keskeytyneen keskenmenon jälkeen

muumimami kirjoitti:

Hirvittävä vauva kuume on kyllä jo pinnassa vaikka kaavinnasta vasta 4 viikkoa.. Mulla todettiin keskeytynyt keskenmeno rv14 3 ja sikiön koko vastasi rv 11 4.. itsestään en ruvennut tyhjentymään ja viikkoja taisi olla lähemmäs 15 kun sain soitoin sairaalaan päivystykseen. Oli perjantai päivä ja hyvä että neuvolantäti sai keskussairaalan väen ottamaan minut sisälle.. muutoin olisi mennyt seuraavaan viikkoon.. pääsimme naistentautien polille ja kun kävin pissanäytettä antamassa huomasin että pieni vuoto oli alkanut..menimme odottamaan odotustilaan ja hetkenkuluttua rupesi tuntumaan ikävät supistukset..hengittelin ja koitin pysyä tyynenä..sitten tuntui kuin jotain olisi muljahtanut vatsassa aivan kuin olisi vauva irronnut ja rupesi alapäässä tuntumaan kumma paine..no vieläkin istuin ja sinnittelin kunnes viimein päätin nousta ja mennä kysymään vastaanotto tätiltä että jokohan johonki pääsis sisälle kun on niin hankala olla..en ehtinyt kuin nousta ja ottaa pari askelta kun aivan mulahtamalla housuihin tuli jotain..pistin vaistomaisesti käteni takapuolelle ja kun nostin käden takaisin oli käsi yltäpäältä veressä..kipottelin itkien ja hädissäni vastaanotto tiskille ja hoin että voiei voi ei mitä mä teen mitä mä teen..täti virnuili vain ärsyttävästi että ei tässä mitää hätää ja huuteli apua..joku nainen vielä kysyi minulta olinko satuttanut käteni johonkin kun se oli aivan veressä...en osannut sanoa mitään muuuta kuin että se on keskenmeno se on keskenmeno..mut talutettiin sänkyyn pitkällee ja heti tuotiin tippa ja katottii verenpaineet..supistuksia tuli ja välistä aina tuntui kun jotain mulahteli housuihin..mut talutettiin johonki toimenpide huoneeseen ja verta oli lattialla osittai tipoittai ja osittai enemmän..ainaki sieltä mistä läksin..(kaiken kukkuraksi miheni ja joku toinen aikaa odottava nainen joutuivat siivoamaan verilammikon)
tätejä pyöri ympärillä ja kyseli kokoajan pyörryttääkö..tutkivat alapäätä kohtua jne ja lääkäri avusti tavaraa pihalle..meni jonkun aikaa kun taas muljahti ja jotain tuli..lääkäri sanoi nyt se syntyi sikiöpussi tuli ulos jossa sikiö..katsoi mua vähän pelokkaan kummasti..en halunnut itse tuotosta nähdä eikä varmaan olisi näyttänyt en tiedä...ultrattiin ja huomattiin että jotain höystettä edelleen on ja verta olin jo menettänyt varmaan litran...vuoto ei loppunut..kiireellä lähtivät viemään kaavintaan jossa taas hääräsi porukkaa pilvinpimein ympärillä ja kysymyksiä sateli sieltä täältä..yhtäkkiä tunsin kipeän piston ja vasta sitten aivoni tiedosti että taas joku tippalaitettiin ja sanoihan hoitaja senkin mutta olin jotenkin pihalla...sitten laitettiinkin jo maskia naamalle ja käskettiin rauhottumaan kohta rupee nukuttaa..sit lähti taju...

heräämössä pikkuhiljaa silmiäni auoin ja näin välillä kasvoja..olet heräämössä..kuului silloin tällöin.. kaikki oli ohi...ei vauvaa ei mitään..paska heikko olo..yhteensä menetin verta puolitoista litraa..onneksi olin sairaalassa..kiitos iso siitä meidän neuvolan tätille!!! jos olisin ollut kotona se olisi jo ollut vaarallista..enkä olisi tiennyt mitä tehdä kun verta oli niin paljon...poika 8kk kotona..anoppi kyllä naapurissa mutta mitäpä olisin osannut paniikissa tehdä....

neuvo niille jos on samantapaista menkää aikanaan lääkäriin jos vähänkään tuntuu kipuja voi olla hengenvaarallista jäädä odottelemaan..

nyt siis 4 viikkoa kaavinnasta ja odottelen kuukautisia jotta voisimme yrittää miehen kanssa uudestaan saada kaveria esikois pojallemme..pikku murunen säilyy aina meidän sydämessä ja muistoissa..6kpl ultrakuvia tallessa..ehdin 2 kertaa murun nähdä elävänä ja virkeänä sydän sykkien...viimeisellä kolmannella ultrakerralla muru nukkui hiljaa..sydän ei enää lyönyt

pieni pelko on persiissä jos käykin uudelleen sama ja jos vuoto on taas runsas...jos menettääkin kohdun tai jotain muuta ....mutta pakko on uskaltaa jos vielä lapsia haluaa..en jaksaisi odottaa että kuukautiset jo tulisivat...

tässä meikän tarina toivottavasti pian taas pääsisi tuonne odottajien palstalle ja että kaikki menisi hyvin..tsemppiä kaikille muillekkin vauvasta haaveileville ja haleja muille keskenmenon kokeneille kuopasta noustaan vielä vahvempana kuin koskaan..

Suukkoja ja haleja äidin ja isän kultamurulle sinne pilvenreunalle ja vilkutuksen isoveljeltä...me rakastamme sinua!!

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä