... ehkä sittenkin

Vieritin kyyneleitä
tietämättä miksi
kenties se oli vain äänetön toive
saada eilisistä kiinni jotain.

Vaikka särmät on hioutuneet
aika on aurannut yli kipujen
ilo istunut olkapäillä
niin mitä siis vielä odotan ?

ehkä vain
Sinun kanssasi Sinua ilman
lausua ääneen
kuiskata
tai antaa lipuvien sormenpäiden
piirtää se tuoksusi jättämään pilveen.

Tiedäthän ?
16692
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 16

Vanhimmat

hämmentämään. Turhautunut, on sana joka tuli tästä kirjoittamastasi mieleen. Ei oikein surullinen, jotenkin haikaileva, yhteisen ajan riittämättömyys, lähdön jälkeinen ikäväkö? Iso kysymysmerkki tällä kertaa. Hyvä kun mikä, luin ainakin 15 kertaa tämän. Laitoin tämän uudelleen, oli poistunut/poistettu. Mielestäni syyttä, eihän tässä ole mitään sensuroitavaa, ellei sitten sinun mielestäsi?

Äänestä
  • Piti pikkasen aikaa miettiä ja raapia päätä, että
    kenelle olen muka jättänyt vastaamatta, kun kom-
    menttien määrä jäi parittomaksi. Mutta selvishän
    se lopulta. Voi jumankekka, en paremmin sano !

    Täällä on sensuuri näämmä yön aikaan iskenyt ja
    poistanut eilisen vastaukseni Sinulle.
    Merkillistä, ettei täällä saa yp:sta tai sefun
    toiminnasta sanoa poikkipuolista sanaa. Sehän se
    syy oli prkl.

    Kiitos Sinulle kommentistasi. Olet ihan oikeilla
    jäljillä, turhautumisesta oli kyse silloin, kun
    runoa kirjoitin. Ja jonkinlaista ikävää ja hai-
    keutta kaihersi sisikunnassa myös.

    Äänestä

tunteiden maljaa.
Minkä sivut ovat
elämän aurat hioneet
kristallisiksi kiteiksi.

Sinä istut tunteideni olkapäillä,
Sinun kanssasi tai ilman
olet silti Sydämessäni.

Kiitos linda ihanasta runostasi.

Äänestä
  • herkemmillä ja hauraammilla sanoilla kirjoitettu
    palaute, kuin mitä oma runoni on.

    Kiitos SINULLE, koska kirjoittamasi on jotain
    erityisen mieleenpainuvaa.

    Äänestä

Eilinen tuntui vain niin hyvältä.
Oli helppo sulautua siihen ja
mieltää se kaikki eilisessä erityiseksi.
Ja unohtaa sinut tähän päivään yksin.

En tajunnut!

En, minä aikuinen mies kuljin sielu sokeana
ymmärtämättä, että tänäin, tässä hetkessä
minut. Tähän ja nyt tekemään sen, mikä
huomenna hokaa elämämme kirjossa.

Antaa eilisen olla!

Ota nyt minut syliini! Lujasti! Sitä sinussa
kaikki huusi. Mutta minä oli sille kuuro ja
sokea. Mikä miehen masokistinen
kiduttaminen sillä, mitä on ollut ja eletty.

Luoja kun tuntui hyvältä puhkeamisesi
raivoon ja sanasi: Rakasta minua nyt! Anna
Mies eilisen jo olla. Herätit. Ravistit. Pelastit
Rakkautemme ja synnytit yhden Miehen uudestaan.

Ja tänäin osaan rakastaa tätä hetkeä
täysillä.

http://www.youtube.com/watch?v=qEOGjJe5OLg

Kiitos runostasi.

Kun rakastaa kyllin pitkään,
tuntuu ettei ole enää uutta.
Että tulee hetki, että alkaa
jo eletyn toistoa.

Samojen auringonlaskujen
tanssi. Samojen öiden
perhojen lento.

Samat aamujen suudelmat.

Rakkaus on kuitenkin kuin
lämmin sormi: se ei koskaan
kosketa samoin, samasta kohtaa
uudestaan.

Rakkaus uudistuu joka hetki
ja joka hetkestä on vain
nautittava uudelleen.

Kaunis ja herkkä Naisen
kirjoittama Rakkausruno.

Sanojen, lauseiden,
säkeiden korua.

Ajaton runo täynnä tunnetta.

Tämä voi sijoittaa vaikka
mihin aikaan. Silti yhtä
tuoreena.

Ei yhtäkään ylimääräistä
ilmaisua, silti kaikki ja
kokonaan.

Hieno ja nautittava runosi.

Voimia ja kannustusta
tähän päivääsi.

Äänestä
  • Luoja minulta vielä vaatii
    että oppisin näkemään
    kokemaan
    ja antamaan rakkautta ?

    minä ymmärtämätön !

    tarvitsisin sylin
    johon voisin itkuineni upottautua
    käden
    joka silittäisi hopeaani

    niin paljon olisi annettavaa
    kun vain joku
    löytäisi sydämeeni

    rakastaisi !

    Suo anteeksi, etten malttanut olla vastaamatta
    runolla, tekstisi suorastaan vaati sitä. Ja vaik-
    ka minun runoiluni ei missään vaiheessa tule yl-
    tämään tasollesi, senkin uhalla =)

    Oli ihanaa kuunnella Carpentersia, palata nuoruu-
    ten niiden sävelien myötä.

    Kiitos Sinulle suuri ja mahtava runoratsu, jonka
    ulosannille ei ole vertaa.

    Äänestä

...eilen kaikki oli toisin
ja täynnä toiveita tälle päivälle
varattuna
mutta ... se rakkain ... muualla
kuin vierelläsi.

kyllä on riipaisevan herkkää runoutta,
vahvoja säkeitä kultaisesta sydämestä.
hyvä upea linda !!!

Äänestä
  • laulun sanoin
    ' minä olen vain satama pieni, joka laivoja ra-
    kastaa '

    Yksinäisyyden ääni, kaipaus johonkin, jota ei
    edes itse osaa määritellä.

    Kenties siinä sitä riipaisevuuttakin oli, mutta
    niin on elämässä itsessäänkin.

    Lämpöinen kiitos Jouni, Sinä Ystävistä parhain.

    Äänestä

Minä olin eilen semmoisella kurssilla jossa opetetaan kirjoittamaan hienoja ja älykkäitä vastauksia (minä kun yleensä esitän kummallisia kysymyksiä, outoja ajatelmia ja vääriä vastauksia...) - mutta en minä siitä kurssista oikein mitään oppinut... hukkaan meni nekin rahat =)

Runos on meinaan Komee (ja sen oon tainnu ennenkin sanoo...)!

Äänestä
  • kyllä mitään kurssitusta vastauksiisi hömppä,
    jos joku, niin Sinä osaat antaa niitä ihan sieltä
    sielusi syövereistä. Mun pitäis varmaan mennä
    semmosille, että oppisin minäkin jotain, kun aina
    vaan toistan itseäni.

    No, tosin tarvitsisin varmaan opetusta runojenkin
    kirjoittamiseen, ei sen puoleen. Tiedän, ettei
    tämä runo ole oikeastaan Sinuun iskevä. Kiitän
    silti lempeästä kommentistasi.

    Ehkä minäkin vielä joskus opin.

    Äänestä

Sinä jos kukaan tiedät.
Mikä on kosken kuohun kyynel.
Mikä on aamuusvan syli.
Miksi Kiuru laulaa.
Sen kaiken tiedät
Ja kaipuun sydänten.

Iltaasi huudan terveisen.
Olen toipumasa,,,,,,,,,,,
Elän

Äänestä
  • luen uudelleen ja uudelleen kirjoittamaasi,
    mahtava runo ! Huomasitkohan edes itse, että
    sellaisen kirjoitit jättäessäsi palautetta,
    luulenpa että et.

    Tuntuu hyvältä lukea, että olet toipumassa. Pal-
    jon voimia ja rutistus aamuuusi, olen ihan lähel-
    läsi, vaikka olenkin kaukana.

    Kiitos !

    Äänestä

,,nyt niin pieneksi runosi edessä, että sanatkin hukkuivat johonkin. Joten sanompa vain, että luin ja taatusti pidin. Kiitokset hienosta lukuhetkestä : )

Äänestä
  • liikuttaa sanomasi.

    Nöyrä kiitokseni !

    Äänestä

ehkä sittenkin niin.

ymmärrys kuulsi tästä runosta, ja minä pidin, niin kuin aina :)

Äänestä
  • ' ymmärrys kuulsi tästä runosta '

    Sanoit vähän ja silti niin paljon.

    Kiitos.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


haide kirjoitti:

Vieritin kyyneleitä
tietämättä miksi
kenties se oli vain äänetön toive
saada eilisistä kiinni jotain.

Vaikka särmät on hioutuneet
aika on aurannut yli kipujen
ilo istunut olkapäillä
niin mitä siis vielä odotan ?

ehkä vain
Sinun kanssasi Sinua ilman
lausua ääneen
kuiskata
tai antaa lipuvien sormenpäiden
piirtää se tuoksusi jättämään pilveen.

Tiedäthän ?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu