"Armo synnyttää rakkauden Jumalan valtakuntaan eli Kristuksen ruumiiseen ja sen jäseniin, Jumalan lapsiin. Se vaikuttaa kuuliaisuuden omantunnon äänelle, Jumalan sanalle ja seurakunnan opetukselle. Se on ihmeellinen voima myös evankeliumin työssä: tuhannet ja tuhannet vapaaehtoiset osallistuvat eri työmuotoihin vapaa-aikanaan."
Mielenkiintoinen väittämien ketju. Entä jos yksi pala ei olekaan totta.Miten käy tämän kehäpäätelmän. Minusta tuntuu että se romahtaa. Toisekseen onko työ vapaaehtoista vai onko se sosiaalinen pakko, hyve, tapa, kultti, riiti, elämäntapa johon kasvetaan...
Onko se vapaaehtoista myös silloin kun siitä jää pois. uskovainen ei voi ainakaan olla haluamatta siionin työhön.
"Järjen valossa kristityn uskosta nousevat omakohtaiset valinnat tuntuvat usein normeilta ja pelkältä tapakristillisyydeltä. Sellaiseksi ne koetaan helposti varsinkin nykyaikana, jota leimaa kaiken suvaitseminen ja Raamatun arvovallan ohentuminen."
Kivasti on piilotettuna taas tämä ehkäisykysymys. Ehkäisy ei ole normi vaan omakohtaisesta uskosata valinta. Onko kyse suvaitsevaisuudesta kun omakohtaisesta uskosta tuleva valinta on jotain muuta kuin vl-tapakultuurin-normi.
Onko kyse lainkaan raamatun arvovallasta? Minusta ei vaan raamatun arvovaltaa käytetään tukemaan ehdotonta ehkäisykielto piiloviestinnän kautta. Puhutaan raamatun ohitamattomasta arvovallasta muttei osoiteta raamatulla lainkaan että valinnan ja normit tai normeiksi muutuvat asiat todella olisivat raamatu mukaisia.
Mielenkiintoinen väittämien ketju. Entä jos yksi pala ei olekaan totta.Miten käy tämän kehäpäätelmän. Minusta tuntuu että se romahtaa. Toisekseen onko työ vapaaehtoista vai onko se sosiaalinen pakko, hyve, tapa, kultti, riiti, elämäntapa johon kasvetaan...
Onko se vapaaehtoista myös silloin kun siitä jää pois. uskovainen ei voi ainakaan olla haluamatta siionin työhön.
"Järjen valossa kristityn uskosta nousevat omakohtaiset valinnat tuntuvat usein normeilta ja pelkältä tapakristillisyydeltä. Sellaiseksi ne koetaan helposti varsinkin nykyaikana, jota leimaa kaiken suvaitseminen ja Raamatun arvovallan ohentuminen."
Kivasti on piilotettuna taas tämä ehkäisykysymys. Ehkäisy ei ole normi vaan omakohtaisesta uskosata valinta. Onko kyse suvaitsevaisuudesta kun omakohtaisesta uskosta tuleva valinta on jotain muuta kuin vl-tapakultuurin-normi.
Onko kyse lainkaan raamatun arvovallasta? Minusta ei vaan raamatun arvovaltaa käytetään tukemaan ehdotonta ehkäisykielto piiloviestinnän kautta. Puhutaan raamatun ohitamattomasta arvovallasta muttei osoiteta raamatulla lainkaan että valinnan ja normit tai normeiksi muutuvat asiat todella olisivat raamatu mukaisia.
Vastaukset 5
Vanhimmat
se koira älähtää, johonka kapula sattuu. Miksi te nyt olette joukolla alkaneet älähtämään ja käymään uskovaisten kimppuun tässä ehkäisyasiassa? Pitääkö meidän muka lähteä mielistelemään tätä maailmaa ja sen järjellä tehtävää tulkintaa siitä, onko oikein vai väärin ottaa lapsellisesti luottaen Jumalalta vastaan ne lapset, jotka hän näkee meille hyväksi lahjoittaa. Kun ei vaan nyt tämä, että osoitamme kuuliaisuuden tässäkin asiassa Jumalan sanalle, olekkin pistimenä teidän omissa tunnoissanne, mutta ette halua myöntää sitä. Ja pahan omantuntonne takia käännytte meitä vastaan . Silläkö se hoituu? No ainakin paadutatte yhä enemmän näin toimien omiatuntojanne.
Toisaalta kohdaltasi voidaan todeta täysin samaa. Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa.
"Miksi te nyt olette joukolla alkaneet älähtämään ja käymään uskovaisten kimppuun tässä ehkäisyasiassa?"
Minä en edusta joukkoa. Edustan ensisijaisesti vain itseäni. Ja toisijaisesti kuuluun väistämättä joukoon samanlailla ajtelevia. Miksi uskovaiseksi itseään kutsuva joukko toimii niin kuin toimii yksilöä kohtaan joka ei toimi tuon yhteisön asettamien normien mukaisesti. (Ja kutsuu sitä rakkaudeksi)
"Pitääkö meidän muka lähteä mielistelemään tätä maailmaa ja sen järjellä tehtävää tulkintaa siitä, onko oikein vai väärin ottaa lapsellisesti luottaen Jumalalta vastaan ne lapset, jotka hän näkee meille hyväksi lahjoittaa."
Onko lähimmäisen raakudessa kyse mailman mielistelemisestä tai järjellä tehtävästä tulkinnasta. Minusta ajatuksesi siitä ettei lähimmäisen rakkaus koske naista, ei sytnyvä lasta, ei olemassa olevia lapasi, miestä jne. osoitaa että sinun mielestä on oikein elää tunteet kieltäen vailla empatikykyä.
Osoita Jumalan sanalla missä kohtaa läisääntyminen menee ohi käskyn rakstaa lähimmäistä niin kuin itseään.
Esmierkki. Äiti joka rakastaa itseään niin paljon että raskautuu seurauksita välitämättä osoitanee samanlaista rakkauta lasta kohtaan. Jos ja kun äiti elää omat tarpeet ja tunteet kieltäen minkälaisen mallin hän antaa lapsilleen. Tunteet ovat kiellettyjä ja omat tarpeet myös. Niinkö?
Sinä vetoat Jumalan sanaa mutta kuitenkaan et sanaakaan tuo siitä tähän.
"Kun ei vaan nyt tämä, että osoitamme kuuliaisuuden tässäkin asiassa Jumalan sanalle, olekkin pistimenä teidän omissa tunnoissanne, mutta ette halua myöntää sitä."
Ei osoita minusta tämä osoitaa lähinnä sitä että yrität käytää Jumalan sanan arvovaltaa osoitaaksesi että minulla on huono omatunto asian takia. Mikä on se Jumalan sanan paikka joka minut tuomitsee siitä minkä olen oikeaksi havainnut?
"Ja pahan omantuntonne takia käännytte meitä vastaan . Silläkö se hoituu? No ainakin paadutatte yhä enemmän näin toimien omiatuntojanne."
Silläkö asia hoituu että nöyrryn mielivaltaan ja Jumalan sanan vastaiseen parannukseen tässä asiassa. Se mikä tässä kääntyy sinuakin vastaan on se että sinä puhut kyllä Jumalan sansta mutta et lainkaan näytä tietävän mikä sitä Jumalan sanaa todellisuudessa on. Sinulla on vain usko siitä ja siihen että se on sitä mitä sanot sen olevan. Onko sinulla omakohtainen kokemus ja kosketuspinta Jumalan sanaan?
huomiota samaan asiaan, jossa kytketään yhteen Jumalan sana, seurakunnan opetus ja omantunnon ääni. Onko tämä nykyvl:n kolminaisuusoppia?:)
Mikäli seurakunnan erehtymisen mahdollisuutta ei katsota olevan, niin silloin yhtäläisyysmerkit voidaan vetää näiden asioiden välille.
Mielestäni seurakunta voi erehtyä. On tietysti vaarallista käyttää sanaa "mielestäni", koska taisi olla samaisessa pääkirjoituksessa tai kka sitten viikkoa myöhemmin , missä todettiin, että uskon asiat eivät ole mielipidekysymyksiä.:(
Omantunnon ääni voidaan harhauttaa myöskin siihen suuntaan, että synniksi luetaan mielivaltaiseksi mikä milloinkin, mistä joku keksii pahentua, vaikka asiaa ei voisikaan perustella Jumalan sanalla.
Olen myös miettinyt sellaista tilannetta, että voimat eivät riitä talkootyöhön tai sitten niin, että ei katso hienojen palatsien rakentamista tarpeelliseksi. Sosiaalisen hyljeksinnän ja ulkopuolisuuden kokemus voi tämmöisessä tilanteessa olla musertava.
Nostettaessa seurakunnan opetus Raamatun rinnalle ollaan arveluttavalla tiellä, onpa sitten kysymys ehkäisystä, kulttuurista tai mistä muusta tahansa.
ja aletaan lukea sieltä Kristinopin lukukappaleita esimerkiksi viidettä jossa meille selitetään mm se että seurakunta on Kristuksen ruumis ja että Hänen työnsä maailmassa jatkuu hänen seurakunnassaan Pyhän Hengen työnä. Sitten seurakunta on yksi, sentähden että sillä on yksi Herra, yksi usko ja yksi kaste. Sitten Seurakunta on pyhä, koska Kristuksen henki siinä vaikuttaa. Ja mikä on tuon Pyhän Hengen tehtävä seurakunnassa: se opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut.
Näinhän se on, että Pyhän Hengen työ jatkuu seurakunnan kautta ja Jeesus lupasi Pyhän Hengen uskovien turvaksi.
Ja aivan oikein, että Pyhä Henki muistuttaa kaiken , mitä Jeesus on sanonut.
Suhtaudun kriittisesti näihin ihmiskäskyihin, mitä ei Jeesus opettanut ja joita ei löydy Raamatustakaan.