Voiko II-tyypin diabetes pahaksi äityessään flunssaa muistuttavaa väsymystä joka ilmenee esim. siten että melko rauhallisenkin kävelyn jatkuttua noin 10min alkaa väsyttää todella paljon ihan kuin olisi kunnon flunssa niskassa?
Mulla todettiin joskus II-tyypin diabetes mutta laihduin ja urheilin paljon ja verensokeri palasi normaaliksi. Nyt takana on noin 5kk jakso jona aikana ei juuri liikuntaa (no vähän kuitenkin), lomailua ja kaljaa ja herkkuja jne ja paino on noussut tuntuvasti ja sokeria on virtsassa.
Tiedän kuitenkin että kunto sinänsä EI OLE niin huono että 10 minuutin kävelyn jälkeen alkaisi väsyttää. Olin flunssassa noin 3 vkoa sitten ja ehkä siitä vielä roikkuu jotain, mutta rupesin miettimään että jos on sokerit todella korkealla tms. voiko siitä seurata tällaista kestävyyskunnon totaalista romahdusta...
Mulla todettiin joskus II-tyypin diabetes mutta laihduin ja urheilin paljon ja verensokeri palasi normaaliksi. Nyt takana on noin 5kk jakso jona aikana ei juuri liikuntaa (no vähän kuitenkin), lomailua ja kaljaa ja herkkuja jne ja paino on noussut tuntuvasti ja sokeria on virtsassa.
Tiedän kuitenkin että kunto sinänsä EI OLE niin huono että 10 minuutin kävelyn jälkeen alkaisi väsyttää. Olin flunssassa noin 3 vkoa sitten ja ehkä siitä vielä roikkuu jotain, mutta rupesin miettimään että jos on sokerit todella korkealla tms. voiko siitä seurata tällaista kestävyyskunnon totaalista romahdusta...
Vastaukset 10
Vanhimmat
> ...ja sokeria on virtsassa.
Tuo merkitsee, että veressä sitä on yli 10 mmol/l. Tuttu tarina.
Ostin pitkästä aika glukoosimittarin ja noin 6h syömätauon jälkeen oli sokeri 9.4mmol eli taisit olla aika oikeilla jäljillä.
Mulla tosin ON kurkku ihan aavistuksen kipeä aina välillä, onko sulla siis sellainen kokemus että ihan muuten terveenä on todella todella TODELLA voimaton olo jos sokerit on tälleen korkealla, vaikka eihän tää 10 hujakoilla vielä hirvee lukema sinänsä ole...
Jos 9,4 oli verensokeri 6 h syömättömyyden jälkeen, niin on todennäköistä, että sokerit ovat olleet ison ajan munuaiskynnyksen yli. Tämä tarkoittaa sitä, että munuaiset siilaavat virtsaan glukoosia verestä. Munuaiskynnys on 10-12 mmol/l. Tällöin hiilihydraateista saatava glukoosi ei imeydy kuin korkeintaan osittain muualle elimistöön, jossa sitä tarvittaisiin. Maksa tuottaa tällöin ei-hiilihydraattiperäisistä aineksista elimistön tarvitsemaa glukoosia ja ohessa muutakin. Maksa ottaa tarvitsemansa myös lihaksista. Glukoosi taas joutuu munuaisten kautta isolta osalta virtsaan. Koko tuo prosessi on väsyttävää ja johtaa usein laihtumiseen.
Pienikin kuumeilu voi kakkosillakin johtaa lievään verensokerin nousuun. Yleensäkin tulehdukset voivat nostaa verensokereita. Kuume tai lämpö aiheuttaa itsessään tietysti heikkoa oloa eikä liikunta esimerkiksi onnistu ollenkaan.
Kiitos yksityiskohtaisesta selityksestä. Näinhän se menee, ja tosiaan on kusettanut ja janottanut lähiaikoina aika huolella, mutta käsittääkseni ei IHAN näin pahasti pitäisi pelkästään tuon takia väsyttää, ja tuon tiesinkin että flunssa nostaa sokereita, mutta kuinka paljon? Arviolta?
Nyt teen kyllä niin että lämään hiilarit "nollaan" ja rasvan kans aika pitkälti eli laihoja lihoja ja salaattia huolella turpaan niin eiköhän ala olo helpottaa ja jos flunssaa on niin sekin tosta kohta lähtee. Tällä linjalla 25kg painoa helvettiin niin voi alkaa palautella ruokavaliota normaalille terveyslinjalle, mutta kyllä tässä alkaa kai olla hyväksyttävä se fakta että dokailu ja mässäily on lopetettava ihan oikeasti.
Älä tee tuota kuitenkaan liian nopeasti. Siinä menee lihaksista voima. Koeta saada lihakset säilymään lihaskuntoharjoittelulla. Etene pienin askelin. Dokailussa kannattaa muistaa, että jos juot lasin viiniä illassa, se on vähemmän väsyttävää kuin saman määrän juominen kerran viikossa yhdellä kertaa.
Reilu viikko sitten olin labrakokeissa ja eilen lääkärillä vuotuiskäynnillä tämän kakkostyypin diabeteksen takia. Silloin kokeiden ottamisen aikana oli lievä flunssa (ei edes kuumetta) ja se näkyi labratuloksissa. Paastosokerit olivat suunnille yksikön verran koholla (minulla on lääkitys) ja tulehdusarvot hiukan yli ylärajan. Lievää väsymystä oli tuona flunssaviikkona, mutta ei erityisempää. Nyt lääkärin kanssa mietittiin kun aterian jälkeiset 2 tunnin sokeriarvot ovat 10-11 hujakoilla, että pitäisikö muuttaa lääkitystä. Lääkäri tuumasi että vasta jos ylitetään 12, niin sitten pitäisi tehdä jotain. Paastosokerit ovat lääkittynä (metformiini) normaalin rajoissa. Virtsassa minulla ei ole sokereita.
Painoni on heitellyt paljonkin tässä neljän vuoden aikana, ensin pääsin lähes normaalipainoon (jäi 5 kg ylipainoa) ja nyt taas on tullut 15 kg lisää parissa vuodessa. Sokeriarvoihin tuolla painon vaihtelulla ei ole ollut vaikutusta.
Hyvää tietoa kertakaikkiaan.
taitaa olla elain laakari sinulla
terveyskeskuslääkäri! Edellinen terveyskeskushoitajani olisi halunnut jo aiemmin ateriainsuliinin, nykyinen ei ottanut kantaa. Kysyin lääkäriltä noita aterian jälkeen otettavia pillereitäkin, mutta totesi ettei noilla lukemilla ole tarvetta, koska ei pitäisi vielä olla ongelmaksi (pitkä sokeri aina noin 7%).
Pienissä kunnissa on säästösyistä vain eläinlääkäri. Hoitaa paitsi eläimet myös lääkärin ja hammaslääkärin tehtävät. :)