Tanska tietysti kaikkein tuetuin.
1 Denmark €19 239
2 Luxembourg €16 151
3 Greece €14 473
4 Germany €13 032
5 United Kingdom €12 267
6 Ireland €9 043
7 Belgium €9 042
8 Sweden €8 802
9 Netherlands €8 034
10 Finland €7 077
1 Denmark €19 239
2 Luxembourg €16 151
3 Greece €14 473
4 Germany €13 032
5 United Kingdom €12 267
6 Ireland €9 043
7 Belgium €9 042
8 Sweden €8 802
9 Netherlands €8 034
10 Finland €7 077
Vastaukset 51
Vanhimmat
lähde???
http://farmsubsidy.org/snapshotx/sweden/Average direct aid payment per farm
mielenkiintoinen asia, nimittäin siellä on tuet vain kymmenesosa Suomen tasosta ja ruoka on suhteessa palkkoihin halvempaa kuin sama täällä Suomessa, eli palkkataso ei nosta läheskään siinä suhteessa ruuan hintaa niinkuin tällä palstalla eräät ponnekkaasti väittävät.
murjaisit.
Virossa palkkataso on korkeintaan kolmasosa
Suomen palkoista ja ruoka on virolaisille
todella kallista.
virossa on tukiaiset on vain kymmenesosa Suomeen verrattuna niin ruoka pitäisi siten olla huomattavasti kalliimpaa kuin se nykyisin on Virossa, siis alhaiset tukiaiset ei nosta ruuan hintaa automaattisesti.
on miltei Suomen hinnoissa ja palkkataso tuskin kolmasosa Suomen palkoista eli ruoka on järkyttävän kallista Virolaisille.
aivan eri kustannustason maita, josta
palkkakustannuksella on merkittävin osuus.
johtuu siitä suomen palkkojen laskusta ,.,.,
neljä kertaa pienenpi kuin Suomen.
Saksassakin kaksinkertaiset Suomen tukiin verraten.
tuet mm. pohjoista tukea on maksettu ja jopa käytetyille maatalouskoneille saa investointi tuke meilla ei saa minkäänlaista tuke uusillekkaan koneille.
Ruotsissa makseta maataloustukea, yksistään CAP tuki on yli kaksi kertaa Suomen tukea korkeampi korkeiden viitestojen ansiosta.
mm. erilaisina veroetuina
mukaan suudemmat kuin Suomen.
paremmat, Ruotsi hyötyy viitesatoon perustuvasta tuesta.
maataloustuen, Suomen viitesato määräytyi katovuosien perusteella mitä ei olisi tarvinnut neuvotteluissa hyväksyä
ne on raskaasti tuettuja
markkinoidaan hinnalla millä hyvänsä
lihaeriä on jouduttu palauttamaan sen vuoksi
-
-
Eli KOKONAISTUET noiden aloittajan EU-tukien sijasta niin tilanne muuttuu ihan toiseksi!
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9413228
"Ja tuohan selviää helposti kun tarkastetaan asia tuolta
http://ec.europa.eu/agriculture/analysis/fadn/reports/hc0304_distribution_eu25.pdf
sivulta 20 jossa on vertailuluvut per tila ja per hehtaari. Aika helposti selviää että tuet per tila niin ollaan kakkossijalla tukisumman ollessa 22.670 euroa per tila ja kolmossijalla per hehtaari tukisumman ollessa 550 euroa per hehtaari.
Otetaan vielä pari maata joista monesti väitetään että "niillähän on h..vetin suuret tuet ja meillä tosi pienet!" niin Ranska, Saksa, Tanska, Ruotsi niin 17.500, 15.960, 16.880 ja 16.530 euroa per tila sekä 320, 340, 310, 250 euroa per hehtaari. Pikkurahoja..."
pienemmät, pohjoselle sijainnillemme emme voi mitään
-
-
Asiasta löytyy tuolta:
http://www.jordbruksverket.se/download/18.32b12c7f12940112a7c800011160/Rapport 2010_18_Kostnader och intäkter.pdf
ja joka tuota toista kotimaista osaa niin sivulta 49 löytyy seuraavaa:
"Finland utbetalar i särklass mest jordbruksstöd av de tre länderna. År 2007 låg de finska
jordbruksstöden på sammanlagt ca 18 miljarder SEK varav nationella stöd svarade för 7
miljarder medan stöden till det danska jordbruket låg på lite drygt 10 miljarder. Det svenska
jordbruket fick knappt 10 miljarder i stöd."
ja joka ei tuota toista kotimaista osaa niin samlata sivulta löytyy myös kuvio joka aika selkeästi todistaa tuon että kokonaistuet (EU kansalliset) selkeästi meillä korkeammat kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Lisäksi vielä jos tuon jakaa per hehtaari tai per tuotettu viljakilo tai per tuotettu maitolitra niin meillä on todella rajusti korkeammat tuet.
Ja kannattaa tarkistaa myös tuosta
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9413228
tosiasiat.
Vuonna 2008 Suomi sai € 833 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 12254 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Ruotsi sai € 947 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 12977 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Tanska sai € 1169 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 25968 maatilaa kohti.
Samaa tuki ja kustannustasoa ei saa jokaiseen eu-maahan erkkikään.
Eli samalta viivalta tulisi lähteä maataloustuotannon ,kun markkinat
ovat yhteiset mutta ei onnistu. Jokainen maa yrittää vetää välistä
omaksi edukseen,siihen tarvitaan tilastoja ja valheita kuten tapaus
Kreikkakin osoitti. Sitten kaikki tuotanto lähtee koko eu-ssa samalta
viivalta kun saadaan koko unoniin samalainen diktatuuri komento kuin oli
ex itäisessä unionissa.
Tuohon "tutkimuksen" "hutkimiseen" ensin tämä:
"Vuonna 2008 Suomi sai € 833 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 12254 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Ruotsi sai € 947 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 12977 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Tanska sai € 1169 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 25968 maatilaa kohti. "
Tuon mukaan meillä olisi ollut 2008 noin 68.000 maatilaa ja Ruotsissa noin 73.000 maatilaa ja Tanskassa noin 45.000 maatilaa. Nyt vaikkapa tuo
http://www.ceja.educagri.fr/fin/pays/finl.htm
kertoo että meillä 91.000 maatilaa, Ruotsissa 89.000 ja Tanskassa 57.000. Nuo luvut tiedän oikein hyvin vanhentuneiksi mutta vähenemisen suhden vähän ihmetyttää? Että miten ne nyt noin? mistä sait tilaluvut vuonna 2008? Linkki? Vai päissäsi?
Ja kun tuohon "tutkimuksen" "hutkimiseen" lisätään nämä omista budjeteista rahoitetut tuet niin päästään todellisiin tukisummiin.
Suomi: 1,9 miljardia ja 68.000 tilaa eli noin 28.000 per maatila.
Ruotsi: 1,1 miljardia ja 73.000 tilaa eli noin 15.000 per maatila.
Tanska: 1,2 miljardia ja 45.000 tilaa eli noin 27.000 per maatila.
Eli per maatila meillä näistä edelleen korkein kokonaistuki. EU rahoittaa meillä vain 40% tuesta, loppu kaivetaan suoraan omien veronmaksajien lompakoista.
Tuo kun vielä kääntää vertailuksi per hehtaari niin saadaan
Suomi 1,9 miljardia ja 2 200 000 ha on 860 euroa hehtaari
Ruotsi 1,1 miljardia ja 3 100 000 ha on 350 euroa hehtaari
Tanska 1,2 miljardia ja 2 700 000 ha on 440 euroa hehtaari
Ei tuossa paljon ole epäselvää missä tukitaso on "riittävä" ja missä vähän alhaisempi...
Tuosta kun vielä vertailu EU-tuet per hehtaari niin
Suomi 833 miljoonaa ja 2 200 000 ha on 380 euroa hehtaari
Ruotsi 947 miljoonaa ja 3 100 000 ha on 305 euroa hehtaari
Tanska 1169 miljoonaa ja 2 700 000 ha on 430 euroa hehtaari
Mutta että joka väittää että "Suomella alhaisimmat tuet" kertoo muunnettua totuutta kertomalla vain osatotuuden eli huomioimalla vain EU-rahat. Kotimainen osuus (60% tukisummasta) nostaa suomalaiset tilat EUn tukiaateliin, varsinkin c-alueen kotieläintilat joilla tukisumma esimerkiksi c3:lla "tyypillisellä" tilalla eli yksi lehmä per yksi hehtaari on tukitaso noin 1.800 euroa hehtaari. Siinä on tanskan poika ihmeissään...
tukeni en saa kuin n.550 euroa per. ha. ja satokin on karkeasti ottaen puolta pienempi kuin noissa maissa..
Otetaas esimerkkinä vaikkapa tila c3:lta Simosta, 100 lehmää ja 100 hehtaaria. Saa tukia EU-tukia hehtaareille noin 40.000 ja sen lisäksi kansallisia maitotukia noin 120.000 ja kansallisia peltotukia noin 20.000. Yhteensä noin 180.000 euroa tukia. Ja kun on 100 hehtaaria niin se tekee sitten
1.800 euroa per hehtaari!!!
Että jos sinä saat vain 550? Eikä voi Tanskan pojatkaan kuin haaveille noin mittavista tuista...
kysymykseeni kuka vie tukeni ja paljonko miinusta tulee Simolaiselle tuottajalle pohjoisesta sijainnista ???.
Kun tuet keskimäärin noin 860 euroa per hehtaari ja sinä raukka saat vain 550 euroa per hehtaari niin jonkunhan on saatava sitten enemmän jotta keskiarvo nousisi tuohon 860 euroon. No, mm c3:llä saavat 1.800 euroa per hehtaari, nostaa kummasti sitä keskiarvoa. Että vaikka sinä raukka saatkin vain sen 550 euroa hehtaari niin se ei suinkaan tarkoita sitä etteikö keskiarvo olisi tuon 860 euroa per hehtaaria. Kas kun jotkut saavat paljonkin enemmän niitä tukia.
"paljonko miinusta tulee Simolaiselle tuottajalle pohjoisesta sijainnista ?"
Tuleehan siitä paljonkin miinusta menopuolelle kun saa ostaa peltonsa kolmasosalla tai neljäsosalla etelän hinnoista.
luulisi kyllä pellon hinnan olevan pilvissä kun tulee tukia enemmän kuin etelässä, jokin ei nyt täsmää..
en saanut senttiäkään viime vuonna vaan jouduin kaatamaan sitä kuuluisaa perämetsää että pystyin ostamaan apulannat tälle vuodelle, jokin minun ymmärryksessäni täytyy olla vikana se on pakko myöntää..
Oletko harkinnut muuta alaa? Maatalous ei tunnu olevan sinun alasi? Itse tein osa-aikaisena noin 30 hehtaarilla 15 verotettavaa. Ja on pakkokin tehdä kun saisin muille vuokratessa noin 500 per hehtaari. Vähintään sen verran on tehtävä tulosta että viitsii itse nähdä vaivan. Jos olisin niin huono että en tuohon tulokseen kykenisi niin vuokraisin peltoni pois. Oletko harkinnut että sinunkin kannattaisi? Kun ei tunnu tuota tulosta syntyvän?
Kuinka pitkältä ajaltu tuo 15000€ vuositulo oli. Oliko se esimerkiksi 2000-2010 vuosilta. Nimittäin minullakin on saman verran viljeltyä ja olen joinakin vuosina saanut jopa hieman enemmänkin. Siis niinä vuosina kun ei ole tarvinnut investoida koneisiin eikä rakennuksiin eikä ole ollut mitään suurempia korjauksiakaan.
kun naapurit lannoitti ystävällisesti pellot ilmaiseksi, pääomakuluja ei ollut ja kesän kuisuuskaan ei purrut satoon mutta helpotti kuivausta he heh.
Vuonna 2009 ei mitenkään ole olut mahdollista saada 30ha 15000€ kun ohran hinta oli 80€/tonni, se ei silloin riittänyt edes tuotantokustanuksiin. Minulla tuki hehtaarille on 500€. 30ha tuet ovat 15000€.
Mutta kun laskee mitä aikoinaan maksoin vanhemille pelloistani plus korot,
käytetyn puimurin, kaksi käytettyä traktoria, työkoneet, kuivuri piti uusia kymmenen vuota sitten, vakuutukset, tiemaksut, MYEL-maksut, ja kun myös ne ottaa huomioon, ei taitavinkaan viljelijä yksinkertaisesti voinut saada 15000€ vuosituloa. Mutta jos otit pelkästään lannoite-, siemen-, kasvinsuojelu-, poltto-, ja voitelukut huomioon, varmasti saitkin tuon 15000€.
Ikävä kyllä ilman peltoa, koneita, ja tuotantorakennuksia viljaa ei voi viljellä ja saada sato markkinakelpoiseen kuntoon.
Nyt en ymmärrä? Miksi vilja pitäisi kuivata? Kun se syötetään elukoille niin se voidaan säilöä muutenkin. Tämä juuri on monella vikana. Tehdään niin kuin on aina tehty eikä tuumita olisiko vaihtoehtoja. Miksi kuivata ja markkinoida sato keskusliikkeen kautta kun sen voi ajaa suoraan naapurin varastoon? Tietysti naapurikin voi silloin päästä hyötymään...
"käytetyn puimurin"
Porukkapuimurilla ajetaan yli 200 ha vuodessa. Tää on just tätä kun joka tilalla pitää olla omat vehkeet. Muistan aikanaan kun olin naapurimaassa harjoittelemassa 70-luvulla tilalla jolla oli 100 ha peltoa ja 70 lypsylehmää. Tilalla oltiin sitä mieltä että tila oli liian pieni että olisi kannattanut olla kokonaan omat nurmivehkeet. Ei, rehut tehtiin yhdessä naapurin kanssa, koneet oli joko toisella tai puoliksi, naapuri tuollaset 70 ha tila, pieni siis sekin. Samoihin aikoihin täällä meillä oli joka h...vetin 20 ha tilalla jokaisella kaikki omat nurmivehkeet. Oli muuten jumalattoman tehokas ketju, niittomurskain, tarkkuussilppuri, pari kärryä, pyöräkuormaaja laakasiilossa. Siinä tehtiin kahden tilan säilörehut lähes 100 ha vähän vauhdikkaasti!
viljatilasta 30 ha josta otettiin viime vuonna 15000 euroa nettoa..
tuotantoolosuhteita ei voi oikein verrata Suomalaisiin, ero on liian suuri..
Siis viljatilasta joka ei kuivaa mitään vaan ajaa kaikki naapurin tyhjösiiloon suoraan puimurilta. Miksi kuivata? Helpompi ottaa se 15 nettoa kun ei kuivaa.
Joka vuosi tarttis saada se 15 nettoa. Muuten ei kannata koska pellot pois vuokraamalla saa sen 15 ja kulut menevät lähes nollille. Että on siinä tarpeeksi tavoitetta?
Ei se ero tuonne Ruotsiin niin suuri ole? Tai siis tukimielessä kyllä, Ruotsissa jo 70-luvulla oli tukeminen paljon vähäisempää ja joutuivat tuollaiset 100 hehtaarin pikkutilatkin tarkasti laskemaan että kannattaako investoida tilan omiin koneisiin samaan aikaan kun täällä joka 20 hehtaarin tilalla oli aina kaikki omat koneet.
-
Ranskalainen viljan viljelijä saa hehtaarilta 1309€ enmmän rahaa tuotannosta, tuet voivatkin silloin olla pienemmät.
on kyllä Raskalaiselaa viljelijällä liki kolme kertaa suurempi kuin Suomalaisella viljelijällä..
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_03_03_viljat.html
Hehtaarisato maittain:
Ranska 7 175kg, Suomi 2 897kg,
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/viljojen_hintoja_eu-maissa_201104_20110204_104122.pdf
Vehnän hinta tonni:
Ranska Rouen 269,51€, Suomi Raisio 216,00€.
Ranska 7175kg*269,51€=1934€/hehtaari
Suomi 2897*216,00=625€
Ranskalainen saa siis miltei samoilla tuotantopanoksilla 1309€ enemmän hehtaarilta. Kyllä silloin minusta voidaankin maksaa hieman vähemmät tukia jos eu,n tarkoituksena on kompensoida epäedullisisten tuotanto-olojen vaikutusta ja että jokaisessa maassa harjoitetaan maataloustuotantoa.