Suomi ei saa uutta syrjintälakia
Syrjinnän uhri joutuu jatkossakin miettimään liittyykö syrjintä hänen sukupuoleensa vai esimerkiksi ikään, uskontoon tai ihonväriin. Suomen hajanainen yhdenvertaisuuslainsäädäntö voi vaikeuttaa uhrin avunsaantia.
Kaksi syrjinnän kieltävää lakia
Yhdenvertaisuuslaki:
”Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta:
"Tämän lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä."
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien uudistusta valmisteleva toimikunta on luopunut aikeesta yhdistää lait yhdeksi syrjintälaiksi. Toimikunta aikoo esittää uudistuksia yhdenvertaisuuslakiin, mutta jättää tasa-arvolain entiselleen.
Hajanainen lainsäädäntö ja sen valvonta tuottaa jatkuvasti ongelmia.
Esimerkiksi vähemmistövaltuutetun toimiston käsittelemistä syrjintätapauksista noin viidesosa on sellaisia, joissa tulee esiin myös muita kuin vähemmistövaltuutetun toimivaltaan kuuluvia syrjintäperusteita, arvioi vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää.
- Törmäämme ongelmaan päivittäin. Jos romaninainen ei pääse kauppaan sisään, se ei johdu puhtaasti siitä, että hän on nainen, eikä edes siitä, että hän on romaninainen, vaan siitä että hän on romaninainen, joka pukeutuu tietyllä tavalla. Se saa aikaan sen syrjivän reaktion, vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää kertoo.
Toimikunta asetettiin yhdenmukaistamaan syrjintää koskevat lait. Ihmisoikeusliiton torstaina julkistaman "Syrjintä Suomessa 2008" -raportin mukaan voimassaolevan lainsäädännön hajanaisuus voi pahimmillaan johtaa syrjinnän uhrin avunsaannin vaikeutumiseen.
Sukupuolten välistä tasa-arvoa koskeva tasa-arvolaki halutaan Suomessa säilyttää, koska se on "tunnettu" ja "vakiintunut". Esimerkiksi Ruotsissa seitsemän erillistä syrjintälakia yhdistettiin yhdeksi syrjintälaiksi vuoden 2009 alussa.
Valtuutetut pidetään Suomessa erillään
Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa yhdenvertaisuuslainsäädäntöä valvoo kaikista syrjintäasioista vastaava syrjintävaltuutettu. Suomessa miesten ja naisten välistä tasa-arvoa käsittelee tasa-arvovaltuutettu, muuta tasa-arvoa, lähinnä etnistä syrjintää, valvoo vähemmistövaltuutettu. Lisäksi esimerkiksi osa Suomen vammaisjärjestöistä on toivonut omaa vammaisasiavaltuutettua. Seksuaalisen tasavertaisuus ry haluaisi myös oman valtuutetun tai asiamiehen.
Kehitys Suomessa on siis päinvastaista kuin muissa Pohjoismaissa. Toimikuntakaan ei tule esittämään valtuutettujen yhdistämistä.
Toimikunnan puheenjohtaja, julkisoikeuden professori Matti Niemivuota olisi halunnut yhtenäistää lakeja.
- Yleensä syrjinnässä ei ole vain yhtä perustetta. Ei syrjitä pelkästään naista, usein kysymyksessä saattaa olla tumma nainen, musliminainen tai vammainen nainen, jolloin syrjintäperusteita on useampia. Tällöin olisi uhrin kannalta helpompaa, että syrjintäasioita käsittelisi vain yksi valtuutettu, Niemivuo sanoo.
Niin lakien kuin valtuutettujenkin yhdistäminen oli toimikunnassa pitkään esillä.
Sukupuolten tasa-arvo vastaan muu syrjintä
Erillistä tasa-arvolakia ja tasa-arvovaltuutettua puolustavat erityisesti naisjärjestöt. Lakien yhdistämistä vastustavat myös ammattijärjestöt. Laki naisten ja miesten tasa-arvosta on ollut voimassa vuodesta 1987. Yhdenvertaisuuslaki on huomattavasti tuoreempi, se astui voimaan vuonna 2004.
Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Liisa Vanhala kertoo, että lausuntopalaute lain yhdistämisestä on ollut kriittistä.
- Ammattijärjestöt SAK ja STTK eivät kannattaneet lausunnoissaan lakien yhdistämistä. Myös useat naisjärjestöt vastustivat lakien yhdistämistä, Vanhala kertoo.
Tasa-arvoministeri Stefan Wallinin poliittinen valtiosihteeri Carl Haglund kertoo, että ministeri haluaa pitää tasa-arvolain ja tasa-arvovaltuutetun erillään muista syrjintämuodoista.
- On pelätty, että miesten ja naisten välinen tasa-arvo ei olisi yhdistämisen jälkeen yhtä paljon framilla, Haglund sanoo.
Syrjinnän uhri joutuu jatkossakin miettimään liittyykö syrjintä hänen sukupuoleensa vai esimerkiksi ikään, uskontoon tai ihonväriin. Suomen hajanainen yhdenvertaisuuslainsäädäntö voi vaikeuttaa uhrin avunsaantia.
Kaksi syrjinnän kieltävää lakia
Yhdenvertaisuuslaki:
”Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta:
"Tämän lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä."
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien uudistusta valmisteleva toimikunta on luopunut aikeesta yhdistää lait yhdeksi syrjintälaiksi. Toimikunta aikoo esittää uudistuksia yhdenvertaisuuslakiin, mutta jättää tasa-arvolain entiselleen.
Hajanainen lainsäädäntö ja sen valvonta tuottaa jatkuvasti ongelmia.
Esimerkiksi vähemmistövaltuutetun toimiston käsittelemistä syrjintätapauksista noin viidesosa on sellaisia, joissa tulee esiin myös muita kuin vähemmistövaltuutetun toimivaltaan kuuluvia syrjintäperusteita, arvioi vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää.
- Törmäämme ongelmaan päivittäin. Jos romaninainen ei pääse kauppaan sisään, se ei johdu puhtaasti siitä, että hän on nainen, eikä edes siitä, että hän on romaninainen, vaan siitä että hän on romaninainen, joka pukeutuu tietyllä tavalla. Se saa aikaan sen syrjivän reaktion, vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää kertoo.
Toimikunta asetettiin yhdenmukaistamaan syrjintää koskevat lait. Ihmisoikeusliiton torstaina julkistaman "Syrjintä Suomessa 2008" -raportin mukaan voimassaolevan lainsäädännön hajanaisuus voi pahimmillaan johtaa syrjinnän uhrin avunsaannin vaikeutumiseen.
Sukupuolten välistä tasa-arvoa koskeva tasa-arvolaki halutaan Suomessa säilyttää, koska se on "tunnettu" ja "vakiintunut". Esimerkiksi Ruotsissa seitsemän erillistä syrjintälakia yhdistettiin yhdeksi syrjintälaiksi vuoden 2009 alussa.
Valtuutetut pidetään Suomessa erillään
Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa yhdenvertaisuuslainsäädäntöä valvoo kaikista syrjintäasioista vastaava syrjintävaltuutettu. Suomessa miesten ja naisten välistä tasa-arvoa käsittelee tasa-arvovaltuutettu, muuta tasa-arvoa, lähinnä etnistä syrjintää, valvoo vähemmistövaltuutettu. Lisäksi esimerkiksi osa Suomen vammaisjärjestöistä on toivonut omaa vammaisasiavaltuutettua. Seksuaalisen tasavertaisuus ry haluaisi myös oman valtuutetun tai asiamiehen.
Kehitys Suomessa on siis päinvastaista kuin muissa Pohjoismaissa. Toimikuntakaan ei tule esittämään valtuutettujen yhdistämistä.
Toimikunnan puheenjohtaja, julkisoikeuden professori Matti Niemivuota olisi halunnut yhtenäistää lakeja.
- Yleensä syrjinnässä ei ole vain yhtä perustetta. Ei syrjitä pelkästään naista, usein kysymyksessä saattaa olla tumma nainen, musliminainen tai vammainen nainen, jolloin syrjintäperusteita on useampia. Tällöin olisi uhrin kannalta helpompaa, että syrjintäasioita käsittelisi vain yksi valtuutettu, Niemivuo sanoo.
Niin lakien kuin valtuutettujenkin yhdistäminen oli toimikunnassa pitkään esillä.
Sukupuolten tasa-arvo vastaan muu syrjintä
Erillistä tasa-arvolakia ja tasa-arvovaltuutettua puolustavat erityisesti naisjärjestöt. Lakien yhdistämistä vastustavat myös ammattijärjestöt. Laki naisten ja miesten tasa-arvosta on ollut voimassa vuodesta 1987. Yhdenvertaisuuslaki on huomattavasti tuoreempi, se astui voimaan vuonna 2004.
Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Liisa Vanhala kertoo, että lausuntopalaute lain yhdistämisestä on ollut kriittistä.
- Ammattijärjestöt SAK ja STTK eivät kannattaneet lausunnoissaan lakien yhdistämistä. Myös useat naisjärjestöt vastustivat lakien yhdistämistä, Vanhala kertoo.
Tasa-arvoministeri Stefan Wallinin poliittinen valtiosihteeri Carl Haglund kertoo, että ministeri haluaa pitää tasa-arvolain ja tasa-arvovaltuutetun erillään muista syrjintämuodoista.
- On pelätty, että miesten ja naisten välinen tasa-arvo ei olisi yhdistämisen jälkeen yhtä paljon framilla, Haglund sanoo.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.