi, kun taas eteläisen Suomen kohdalla ei koko aikana ole luvattu jatkuvuutta.
- Pohjoisen leikkurille ei ole lainsäädännöllistä, ei oikeudellista eikä budjettitaloudellistakaan pohjaa, Isomaa totesi.
Hallitus syö sanansa
MTK:n johtokunnan jäsen Timo Kauppi näki suuren ristiriidan maatalousministeri Juha Korkeaojan lausunnon ja sen välillä mitä hallituksen ja MTK:n välisissä valmistelukokouksissa on sovittu. Hän ihmetteli, miksi Korkeaoja päästi julkisuuteen esityksenä ennen neuvotteluja.
- Tavallisesti se on toisinpäin.
Vastaukset 14
Vanhimmat
jos ei ole hampaita?
Eilen keskustan eduskuntaryhmän pohjoiselta tukialueelta olevat kansanedustajat ilmoittivat vastustavansa pohjoisiin tukiin kaavailtuja leikkauksia ensi vuoden tukiratkaisussa. Eduskuntaryhmässä pohjoisen tukialueen kansanedustajia on kolmisenkymmentä eli yli puolet.
Myös eteläisen tukialueen keskustan kansanedustajilta tulee tukea vastustukseen.
...vieläkin ennen joutumista oikeisiin töihin.
Koska Kepussa aiotaan esittää, että viljelijän muu omaisuus ja muut tulot otetaan huomioon maksettaessa tukia viljelijälle ?.
Meinaan vaan, että ökyisäntä voisi ensin myydä enimmät metsäpalstansa ja sijoitusasuntonsa ennen kuin meinaa tukia saada muutaman vuoden päästä, kun tarvetta on. Ja samalla voisi miettiä onko hän maanviljelijä vai kunnan virkamies/maanviljelijä, kansanedustaja/maanviljelijä tai muu ansiotyössä käyvä/maanviljelijä.
Ei sosiaalitukia makseta kuin tulojen mukaan.
ei tiedä maataloustuista mitään.
Entisaikojen vappupuheet ovat jääneet vanhana samaa "maataloustukea" toistavana levynä soimaan!
Kuuluisi yleissivistykseen vähän päivittää "tuki-tietoja" vanhojen EY-maiden vuoden 1993 alussa voimaan tulleesta CAPista eli "tukireformista".
Silloin maatalouden tuottajahinnat romahdutettiin EY-maissa.
Suomessa romahduttaminen tapahtui 1995 alusta.
Suomelle ei luvattu romahduksesta seuranneiden hintojen korvausta samalla tavalla kuin romahdus korvattiin vahoille EY-maille.
Tästä on kysymys.
Siis tuottajahintojen romahduksesta johtuvista korvauksista eikä mistään maataloustuista!
Lue tarkemmin mitä kysyin.
Ei tarvitse ökyisännän marista tukien vähyydestä; eniten se niitä saa.
Otetaan sitten saman tien historiasta vähän varhemmalta ajalta koko hullutuksen lähtölaukaukset.
Suomessa paljon edellä aikaansa näissä maatalouskysymyksissä oli silloisessa
Maalaisliitossa vaikuttanut Veikko Vennamo, joka näki jo heti sotien jälkeen,
ettei Suomessa ole järkevää harjoittaa tehomaataloutta, vaan maatalous ja
maaseudun asuttaminen täytyisi turvata pienviljelyn, kotitarveviljelyn,
osapäiväviljelyn ja harrasteviljelyn keinoin sekä keskittymällä hyväkatteisiin
erikoistuotteisiin. Kuten historiasta tiedetään Vennamo savustettiin Maalaisliitosta
ulos, kun hän julkeni kannattaa tällaista alkiolaista maaseutuelämäntapaa, jossa
jokaiselle olisi rakennettu oma koti. Tähän koti kaikille kampanjaan Vennamo
osallistui siirtoväen asutuksesta vastaavana virkamiehenä aktiivisesti ja hyvin
tuloksin.
Maataloustukijärjestelmämme on ollut suurin yksitäinen syy sille, että maaseutu
on autioinut väestä ja karhut ovat tulleet tilalle. Maatalouspolitiikkahan on
suosinut satojen hehtaarien yksinäisyyttä maaseudulla kannustaessaan suuriin
tuotantoyksiköihin ja automatisoituneiseen tehomaatalouteen. Maalaisliitto/Kepu/Keskusta ja MTK ovat pääsyntisäkit tämän Suomelle epäedellisin kehityksen luojina ja edistäjinä. Olisitte aikoinaan uskoneet Maalaisliittolaista puoluetoverianne Veikko Vennamoa niin asiat olisivat paljon paremmassa reilassa eikä tarvitsisi kitistä rahaa veronmaksajien taskuista. Olisi toteutunut ainakin Esko Ahon vaatimus yhden luukun sosiaalipolitiikasta eikä kolonniaalista tukiviidakkoa olisi tarvittu.
Nämä ökyisännät ovat niin ylimielisiä, etteivät vaivaudu asiallisiin kysymyksiin vastaamaan. Uskovat, että heillä on joku ikimuistoinen oikeus käydä veronmaksajien kukkarolla. Lisäksi he luulevat, että vain he tukien saajina voivat määritellä tukien ehdot.
Maatalousjärjestelmämme vinoitui pahasti jo heti sotien jälkeen, kun alettiin suosia tehomaataloutta ja isoja tuotantoyksiköitä. Tällä politiikalla maaseutu vähitellen autioitettiin pienviljelijöistä ja muusta liikaväestä, josta ei ollut enää hyötyä suurtilallisille. Ökyisännät palkittiin tämän politiikan tukemisesta vuosikauisiksi eteenpäin ja tukilisäjenkkaa tanssattiin iloisesti aina EU-aikakauteen saakka. EU:nkin maataloustukipolitiikka on avokätistä ja hullutusta, mutta koska se jää jälkeen sitä ennen vallinneesta rahankylvöstä, ikimuistoiseen nautintaoikeuteen uskovat nurisevat tukitason pientäkin alenemista vastaan.
Veronmaksajien etujen kannalta olisi tietysti paljon mielekkäämpää, että toimeentulovaikeuksissa eläville maksetaan normaalia toimeentulotukoa sen taksoituksen mukaisesti ja maataloustuet muutetaan tuotannosta riippumattomiksi ympäristötuiksi. WTO-prosessissa ja Maailmanpankin kannanotoissa on otettu selkeä ja järkevä suunta maatalouselinkeinolle. Se on tukien vähentäminen ja suojatullien poistaminen. Tämä olisi globaali kokonaisetu, joka tekisi kehitysavun pian tarpeettomaksi. Mutta meillä ökyisäntä ei tätä hyväksy, vaikka olosuhteet olisivat kuin Grönlannissa. Kyllä sitä jäälläkin voi viljellä, jos tarpeeksi tuetaan, se vaatisi.
Tuen vaatija siis haluaa itse määritellä sen, tarvitaanko tukia, millaisia tukia tarvitaan ja miten paljon niitä tarvitaan ja mieluusti vielä joka vuosi senkin kuinka paljon uusia tukia tarvitaan ja kuinka paljon entisiä tulisi korottaa. Tämä on sama kui menisi kauppaan ja vaatisi kauppiasta täyttämään ostoskärryt sillä perusteella, että minulla on joka päivä niin helvetin nälkä, mutta ei ole varaa itse maksaa ostoksia.
mielikuvat rikkaista ja kadehtittavista öky-isännistä pyörivät edelleen tuolla "tukilisäjenkka"-levyllä samaa kateutta toistaen.
Emme elä enää LEX-Kalliota edeltänyttä aikaa, jolloin oli talollisia - torppareita, ja palkollisia!
Emmekä elä enää sitä aikaa, jolloin sai käyvän hinnan - vaan EU-romutettujen tuottajahintojen aikaa, jossa tuotteen hinta ei riitä korvaamaan edes tuotantokustannuksia.
Ja työstä pitäisi saada myös palkka!
En ole viljelijä - vaan avarin katsein maailmaa seuraava kansalainen.
Miten sossut liittyy tähän ?. Jos kiellän tämän puoluekannan niin seuraavaksi syytät kokoomusta, sitten vasureita, persuja jne.
Kuten Mielipidepankki sanoi, turha on vastauksia odotella. Rehellinen totuus satuttaa ökyisäntää liian paljon.
Kannattaisi ensin kaivaa historian kätköistä joitain lukuja ennen kuin alkaa puhumaan maatalouden harjoittajien kastittomuudesta. Sotien jälkeen meillä oli Suomessa varsin runsaslukuinen pienviljelijä- ja osapäiväviljelijäväestö. Vähitellen tämä pienviljeliväestö kurjistettiin niin, että alkoi valtaisia muuttoliike Ruotsiin. Oliko kymmeniä tuhansia muuttaneita vai satoja tuhansia? Osa jäi kituuttamaan edelleen maaseudulle. Tämä oli se osa, jota Veikko Vennamo kutsui unohdetuksi kansaksi ja joka antoi hänen puolueelleen SMP:lle vaaleissa 100 000 ääntä. Nyt ei taida enää olla näitä maataloustuottajia edes yhteensä noin paljon. Mitä ihmisiä nämä olivat, jotka vielä runsain joukoin elivät maaseudulla 1950-luvulla. Eikö heitä muka ollut olemassakaan. Kyllä he vaan olivat, mutta joutuivat muuttamaan maaseudulta pois tilakokoihin perustuvan diskriminoivan maataloustukipolitiikan vuoksi. Tätä tukipolitiikkaa Keskustassa ajoivat mm. Urho Kekkonen, Arvo Korsimo, Lapin oloja kurjistaen sielät kotoisin ollut Martti Miettunen ja muu ns. K-linjan tukiväki sekä Johannes Virolainen. Vastaan oli Veikko Vennamo, joka erotettiin Maalaisliitosta mielipiteittensä takia.
Korkeaojaa ei voi siitä syyttää..
Kuka kirjoitti maratonistunnon poliittisen kikkailusopimuksen, josta sitten rustattiin kiistanalainen 141-artikla?
1. Vinkki:
Suljettujen ovien takana maratonistunnossa oli Heikki Haaviston lisäksi maatalousneuvotteluista vastannut kaupallinen neuvos...
Arvatkaapa kuka?
2. Vinkki:
141:n rustaaja oli sama mies, joka oli maratonin suljettujen ovien takana 1.3.1994.
Arvatkaapa kuka?
Hyvän ystäväni Juha Korkeaojan ainoa synti on se, että hänen lojalitteettinsa on huijareiden - ei Suomen maataloustuottajien ja omien äänestäjiensä puolella!
Sinä, minä, hän, ..tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne - pronominirock.
Veikkaan, että hänen etunimensä alkaa E:llä ja sukunimensä H:lla ja että hän on noista ajoista kasvattanut vähän partaa, ettei tunnettaisi samaksi mieheksi.
Mutta nythän oli kyse Pohjois-Suomen tuista. Niitä 141-artikla ei käsittele. Vai?
oikein kitiset. Korkeaojan vaalipiiri on Satakunta. Satakunta sijaitsee väh.500km etelään omasta peräpohjastanne, ette te häntä pysty äänestämään.
Vertaile Satakuntaa ja peräpohjaa maataloudellisesti: Kasvukausi kuukauden pitempi, suota ja korpialueita paljon vähemmän, naapurustossa suurimmat elintarvikeyritykset, tilakoko tuplasti isompi, asenne työhön on ylpeää ja tehokasta.
Parasta Peräpohjasta tullutta on yksi hyvä ystävä ja maan kaunein kansallispuku, ainakin omasta mielestäni.
"Räkä" kirjoitti nimimerkille Keskustalainen: Mitä sää kitiset?
Keskustalainen oli lainannut tekstiä uutisesta, näin ymmärsin.
Keskusta on nyt kovan paikan edessä: Äänestääkö keskustalainen enää pohjoisessa keskustalaista edustajaa.
- Ei keskustaa hylätä kannata. Vain henkilöt pitää vaihtaa...
Keskustan pesän puhdistaminen aloitettakoon Satakunnan Kansan päätoimittajan Jouko Jokisen kolumnin sanoin:
"Idealistinen historia vaikenee myös asioista, joiden taustalla on ollut pakko tai hyvä tarkoitus. Sotalapsien kohtaloista jo puhutaan, mutta karjalaisten asuttamisen aiheuttamista ongelmista – puolin ja toisin – on lähes tyystin vaiettu.
Lähempääkin löytyy liian kepeästi ohitettuja asioita. Sellaisia ovat esimerkiksi 1970-luvun ylipolitisoituminen ja suomettuminen tai sokea usko vahvan markan talouspolitiikkaan.
Eurooppa-usko on nyt välillä piinallisen yksituumaista. Kaipaisiko se jo puhdistavaa kriittistä tutkimusta höyrypäisen vastustamisen rinnalle?"
Viimeinen kappale on hyvä!
Aloitetaanpa vyyhdin purkaminen 141:n kirjoittajasta.
Kuka sen kirjoittikaan?
Juha Korkeaoja on kovan paikan edessä - tulee nimittäin punnitavaksi:
Voittaako Juhan lojaliteetti
-omia eli keskustalaisia viljelijöitä
vaiko
-141 -huijauksen tehneitä kohtaan.
Juha tietää 141-artiklan vaietun taustan, koska hän itse pyysi minua jo syyskuun alussa 2002 kertomaan, mitä se Kuosmasen Antti kirjoitti tuhotussa kirjassaan...
Painostetaanpa myös Juha kertomaan kaikille totuus!