Hei
Onks kannabisteilla ihan oikeesti jotenkin heikko itsetunto? Onks ne antaneet osan omaa minuuttaan ja sisintään ja korvanneet sen pilvellä? Ne tunteet ja seikat, jotka pitäs kohdata eheänä ja selvänä on osaksi turrutettu sillä minkä pilvi tuo mukanaan? Ja lopulta näkemys siitä mikä on realistista ja miten se itseen vaikuttaa on korvautunut jollain muulla?
Ja siinä vaiheessa ei voida enää tunnistaa ja kokea kaikkia niitä heikkojakin heijasteita tuskasta, kehityksestä ja kasvusta, jotka kuuluu kaikille niille, jotka on selviytyjiä? Koska kaikki nää on koettu ja ne halutaan kokee jotenkin muuten kuin livenä?
Onks kannabisteilla ihan oikeesti jotenkin heikko itsetunto? Onks ne antaneet osan omaa minuuttaan ja sisintään ja korvanneet sen pilvellä? Ne tunteet ja seikat, jotka pitäs kohdata eheänä ja selvänä on osaksi turrutettu sillä minkä pilvi tuo mukanaan? Ja lopulta näkemys siitä mikä on realistista ja miten se itseen vaikuttaa on korvautunut jollain muulla?
Ja siinä vaiheessa ei voida enää tunnistaa ja kokea kaikkia niitä heikkojakin heijasteita tuskasta, kehityksestä ja kasvusta, jotka kuuluu kaikille niille, jotka on selviytyjiä? Koska kaikki nää on koettu ja ne halutaan kokee jotenkin muuten kuin livenä?
Vastaukset 9
Vanhimmat
"Onks kannabisteilla ihan oikeesti jotenkin heikko itsetunto?"
vastaus: On.
Jos käyttää kerran pari kuussa, niin en usko sen vielä paikkaavan itsetuntofiiliksiä. Enemmänkin kyse on erityisestä fiiliksestä, mikä liittyy rentoutumiseen ja itsensä hemmotteluun.
Jos nyt aamusta iltaan käyttää, niin ainakin lääkekäyttäjien mukaan itse "pilvi" katoaa tai jää melko laimeaksi, kun taas lääkinnnälliset vaikutukset korostuvat.
Eiköhän se käyttömotiivi vaiktuta siihen kuinka ongelmallista käyttö on ja käytön aiheuttamat lieveilmiöt. Jos joku haluaa paeta jotain tai paikata itsetuntoaan niin ihan sama onko pilvi tai kalja kyseessä. Tosin lieveilmiöt ovat hieman erilaisia ja käyttäjän persoonasta riippuvaisia. Alkoholi toki fyysisesti vaarallisempaa.
Päihteitä ovat kaikki psykoaktiiviset aineet kahvista kannabiksen, tupakan, alkoholin ja psykoaktiivisten lääkkeiden kautta heroiiniin ja metamfetamiiniin.
Kirjoituksesi osuu yhtälailla kaikkiin päihteisiin.
Päihteetön yhteiskunta on utopia, koska se ei ole koskaan toiminut missään.
Ihmisillä (tai valtaosalla heistä) on halua silloin tällöin päihtyä.
On surullista, että ainoiksi laillisiksi huumeiksi länsimaissa on valittu kaikkein tuhoisimmat, alkoholi ja tupakka.
Tai eihän niitä kieltää voida, kieltolaki kun tunnetusti vain pahentaa lieveilmiöitä.
Mutta kannabis olisi syytä ottaa tuohon rinnalle.
On myös sellaisia "kannabisteja", jotka käy normaalisti töissä, työpäivän jälkeen kättelee kaikki, käy kaupassa, tervehtii naapuria, tekee ruokaa, käy puistossa kävelyllä, kirjoittaa Suomi24:lle kannabiksenkäytöstään ja toivoo että edes yksi siellä tajuaa "kannabistin" olevan ihan normaali tyyppi ja se yksi lakkaisi noitavainonsta ja illalla sitten polttaa elokuvaa katsellessa spliffin.
Ja samalla luottaa, että moni muu "kannabisti" tekee samoin, jolloin muut huomaavat, että ihan normaaleita tyyppejä ne. Ehkä joskus noitavaino tämän kasvin osalta päättyy ja voimme siirtyä vahinkoja minimoivaan päihdepolitiikkaan ja lakata tuhlaamasta varoja työssäkäyvien ihmisten jahtaamiseen.
meikä dogaa 2-3 keppanaa iltaisin rentoutumiseen ja koen sen ongelmaksi josta on vaikea luopua. mitenkäs pössyttelijät jotka rentoudutte iltasauhuilla, koetteko te sitä ongelmaksi?
Tämä maa ja elämäntyyli keskittyy mielestäni aivan liikaa kaikenlaiseen suorittamiseen. Tämän koen ongelmaksi. Iltasauhut helpottaa minua olemaan suorittamatta mitään, jonka olen havainnut hyväksi hyvinvoinnilleni. Toki muutama olut ajaa huumaavalta vaikutukseltaan käytänössä saman asian. Mutta se on jotenkin niin rahvaanomaista, ja muistuttaa liikaa rappio-alkoholismista, joten sillä ei ole yhtä leppeää vaikutusta. Eli en koe kannabiksen lääkekäyttöäni sikäli ongelmaksi. Pieneksi ongelmaksi koen tämän suoritusyhteiskunnan, mutta se on hallinnassa, kiitos kannabislääkitykseni.
Käytännössä kotona en jätä kyllä iltasauhuja väliin kuin vuosittaisena silmämunanvalkasukuukautenani, mutta silloin kun poistun Hollannista jätän polttamatta kokonaan. Ei ole ongelmaa ollut.
Muut iltarituaalit, kuten dokumentin katsominen ja mehunjuonti riittää.
Kahvinjuonnin lopettaminen viikonloppusin ja työpäivän jälkeen on ollut vaikeampaa.
Hei
Onks kuppia ottavilla ihan oikeesti jotenkin heikko itsetunto? Onks ne antaneet osan omaa minuuttaan ja sisintään ja korvanneet sen humalalla? Ne tunteet ja seikat, jotka pitäs kohdata eheänä ja selvänä on osaksi turrutettu sillä minkä humala tuo mukanaan? Ja lopulta näkemys siitä mikä on realistista ja miten se itseen vaikuttaa on korvautunut jollain muulla?
Ja siinä vaiheessa ei voida enää tunnistaa ja kokea kaikkia niitä heikkojakin heijasteita tuskasta, kehityksestä ja kasvusta, jotka kuuluu kaikille niille, jotka on selviytyjiä? Koska kaikki nää on koettu ja ne halutaan kokee jotenkin muuten kuin livenä?
Että jos syytät pilvenpolttelijoita eskapismista niin muistutan että raittiita on maassamme vain 10%.
Eskapismi on tapamme elää, joten jos pohjimmiltaan pilvenpolttelijat ovat aivan kuten muutkin niin ei voi syyttää mistään vaan todeta että pohjimmiltaan samaahan te teette kuin muutkin ihmiset.