Nimi vaihtuu, mutta henki on yksi:
toisen uskon riistäminen.
tällä kertaa nimi on Hermanni.
hengellinen viha ja kateus on hirveä. millään ei saisi pitää muita kuin itseä uskovaisena. jotenkin pitäisi riistää se pois. mikä keinoksi, kun Raamattu ei oikein "me-vaan"-uskoon riitä.
otetaan esille parannus. se pitää olla oikean lainen. mieluummin vähän syvempi kuin itsellä.
mutta, mutta Jeesus sanoo: usko riittää.
elämän parannus on vasta uskon hedelmä ja sekin jää jokaiselta vajaaksi. pakko siinäkun turvautua armoon, mutta sitähän tiukkis ei voi suvaita ainakaan toisille.
toisen uskon riistäminen.
tällä kertaa nimi on Hermanni.
hengellinen viha ja kateus on hirveä. millään ei saisi pitää muita kuin itseä uskovaisena. jotenkin pitäisi riistää se pois. mikä keinoksi, kun Raamattu ei oikein "me-vaan"-uskoon riitä.
otetaan esille parannus. se pitää olla oikean lainen. mieluummin vähän syvempi kuin itsellä.
mutta, mutta Jeesus sanoo: usko riittää.
elämän parannus on vasta uskon hedelmä ja sekin jää jokaiselta vajaaksi. pakko siinäkun turvautua armoon, mutta sitähän tiukkis ei voi suvaita ainakaan toisille.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Aivan kuten kirjoitit usko riittää. Jos on usko, sen hedelmä on elämän parannus. Jos se jääkin vajaaksi jokaiselta, ei vajusta eli syntiä saa alkaa puolustelemaan.
Armoon on jokaisen turvauduttava, mutta oikeaa nöyryyttä luulisi juuri tässä kohtaa löytyvän, kun huomaa, että jää alamittaiseksi.
Armonkerjäläisenä on hyvä kulkea. Armoa saa, kun pyytää. Mutta, jos ajattele, että koska elämän parannus jää vajaaksi, niin annan mennä, en pyydä armoa, saanhan uskoa kuitenkin.
Kuinka kauan sitä jaksaa uskoa ja uskoa kaiken kuonan kanssa. Jeesus ei kauaa viihdy likaisessa sydämessä. Lestadiuskin sanoo, että usko saattaa kuolla silmänräpäyksessä, niin ettei ihminen sitä itse huomaa.
Sitten vaan uskotaan kuolleella uskolla ja varastetaan armoa, eikä omatunto eli Pyhä Henki enää muistuta tehdyistä synneistä. Paatumus on silloin jo tapahtunut.
Elämän parannus jää jokaiselle vajaaksi, ehkä itsevanhurskas luulee toisin.
Uskomme perusta ei ole omantunnon puhtaus, vaan sydämen puhtaus.
Olen huomannut, että Hermannin tapaiset kirjoittajat eivät halua tietää sydämen puhtaudesta yhtään mitään.
Jätä puheet kuolleesta uskosta vaan itsellesi, turha painostaa Jeesuksen lampaita.
----------
>>>Armonkerjäläisenä on hyvä kulkea. Armoa saa, kun pyytää. Mutta, jos ajattele, että koska elämän parannus jää vajaaksi, niin annan mennä, en pyydä armoa, saanhan uskoa kuitenkin. >>>>
Armolle ei ole asetettu ehtoja. Se on jokaisen katuvan lahja.
Pyhä Henki on Herran Henki, joka puhaltaa missä tahtoo ja johdattaa meitä Jeesuksen kristuksen tuntemiseen.
Omatunto on ihmisen sisällä ja on riippuvainen esim. ympäristöstä. Jos esimerkiksi ihmiselle on opetettu että polkupyöräily on syntiä niin sitä tehdessään hänen omatuntonsa syyttää häntä vaikka asialla ei ole synnin kanssa mitään tekemistä.
Näitä kahta asiaa ei voi millään tavalla sekoittaa keskenään.
sama särähti pahasti minunkin korvaan.
Mitä siihen sanot kun Apostoli Jaakop kirjoittaa: "Uskon salaisuus säilytetään puhtaassa omassa tunnossa". Niin missä omassatunnossa.
Jos pidät pyöräilyä syntinä ja kuitenkin pyöräilet, niin se on silloin syntiä sinulle, vaikka ei muille olisikaan. Näin Luther kertoo vastaavasta asiasta.
Selvitä joka kerta ensin raamatusta mitä siellä sanatarkasti sanotaan ja kirjoita vasta sitten.
Usko on ensiksikin Jumalan lahja ja sydän sekä omatunto puhdistuvat uskolla Kristukseen.
Tulisitko kotiini ja näyttäisit missä sinulla se työsi määrää osoittava indigaattori on kiinitettynä. Vain hölmö ihminen puhuu tuollaisia iankaikkisuusaisoista. Jokaisen ihmisen omatunto on ainoastaan hänen oma käsituksensä oikeasta ja väärästä, ja sen herkkyyttä säätelevät monenlaisen fysiologiset ja kemikaaliset tekijä ihmisen kehossa.
Toiselta menee usko jos sattuu pääsemään piru, toisen uskoa ei puolestaan tippaakaan horjuta vaikka olisi tappanut sata ihmistä. !!!
(Joka vihaa veljeänsä hän on murhaaja)!!!
Joka tuollaisilla mittareilla mittailee omaansa ja toisten uskoa, hän ei ymmärrä hengellisistä asioista vielä yhtään mitään.
Voi omanvanhurskauden itsetyytyväisten pimeyttä, ei muuta voi sanoa!!
"Sellaista pyhyyttä löydämme myöskin paavilaisissamme: he pitävät kristitty-parkojen vainoomisen evankeliumin tähden paljon pienempänä syntinä, kuin lihan syömisen perjantaina, tai munien nauttimisen piina-viikkoina. Edellisen pitävät he vallan vähäpätöisenä asiana, niinkuin se ei olisi mistään suuresta arvosta; mutta jälkimmäisestä, joka ei ollenkaan mikään synti ole, vaan ainoastaan ihmiskäsky, tekevät he itsellensä pahan omantunnon."
Tässä jotakin mitä yritin valaista kirjoituksellani. Usein kristityitä johdatetaan saamaan pahan omantunnon asioista jotka ovat vain ihmiskäskyjä ja samalla kristitty voi elää hyvinkin suuressa synnissä tuntematta minkäänlaisia omantunnon vaivoja.
Ja näinhän lestadiolaisuudessa on paljon tehtykin.
Kehitellään ja elätellään omassa ahdasmielisyydessä omia ja isäin säädöksiä ja niiden rikkomista nimitetään sitten synniksi.
Näin ihmisille muovataan hyvin sairas pelokas ja säikky omatunto.
Pelottelemalla sitten johtajat kaitsevat ja lypsävät laumaansa. Lampaita ei muuten lypsetä, kyllä nämä lypsettävät ovat vuohia.
Ja miespuoliset vuohet ovat keitureita, jotka kahdella jalalla sarvet ojossa yrittävän kaikin voimin hajoittaa Jeesuksen kaitsemaa lammaslaumaa. Ja hyvin ovat onnistuneetkin viimeisen 20 vuoden aikana hajoittamaan Jeesuksen lampaita.
Niitä käyskelee muuta tälläkin palstalla omine "raamattuineen".
nimimerkkiä! Se antaa kirjoittajasta "luihun" vaikutelman.
Toisekseen: Laittaisitko esille Raamatun kohdan, jossa tuollainen Jakobin kirjoitus on!
Tuo on erään saarnaajan tyypillinen sanonta, joka ei ole edes Raamatun mukainen.
Elävä usko säilyy Kristuksen haavoissa.
Meidän ihmisten omatunto pysyy valvomassa, kun käymme Jumalan Sanan kuulossa ja luemme Raamattua. Uskonelämän vuoksi omantunnon asioista pitää puhua, mutta mikään, mikä on ihmisestä ei kestä iankaikisuudessa.
...mikäli se olisi ollut mahdollista järjestää täältä maasta käsin.
Vai pyhä voi pyhittää, ja vain vanhurska voi vanhurskauttaa, me ihmiset olemme syntisiä.
Jumala VANHURSKAUTTAA syntiset lahjoittamalla meille vanhurskauden joka ansaittiin Jeesuksen Kristuksen lihan ruumiissa suoritetulla uhrilla, joka kelpasi Jumalalle.
. Kor. 5:19 Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa...
...eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.
2. Kor. 5:20 Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta:...
...antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.
_______________
2. Kor. 5:21 Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi,...
...että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi.
2. Kor. 6:1 Hänen työtovereinaan me myös kehoitamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi.
2. Kor. 6:2 Sillä hän sanoo: "Otollisella ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut."
Katso, nyt on otollinen aika, katso, nyt on pelastuksen päivä.
Miten Pyhä Henki sinua muistuttaa?
Voiko huono omatunto olla Pyhän Hengen vaikutusta?
Kehoittaako Pyhä Henki sinua jatkamaan synnin tiellä vai tekemään parannusta synnistä?
Omatunto voi olla paatunut tai yliherkkä. Totta on että Pyhä Henki muistuttaa meidän omassa tunnossa, mutta silloin omantunnonkin on oltava terve. Jos omatunto ei ole terve, esim. se minkä pitäisi omaatuntoa kolkuttaa ei enä kolkutakkaan, niin Jumalan Sana on silloin se joka on oikeassa!
PYHÄ HENKI
Kehoittaa uskomaan Jumalan armoon Kristuksessa.
LEEVILÄIS-STENILÄINEN-KOISTISHENKI
Kehoittaa töihin ja panemaan Jeesuksen
apupojaksi.
Joh. 3:19 Siitä me tiedämme, että me totuudesta olemme ja taidamme hänen edessänsä...
_________
*)...meidän sydämemme hillitä,
_________
Joh. 3:20 Että jos meidän sydämemme tuomitsee meitä,...
...niin on Jumala suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaikki
Joh 3:21 Te rakkahimmat!...
...jos ei meidän sydämemme tuomitse meitä, niin meillä on turva Jumalaan.
"Sinun sanasi on jalkaini lamppu"!
Näin on, omantunnon täytyisi olla terve ja herkkä (ei liian herkkä) ja Jumalan Sana on se mihin luotamme.
Mutta olen käsittänyt, että teidän omattuntonne eivät enää muistuta tai kolkuta juuri mistään.
Teette mitä vain, niin sanotte, ettei se ole syntiä, ei sellaista lue Raamatussa. Ei siellä voi kaikkea lukeakaan. Pyhä Henki ilmoittaa kuitenkin, että monet asiat ovat perimmäisiltä vaikutuksiltaan syntiä, vaikka monet eivät sitä tahdo myöntää.
Käsitykseni mukaan tekin teette asioita, jotka eivät kolkuta teitä ollenkaan. Tuntuu kuin omatuntonne olisi jo lakannut muistuttamasta, koska ette ole välittäneet sen kolkutuksista silloin kun se kolkutti. Pyhä Henki ei ikuisesti muistuta ihmistä synnistä. Siten tulee paatumus. Pelkään, että teille on näin käynyt ja siksi tulette koko ajan vain pahemmiksi uskon ja kristillisyyden arvostelussanne. Usko ei muutu. Se on aina ollut sama ja tulee olemaankin.
Aina on löytynyt niitä, joille se sama usko ei ole jostain syystä kelvannut. Ehkä he eivät ole ymmärtäneet joitakin asioita ja ovat sitten alkaneet kerätä samanmielisiä kavereikseen ja pirulla on ollut ja on hauskaa, kun saa tehdä hajoittavaa työtä uskovien seassa.
Tuntuu pahalta kirjoittaa näin suoria sanoja. Mutta rakkaus kuolemattomia sielujanne kohtaan pakottaa tähän. Tämän kerran muistutan teitä tästä asiasta. Tehkää parannus eksytyksestänne. Nöyrtykää Jumalan sanan alle ja antakaa arvo sananpalvelijoille ja Pyhälle Hengelle, joka heidän kauttaan puhuttelee jatkuvasti meitä.
Toivon meidän kaikkien tekevän matkaa sovussa ja iloitsevan kerran Taivaassa.
Sinä siis pelastut syntejäsi laskemalla ja välttelemällä?
Ikävä kyllä, sinä seuraat mustaa henkeä.
Meitä Jumalan lapsia PH kehoittaa uskoon.
tuotosta.
Olipa kiva, että kirjoitit.
Kyllä täällä kaivataan paljon hengellisiä kirjoituksia, mutta se vie aikaa ja ei ole mahdollista aina.
Kirjoita siis kun jaksat ja voit.
Noista ruputtajista ei tarvitse välittää, sillä niitä täällä riittää.
Ovat vähän kun lapsia ja vanhemmileen kiukuttelevat.
Oikean hengen kirjoitukset ovat aina rakkaita ja niitä saisi olla huomattavasti enemmän.
Kiitos kirjoituksestasi.
Saatana onkin kääntänyt silmäsi nurin ja sokaissut sinut!
Ihmisten määrittämää asiaa syntinä, se on sinun oma syysi ettet ota asiasta selvää, ensinnä Luther eli 1483 - 1546 vuosina ja pyörä keksittiin 1800 luvulla .
Taitaa taas olla niitä ihmisten määrityksiä joita, joita voi verrata pastilliin, kun minä laitan pastillin suuhun, ja hetken liikutan kieltäni ei sitä enää ole.
On aivan eri juttu Jumalan määrittämä synti, se pysyy ja on voimassa aina ja ne on määritelty 10 käskyssä ja niistä johdetuista asioista , en voi vieläkään ymmärtää että jos minä pidän jotain syntinä, että se olisi Jumalankin silmissä synti .
Mutta jos Jumala pitää, ja on antanut meille määrityksensä synnistä, se pysyy ja on voimassa aina ja ikuisesti, Hän sanoo ihminen on kuin kedon kukka, kun tuuli käy hänen ylitseen, ei häntä enää ole.
Tosin taitaa pyrkiä astetta ylemmäs... ;)
tuttua tuo ? :-))
Kun ei uskalla käyttää edes vakituista nikkiä! Pelkurimaista!
Jännä ilmiö, että kahdella ihmisellä olisi sama ongelma. Ongelman nimi on aika harvinainen ja täälläkin sitä ilmenee kahdessa, eli yhdessä hengessä.
Itse ongelma tuntuu olevan henkilöitymä, joka tuntuu olevan hiipivä hyytymä.
Jos nimimerkki olisi tärkeää, niin miksi se olisi tärkeää?
Pidätkö omaa nimimerkkiäsi tärkeänä?
Jos pidät niin miksi?