Hankin oikein merkkiliikkeestä maskinsuojan, jos vaikka talvi tulisi. Laitin paikoilleen joku viikko sitten, kun oli pakkasta noin -8 astetta. Noin 30 km ajon jälkeen moottorinlämpö nousi niin korkealle että jäähdytyspuhallin lähti päälle. Lämpö laski tietysti, mutta sama toistui sen jälkeen noin kymmenen kilometrin välein. Ajo oli maantieajoa. Puhallin ei käynyt koko viime kesänäkään kuin yhden kerran.
Mielestäni lämpö nousi ehdottomasti liikaa ja otin suojuksen pois. Eihän tosin nyt ole pakkasiakaan ollut.
Pitäisikö siihen suojukseen tehdä jotain ilmareikiä tai vastaavia vai laittaa suoja aamulla paikoilleen ja ottaa välillä pois ja paikoilleen ja pois ...
Mielestäni lämpö nousi ehdottomasti liikaa ja otin suojuksen pois. Eihän tosin nyt ole pakkasiakaan ollut.
Pitäisikö siihen suojukseen tehdä jotain ilmareikiä tai vastaavia vai laittaa suoja aamulla paikoilleen ja ottaa välillä pois ja paikoilleen ja pois ...
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ei ainakaan vm. 02 1.6 16V-koneella mitään ongelmia. Laitettu paikalleen yhtäaikaa talvirenkaiden kanssa ja lämpömittarin viisari aina koneen lämmittyä keskiasennossa pystyssä oli ulkona sitten 5 tai - 20 astetta.
Viimetalvisten "onnettomien" tapahtumien (ks huohotinputkikeskustelu 19.08.03)http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=565&posting=22000000001047188
jälkeen hankin samanlaisen kapistuksen myös. Kevättalvella kun ajeli pitempää matkaa maantienopeuksilla ja pakkasta vähemmän kuin -10 C,oli pakko ottaa pois tuo "viimasuoja" juuri moottorilämpöjen nousun takia. Nyt meinaan ottaa tuon viimasuojan taas käyttöön kun pakkasta alkaa olla enemmän kuin -10 C.Eipä tuo niin vaikeaa ole irrottaa ja kiinnittää kun sen kahdella pikakiinnittimellä asettaa paikoileen.Lisäksi jos ajelee kaupunkinopeuksilla ei liene -10 C pakkasellakaan vielä tuo ajoviima niin hyytävää että tuota suojaa välttämättä tarvitsisi?,kun moottorikin käy kaupungissa ajellessa lämpimänä kun ei moottoria ajoviimalla jäähdytetä.
Elämme vuosituhannella 2000.
Ei kai minkää maskisuojien kanssa tarvii pelleillä.
( mulloli tuollainen viimeks 60-luvulla Datsun Fairladyssa )
Onks nää autot jostai Välimereltä pakkosiirrettty pohjolaan ilman tarvittavia modifikaatioita.
Jos tää on totta on monta muutakin ongelmaa jota tuo tuulisuoja ei korjaa.
Pitäs kattoo mitä ostaa.
Onko sitten joku Webasto nykyaikaa. Moottoria pitää lämmittää ajon aikana erillisellä lämmittimellä, että se toimisi. Pöh, sanon minä.
Joku nyky diiseli, josta tulee riittävästi hukkalämpöä sisätilan lämmittämiseen. Sitäpaitsi, jollen olisi köyhä ostaisin wbaston bensakonelliseenkin. Ajattele sitä, että lähditpä mistä vain autosi on aina (halutessa) lämmin, eikä kohmeisin sormin tarvitse tapella johtojen kanssa. Webasto on nykypäivää ja mukavuutta. Taisit valita väärän vertauksen.
Ei laittaa ollenkaan,koska käytetty jo vuosikymmeniä hyviä termostaatteja,jos tottumattomampi käyttäjä,silloin ehdottomasti ei käyttää,eikä muutoinkaan,ihan hirveät pakkaset(-30-40) sitten eri asia
termostaatit laitettu niin "kylmiä" ei huomioitu meidän kylmiä ilmoja(sisälämmön takia),saisi olla 92 asteen,koska sekin alkaa avautua jo 85 asteen tietämillä,
paikoillaan jos 78 asteen,niin se alkaa avautua jo heti 70 asteen jälkeen,ja koska jäähdyttäjässä aine kylmää,niin jo pieni avautuminen riittää koneen jäähdytykseen,ja tätä(jäähdyttäjää) sitten suojalla saadaan lämpöä nostettua,termostaatti on sitten vähän isomalla,ja sitä kautta pitää koneen lämmön suurempana,kun on liikaa tukossa,alkaa sitten jäähdyttäjän tunnistin laittaan puhaltimet päälle(n.95 asteessa)
Se oli ennen kun ei ollut termostaatteja jäänyt perintönä tämä tukkeamis käytäntö,taas kovalla pakkasella pitää vähän notkeampana muita laitteita,kun kunnolliset pakkasnesteet(-35-40),ei sitten tarvi nesteen takia tukkea,kun on termostaatti(92)oikeanlainen
Entis vanhaan ei ollut pakkasnesteitäkään piti joka ilta laskea vedet pois,onneksi tämä ei jäänyt päälle,vielä -60 luvun alussakin saattoi näin olla
...tuosta nesteiden pois laskemisesta. Venäjällähän lasketaan vieläkin erinäisistä syistä jääähdytysvedet pois autoista yön ajaksi (talvella).
Nuorena poikana armeijassa kirosin, kun piti vaihtaa jäähdytysnesteet tietyn merkkiseen venäläisvalmisteiseen miehistönkuljetusajoneuvoon. Homma vei mukamas tuhottomasti aikaa, koska jäähdytin oli niin valtavan kokoinen. Aikani tuskailtuani asian kanssa eräs luutnantti tuli suhteuttamaan asioita kertomalla, että venäläiset tekevät tuon saman joka ilta. Niin, jäähdytysjärjestelmän tilavuus oli muistaakseni pari litraa alle 60 litran...
Mutta siitä viimasuojasta vielä: itse olen kyllä siinä käsityksessä, että ko. suoja laitetaan citikan (ja eräiden muidenkin nykyautojen) nokalle ensisijaisesti siitä syystä, että huohotinputket eivät jäädy nopeiden kosteus/lämpötilavaihteluiden ja ajoviiman yhteisvaikutuksesta umpeen, eli ei kait sitä enää jäähdytysnesteiden jäätymisen pelossa tarvitse laittaa (jos on kunnon pakkasnesteet). Samaa mieltä olen siitä, että 2000-luvun autoissa ei pitäisi enää joutua laittamaan viimasuojia auton keulalle talveksi, mutta toisaalta harvassa on ne automerkit, jotka suunnitellaan varta vasten tänne meidän pohjolan oloihin...taitaa markkinat olla vähän etelämmässä. Ja citikan omistajana voin sanoa, että ei se nyt niin kauhean iso urakka ole ripustaa sitä tilkettä keulalle talveksi...
En ole vielä tavannut autoa, jossa on pakkasilla tarpeeksi lämpöä lyhyellä matkalla (5-20 km). Maskisuojan kanssa lämmöt nousevat paljon nopeammin, ja lämpöä riittää eri tavalla. Ehkä siksi näkee useilla merkeillä pahvivirityksiä maskissa tai sen takana. Hyvä että sen maskisuojan saa jos haluaa.
Täytyy tunnustaa, että 60-luvulla osattiin asia osattiin sittenkin hoitaa paremmin. Silloin oli autoja, joissa maskin takana oli säleikkö, jonka saattoi kääntää kiinni jopa sisältä ajon aikana. Ei olisi paha varuste nykyisinkään.
Oletko muuten katsonut jäähdyttäjää talven jäljiltä. Veikkaan, että se on melko tukossa hiekasta ja piestä. Suojan laitto on pikkujuttu verrattuna jääjdyttäjän puhdistamiseen tai vaihtamiseen verrattuna. Eipä tarvitse kesällä ihmetellä miksi se keittää, vaikkei edellisenä kesänä.
Sehän on ihan normaali rutiinia jäähdyttäjänkin pinnan tarkistus ja tarvittaessa puhdistus,eikai sitä nyt sen takia suojaa laiteta ettei tarvi jäähdyttäjää vähän pinnalta puhdistaa,ajotyyllilläkin opetella,ettei ajeta ihan toisen perässä,jo lakikin kieltää.
sillä ei koneen lämpiämisen takia ole juurikaan vaikutusta,koska termostaatti on se joka pitää kierron jäähdyttäjään poikki,oli ilma mikä hyvänsä,mutta sitten jos termostaatti tai ympärillä oleva tiiviste vuotaa(helppo tarkistaa,ajetaan kone 50/60 asteiseksi ja kokeillaan ylävesiletkusta onko lämmin,mikäli täysin kylmä,silloin ei vuotoa),sitten täytyy maskin kanssa pelata,ei muutoin
ihan kovat pakkaset asia erikseen,silloinkin pintaelementit konehuoneessa saattaavat kylmetä liikaa,ja kun niistä saadaan jäähdyttävä viima vähemmäksi,saattaa tuoda moneenkin asiaan helpotusta.muttei itse koneen lämpiämiseen,silloin kun termostaatti ja siinä oleva tiiviste on kunnossa ja on riittävä(92 astetta)
Muistui tässä mieleen taannoinen Ruotsin reissu, jolloin käytiin Kolmordenissa katsomassa eläimiä ja ajamassa se safarilenkki.
Köröttelimme siinä jonossa hiljalleen madellen eteenpäin. Vähän väliä jono pysähtyi, kun kohdalle tuli eri eläimiä. Alussa oli sarvipäitä yms. Loppua kohden lähenimme karhuja ja leijonia. Vähitellen koneen lämpö läheni punaista ja kierrokset alkoivat nousta. Aina kun mahdollista, yritin sammuttaa koneen ja antaa sen edes vähän jäähtyä. Kierroksen loppupuolella, kun olimme karhujen ja leijonien ympäröiminä, lämpö oli reilusti punaisella, ja kone huutaa kuin viimeistä päivää. Tämä tietysti kiinnosti elukoitakin hiukan. Karhut tulivat ihmettelemään aivan viereen. Itse odotti vain, milloin se kone laukeaa karhujen riemuksi. Onneksi kierros loppui ja pääsi sieltä häkistä ulos. Lämmöt laskivat pian, kun pääsi hiukan vauhtiin. Tavallisessa ajossa lämmöt pysyivät aivan normaaleina. Kotiin palattua tuli jäähdytin irrotettua ja putsattua kunnolla. Noin puolet oli pinnasta oli täysin ummessa. Välit eivät auenneet kuin pitkällä yön yli liottamisella ja ohuella liuskalla avaamalla. Eikä autolla ollut ikää kuin 5 vuotta.
No perskeles, olihan siinä jotain hyvääkin, että kone lämpeni...näitte ainakin karhut tosi läheltä;)
... tällä taas ei ole mitään tekemistä jäähdytysnesteiden kanssa. Ongelmana tosiaankin on se jo pienilläkin pakkasilla esiintyvä huohottimen tukkeutuminen, erityisesti jos koneessa on vanhat/huonot/Shellin öljyt. Ei toki haittaa yhtään se että auto myös lämpenee nopeammin tuon suojan kanssa. Kaikissa entisissä ja nykyisissä Sitikoissani olen peitettä talvella käyttänyt, eikä mitään lämpöongelmia esiinny, vaikka menisi plussan puolelle. Eikä se nyt hirveä rasite ole, yhdessä autoista on kiinni alkuperäinen viimasuoja, toisessa pahvi syylärin takana ja kolmannessa syylärin edessä. Minuutti per auto meni noiden asentamiseen.
Toki, termostaatti, flektin anturi ja 2-nopeuksisen flektin etuvastus pitää kaikki olla kunnossa. Tuo etuvastus on yleisin syy siihen, että lämmöt nousee liian korkealle ennen kuin flekti käynnistyy.
Pappan Xantiassa 1,8 on myös suoja paikoillaan marraskuusta maaliskuuhun eikä siinä ole tällaista ongelmaa. Berlingo on perinteisellä 1,9 diesel moottrilla oleva malli, ilman turboja. Onko se lämmön nousu nimenomaan dieselmallin ominaisuus?
Säleverho jäähdyttimen edessä olisi todella mainio keksintö, voisihan se avautua ja sulkeutua automaattisesti moottorinlämmön mukaan.
Setämiehen vanhassa Mossessa ( vm. -70 tai sinne päin ), joka on ladossa tallessa on konepellin ilmanottoaukot suljettavissa. Auton sisällä on vedin mistä ne avataan ja suljetaan. Nykyautoissa aukot on jossain konepellin alla piilossa. Talvella aina lunta ja jäätä täynnä, kesällä koivun lehtiä ja siemeniä, eikä niitä saa puhdistettua millään.
Kyllä venälinen tämmöisen näköjään osaa.
Yli 200tkm:n kokemuksella Berlingosta/Partnerista voin sanoa, että maskin suojaa käytetään vain reilun 10-asteen pakkasessa, paitsi lyhyessä kaupunkiajossa. Uudessa 03-malleissa on maskissa kaksi kpl suljettavia aukkoja. itse olen toisen sulkenut talven alettua ja tarvittaessa kovilla pakkasilla suljen myös toisen. mutta esim. moottoritie nopeuksiin lähdettäessä on kummatkin suojat poistettava, jos ei halua flektin aina välillä pudottavan lämpöjä alas.