Puolustuspuhe

Pitää kirjoittaa pienoinen puolustuspuhe virkansa menettäneelle naisjohtajalle. Sanon heti alkuun, että olen kuntapuolen keskitasolla työskentelevä mieshenkilö. Olen siksi keskitasolla, ettei koulutukseni salli huippujohtajuutta, älyni ja kykyni kylläkin. Kuntapuolihan, ainakin vielä, arvostaa oppiarvoja kyvykkyyttä enemmän.

Kuten hyvin tiedetään, ei perinteinen kuva naisjohtajasta ole mairitteleva, ainakaan seksuaalisessa mielessä. Miettikääpä vaikka presidenttiämme Tarja Halosta.Kuva saattaa muistuttaa samaa, joka aikanaan koristi lysolipullon kylkeä. Tavan konttoristin ruumiinrakenne puolestaan muistuttaa eniten Olvin logoa, vaikka omasta mielestään merkonimivirkailijat ovatkin ihmisten eliittiä. Tämä korostuu yltiöpäisenä hienosteluna, vähän Jaana Metsolan tyyliin. Ilkeämielinen saattaisi puhua nirppanokkaisuudesta. Ihan samanlaista paskaa hekin vääntävät, kuin hieltä haiseva duunari.

Mutta asiaan. Kuten totesin millainen perinteinen naisjohtaja on, ei siis vedä puoleensa ainakaan seksuaalisesti. Saattaisin kuvitella, että sellaisen vittukin muistuttaa savikuppia. Nyt Kuopiossa syytetään naisjohtajaa lähentelystä ja kuuluu saaneen potkutkin vielä. Itse asiassa kyseessä on varasin vetävän näköinen tyyppi ja olisin mielissäni, jos osastoani johtaisi tuonnäköinen nainen. Miksi häntä syytetään? En ymmärrä. Tuonnäköinen nainen saattaisi joutua häirintäni kohteeksi ja olisin pelkästään otettu, jos osastopäällikköni lähentelisi minua vaikkapa näin aluksi viestitellen. Lähempikin kanssakäyminen tulisi kysymykseen.