Olen lukion kakkosvuosikurssin opiskelija vantaalta ja olen tekemässä äidinkielen 4 kurssissa väittelyä abortista. Itse olen abortin puolesta ja pääteesini on "Abortti on joka naisen oikeus".
Netistä on kuitenkin vaikeaa löytää mitään argumentteja (eli väitteitä ja mielipiteitä) abortin puolustukseksi.
Niinpä pyydän teitä, jotka ovat ehkä samoilla linjoilla tai jos haluatte muuten vaan miettiä asioita, niin kirjoittakaa ja auttakaa minua väitteiden keksimisessä.
Olisin myös kiitollinen jos joku tämän valinnan (abortin) tehneistä voisi kirjoittaa mielipiteensä ja mitä ajatteli silloin kun yritti löytää teolleen oikeutusta...
Kiitos hyvin paljon avusta jo etukäteen... :)
Jaksamista ja rakkautta ja ennen kaikkea lämmintä joulun odotusta!
Netistä on kuitenkin vaikeaa löytää mitään argumentteja (eli väitteitä ja mielipiteitä) abortin puolustukseksi.
Niinpä pyydän teitä, jotka ovat ehkä samoilla linjoilla tai jos haluatte muuten vaan miettiä asioita, niin kirjoittakaa ja auttakaa minua väitteiden keksimisessä.
Olisin myös kiitollinen jos joku tämän valinnan (abortin) tehneistä voisi kirjoittaa mielipiteensä ja mitä ajatteli silloin kun yritti löytää teolleen oikeutusta...
Kiitos hyvin paljon avusta jo etukäteen... :)
Jaksamista ja rakkautta ja ennen kaikkea lämmintä joulun odotusta!
Vastaukset 24
Vanhimmat
minä olen kans aborttin puolesta puhuja.jotkut snoo että se on lapsen murha, mutta eihän sikiö ole lapsi.mieluumin tehdä abortti kuin synnyttää lapsi olosuhtesiin joihin kukaan ei soisi lapsen syntyvän. aborttin vastustajat eivät ajattele lasta ollenkaan, mitä lapsen elämä tulee olemaan jos hän syntyy ei topivottuna.minulla on kolme kaveria tehnyt aborttin ja olen läheltä seurannut tätä asiaa. se ei kellekkään ole helppo ratkaisu, eikä sitä kukaan tee kevein perustein.
Uhhuh. Joskus olen tällä palstalla koittanut löytää ihmisen joka pystyisi minullekin perustelemaan miten abortti voitaisiin eettisesti hyväksyä. Käytännön elämästä toki löytyy runsaasti tilanteita jolloin abortista vastaava (siis raskaana oleva nainen) käytännön syistä sulkee silmänsä teon oikeutukselta, mutta se ei tee tekoa eettisesti oikeaksi. Tavallaan on hyvä että yhteiskunta "hiljaa hyväksyy" eettisesti arveluttavat sosiaalisin indikaatioin tehdyt abortit, koska ei-toivotut lapset olisivat valtion kannalta, siis sosiaalipoliittisesti ja taloudellisesti melkoinen ongelma.
Äipältä kuitenkin kysyisin, miksi abortti ei olisi helppo ratkaisu, jos sikiö ei kerran ole lapsi? Koko eettinen oikeutushan aborttiin riippuu vain siitä mihin kohtaan vedämme rajan sikiön ihmisarvon saavuttamisiästä. Itse en keksi mitään syytä miten tämä raja voisi löytyä jostain hetkestä hedelmöittymisen jälkeen...
Abortin fanaattinen vastustaja tai puolestapuhuja ei kannata olla, sillä käytännön elämä ei koskaan onnistu täydellisen oikeudenmukaisuuden periaatteiden mukaan. Abortin puolustajien harmiksi on todettava ettei raskauden lääketieteellistä keskeytystä, uuden ihmisen poistamista kohdusta, pysty muuttamaan eettisesti oikeaksi mitenkään, ellei sitten pysty perustelemaan myös murhaamisen oikeutusta.
vuosia sitten silloin 15-vuotias siskoni raiskattiin ja hän tuli teon seurauksena raskaaksi, olisiko mielestäsi hänen pitänyt pitää lapsi, vain koska pidät aborttia eettisesti vääränä?
Eri asia on, jos itse mokaa (harrastaa seksiä ilman yhdyntää omasta vapaasta tahdostaan), silloin on oltava valmis kantamaan myös seuraukset. Mutta kuitenkin jokainen meistä tietää itse parhaiten, pystyykö hän huolehtimaan lapsesta vai ei.
Mielestäni abortti on parempi vaihtoehto kuin synnyttää ei-toivottu lapsi.
Raiskaukset jotka johtavat raskauteen (btw: missä oli jälkiehkäisypilleri?) ovat olemattoman marginaalinen ryhmä verrattuna raskaudenkeskeytyksiin jotka tehdään stabiilissa parisuhteessa "kun nyt vaan ei sovi". Jo pelkkä raiskaus ilman raskauttakin on hurjan raskas taakka nuorelle tytölle. Niinkuin sanoin, käytännön elämästä löytyy tilanteita jolloin on parasta unohtaa mikä on eettisesti oikein, ja toimia niin että oma taakka ei käy epäinhimillisen raskaaksi. Tämä ei kuitenkaan tee sikiön näkökulmasta aborttia yhtään oikeutetummaksi. Puhun melko puhtaasti teoreettisesta etiikasta: vastasyntynyt on vain kehittynyt 35-viikkoinen, 35-viikkoinen on vain kehittynyt tsygootti. Miksei raiskauksen seurauksena alkunsa saanut lapsi olisi yhtä arvokas kuin "normaaliteitse" alkuun pantu?
Periaatteessa lapsella on oikeus elämään, mutta ehkä tällaisessa tapauksessa nuoren tytön oikeus edes kärsimyksen kohtuullistamiseen käy elämisoikeuden edelle?
En minä voi toisille sanoa mikä on oikein tai väärin, mutta olisi ihan mielenkiintoista jos joltakulta löytyisi hyvin perusteltu eriävä mielipide siitä minkä ikäisenä (ja miksi juuri silloin) lapsen voi laskea lapseksi.
Ei abortti voi olla murha.
1. Murhasta pitää seurata aina rangaistus, eli monta vuotta vankeutta. Abortista ei seuraa mitään laissa määrättyä vankeutta.
2. Murha on sitäpaitsi vain puhekäytössä käytettävä sana, joka ei tässä abortti-asiassa tarkoita oikeasti murhaa. Murha-sana on vain vetoomus ihmisten tunne-elämään.
"Miksei raiskauksen seurauksena alkunsa saanut lapsi olisi yhtä arvokas kuin "normaaliteitse" alkuun pantu?"
Oletko ajatellut sitä millainen elämä lapsella olisi, jos äiti ei voisi hyväksyä tätä lapsen saatua alkunsa raiskauksen takia. Lapsihan muistuttaisi ikuisesti tapahtuneesta, jonka varmasti kaikki uhrit haluavat unohtaa, tavalla tai toisella.
Muuten, raiskaus on varmasti hirvittävä taakka naiselle kuin naiselle, iästä riippumatta. Ja ne jälkiehkäisypilleritkään eivät aina auta.
Ihan totta, muksun elämä voisi olla kurjaa, ja äidin (lähes) mahdotonta hyväksyä raiskauksen seurauksena syntynyttä lasta, ja näin ollen abortti voisi olla eettisestikin perusteltu. Käytännössä tietenkin aina tavalla tai toisella keskeytetään raskaus eikä siitä tarvitse sen enempää spekuloida.
Seuraavaksi ihan vaan teoreettista pohdintaa:
Kaikesta huolimatta, onko kenelläkään meistä oikeutta päättää että "raiskauslapsen" tai kenenkään muunkaan, esimerkiksi vammaisen ihmisen elämä ei olisi elämisen arvoinen? Moni lapsi syntyy verrattavissa oleviin olosuhteisiin, eikä heidän elämänsä arvoa voi määritellä kukaan muu kuin he itse. Eli kaikesta huolimatta, *periaatteessa*, raiskauksen kohdallakin päätetään toisen ihmisen puolesta ettei tämän elämä olisi elämisen arvoista.
En siis kyseenalaista naisen näkökulmasta olisiko abortti raiskaustilanteessa oikein, mutta lapsen näkökulmasta emme ole oikeutettuja päättämään elämän lopettamisesta. Jokainen on loppupeleissä oman onnensa herra, "raiskauslapsikin" voisi saada hyvän, erinomaisen elämän kun sellaisen itselleen tekisi, vaikka lähtötilanne olisikin huono. Vai kuinka?
Tuo on näkökanta. Minä katsoisin asiaa toisin päin. Minun elämäni menisi pipariksi. Siksi keskeyttäisin vahinkoraskauden. En lähtisi spekuloimaan asiaa sikiön kannalta, miten voisinkaan. Turhaa sievistelyä se onkin useimpien kohdalla. En haluaisi uhrata elämääni jonkun sattuman vuoksi. Siinä on sentään mahdollisuus valita. Jos rekka lähtee liukuun tiellä, siinä ei sitä mahdollisuutta ole...
tekstisi on osittain tottakin, tottakai raiskauslapsi tai vammainen lapsi tms voisi saada onnellisen ja hyvän elämän, mutta joka tapauksessa lähtökohdat elämään ovat ainakin sieltä huonoimmasta päästä.
Kun joskus tulevaisuudessa hankin lapsia ja jos saisin tietää ajoissa lapseni syntyvän vammaisena, todennäköisestikin abortoisin hänet. Hyväksyisi sitä kukaan muu tai ei, päätös on kuitenkin loppupeleissä minun.
Toki jokainen katsoo maailmaa ensisijaisesti oman napansa ympäriltä ja vasta toissijaisesti, ehkä, muiden näkövinkkelistä. Oman mielenrauhan säästämiseksi jos abortti osuu omalle kohdalle, voi olla ihan järkevää sulkea silmänsä koko touhun moraaliselta puolelta.
Kuten olen jo moneen otteeseen todennut, en mitenkään tahdo sanoa etteikö abortilla voisi helpottaa monen ihmisen asemaa ratkaisevalla tavalla vaikeissa tilanteissa.
Pointtini on kuitenkin siinä että abortti on itsekäs teko itsekkäistä näkökulmista. Sitä ei pysty perustelemaan sikiön näkökulmasta mitenkään oikeutetuksi, eikä sikiötä pysty mitenkään määrittelemään vähemmän ihmiseksi kuin ketään muutakaan. Tajusitko?
Nyt alkaa mennä hiukan jankkaamiseksi tämä keskustelu. Pistäkää toki joku jotain kommenttia jos keksitte hyvän teesin sille, miksi sikiö ei ehkä olisikaan ihmiseen verrattava kapine.
sikiö ei elä ilman äitiä.
Sikiö on loinen, tarvitsee äidin ruumista selvitäkseen eteenpäin. Syntyäkseen. Eikä vielä sittenkään selviä itse.
Aikuinen ihminen ei toisen ruumista tarvitse selvitäkseen/pysyäkseen hengissä, saadakseen ravintoa, noin konkreettisesti kuin alkio/sikiö.
Monta kertaa puhutaan siitä, että lapsella on oikeus syntyä. Mihin? Eikö se paina mitään?
Olen tätä sun kirjoittelua seurannut tästä nimenomaiseta viestistä asti.
Ihmettelen miksi lasket aikaa hedelmöityksestä?
Jos nainen ja mies menevät sänkyyn paneskelemaan ILMAN ehkäisyä, he ottavat eettisen vastuun silloin, koska eivät todellisuudessa välttämättä edes tiedä koska hedelmöitys tapahtuu!
Joten, eettinen ongelma on hetkessä, jolloin yhdyntä alkaa. Tietoinen yhteys ja riskinottaminen.
JOS RASKAUTTA ei haluta, ehkäisyä sitten vaan niin paljon, ettei sitä varmasti tule!
JOS RASKAUS halutaan, mitään eettistä ongelmaa ei edes ole.
Vain ne tapaukset, joissa on TIEDETTY ehkäisyn olevan puutteellinen tai puuttuvan kokonaan, ovat eettisesti väärin. Puuttuminen tällä tavoin alkaneen raskauden kestoon on erilainen eettisesti, ainakin minun silmissäni hyvin arveluttava.
Mutta miettimällä raiskausta, jossa siitä ei piitata, tai jotain hyväksikäyttöä sen oikeutuksen näkee samalla tavalla vertaamalla. Se oikeuttaa helpommin, koska raskautta ei varmuudella ole hutiloitu, ja väkivallalla toisen ihmisoikeuksien loukkaaminen tekee juuri abortista eettisesti hyväksyttävämmän.
Abortti "alkaa" ystäväni suojaamattomasta/huonosti suojatusta yhdynnästä ja yhdynnästä, joka suoritettiin muussa mielessä kuin hedelmöitysmielessä.
sähköposti osoitteesi johon voi kirjoittaa tarinan
Silmääni pisti (vaikka ehkä ohi aiheen) pieni sanavalinta, joka tuntui kummallista, korvaansärähtävältä, aborttia puoltavan aloituksen jälkeen. "silloin kun yritti löytää teolleen oikeutusta... " Siis YRITTI löytää teolleen oikeutusta? Abortti todellakin on "joka naisen oikeus", miksi ihmeessä sitten pitää YRITTÄÄ löytää teolleen oikeutusta kun oikeus pn olemassa... Saivartelua, myönnän, onkohan Freud kuitenkin vaikuttanut liikaa, jokainen lipsahdus merkitsee jotain :)
Abortin ongelma on siinä, että nainen asettaa oikeuden määrätä omasta ruumiistaan sikiön elämisoikeuden edelle. Jos kohdussa oleva solukasa ei olisi ihminen, ajaisivat naisen oikeudet sikiön oikeuksien yli. Jos solukasa olisi ihminen, kyseessä olisi murha, jolloin sikiön oikeudet luonnollisesti ajaisivat naisen oikeuksien yli.
Vaikeus on siis määritellä milloin sikiöstä tulee ihminen, ihmisoikeuksien arvoinen. Lääketieteellisesti solukasa saavuttaa kaiken elämisen potentiaalin hedelmöityshetkellä. Lääketiede ei pysty löytämään mitään muuta selkeää rajapyykkiä jolloin sikiössä tapahtuisi muutos solukasasta ihmiseksi. Useille aborttia arveluttavana pitäville (minulle ainakin) hedelmöittymisen jälkeen sikiöön kajoaminen on verrattavissa ihmiseen kajoamiseen, sillä tuosta hetkestä alkaen sikiö on (äidistä riippuvainen) itsenäinen olio, josta hiljalleen tulee lapsi.
Vaikeinta abortin vastustaminen on jos ajatellaan sikiöstä tulevan ihminen siinä vaiheessa kun lapsi/sikiö saa tietoisuuden tai sielun. Onko sikiöllä 16-soluasteella sielu? Tuskin. 32-soluasteella? Ehkä ei. 8192-soluasteella? Ehkä. Raja on hyvin liukuva, ja tällä perusteella voitaisiin ajatella että hyvin alkuvaiheessa, kun sikiöllä vielä ei ole oikeaa tietoisuutta, voitaisiin aborttia pitää eettisesti oikeutettuna. Tosin, jos ajattelemme näin, hyväksyisimme samalla ajatuksen että vaikeimmin kehitysvammaisilla tai vammautuneillakaan ei olisi ihmisoikeuksia. Olisiko kehitysvammaisen tappaminen oikein, tai soveltuvammin, saisiko kehitysvammaisen hengissäpitämisen lopettaa - varsinkin jos tietäisimme että kehitysvammainen muutamassa kuukaudessa tulisi jo toimeen itsekseen, kasvaisi älykkääksi ihmiseksi.
Oletko itse keksinyt mitkä olennaiset ihmisen tai ihmisyyden tunnusmerkit puuttuvat sikiöltä, mikä oikeuttaisi sikiön eliminoinnin?
Maailmalla silloin tällöin suoritetaan siamilaisten kaksosten erotusleikkauksia, vaikka on lähes 100 % varmaa toisen kaksosista menehtyvän leikkaukseen.
EI MISSÄÄN NIMESSÄ!!!!!!!!! EI HERRAN ISÄ! TAPAT OMAN LAPSESI! AJATTELE KUINKA IHANIA HETKIÄ TEILLÄ TULISI OLEMAAN! SE ON SUN OMA KULTA MUSSUKKA! ÄLÄ TAPA SITÄ!
Kysehän ei nyt ollut siitä, että olenko tekemässä aborttia. Kyse on siitä, että minulla on äiinkielen kirssin väittely... :) Ei mitään hätää. *heh*
En jaksa ymmärtää mihin perustuu tämä ns. ihmisarvo joka aina näissä aborttikeskusteluissa tulee esille.
Tapetaanhan ihmisiä muutenkin.Ei ole mitään absoluuttista ihmisarvoa vaan jokaisen ihmisen arvo määräytyy siitä kuinka arvokas hän on muille ihmisille sekä luonnollisesta empatiasta johon perustuu oikeastaan koko inhimillisyys.
Miksi yksinkertainen asia pitää vääntää sopivaksi johonkin sääntöihin?
Tämäkin voisi olla ihan hyvä tapa määrittää ihmisarvoa: olet arvokas, jos muut ihmiset pitävät sinua arvokkaana. Sikiö ei siten olisi arvokas jos kukaan ei tätä yksilöä arvostaisi?
Entäpä kodittomat, mielisairaat katujen asukit? Tai vaikkapa sotaorvot? Menettävätkö hekin oikeutensa elämään jos a) kukaan ei arvosta heitä tai b) he menettävät jokaisen joka heitä on arvostanut? Eikö tappaminen olekaan tappamista jos tapetaan ihmisiä joita kukaan ei arvosta?
Miksei ihmisellä voisi olla arvoa ihan vaan sillä perusteella että hän on ihminen, samanarvoinen kuin me muutkin, vaikka hän ei syystä tai toisesta olisikaan onnistunut hankkimaan kenenkään arvostusta?
Kiteytit hienosti:)Päivä pelastettu.
Taas tätä käsitteiden vääntelemistä!Mitä jos puhuttaisiin asioista niiden nimillä?
Tappaminen on tappamista(täytyykö selittää mitä se on?).Vaikka et sitä haluaisi nähdä niin,niin näyttää siltä että pultsareilla,työttömillä,mielisairailla on jotenkin pienempi ihmisarvo kuin ns.tavallisilla ihmisillä.Ja jos et tätä ole huomannut,niin lue lehtiä ja käy jonottamassa terveyskeskuksessa.
Ainut mikä voi ihmiset pelastaa epäinhimillisyydeltä on luonnollinen empatia jota kaikki ihmiset tuntevat toisiaan kohtaan(paitsi psykopaatit).
Vihaan kaikenlaisia sääntöjä ja oppeja siitä mikä on oikein ja mikä väärin,koska juuri ne estävät ihmisiä tuntemasta empatiaa "väärinajattelijoita" kohtaan mikä taas kaiken pahuuden alkusyy.
Eikö nimenomaan tämän luonnollisen empatian pitäisi olla se tekijä, joka voisi pelastaa puolustuskyvyttömiä ihmisiä (esim. sikiöitä) sellaisten väkivallalta joilla tätä empatiaa ei ole? Siitähän abortissa juuri on kysymys: asetetaan oma henkilökohtainen etu sen edelle että ajateltaisiin mitä omaa etua ajamalla tehdään toiselle yksilölle.
Jos kaikilla olisi kyky tällaiseen empatiaan, olisi jokaisella pultsarilla ja työttömällä käytännössäkin sama arvo kuin kaikilla muillakin. Toisaalta, vaikka tällainen periaate ei käytännössä toteutuisikaan, ei se tee pultsarien (tai syntymättömien ihmisten) sortamista yhtään oikeammaksi, vaikka näiden sortaminen ei suurinta osaa meistä kunnollisista arvostetuista kansalaisista koskekaan.
että ei ole mahdollista sanoa kenen moraali on parempi kuin jonkun toisen.Joten abortinvastustajien on ihan turha olla ylpeitä korkeasta moraalistaan ja asettua tuomarin asemaan.Ihmisten väliset suhteet perustuvat siihen että joku on toiselle hyödyllinen tai rakas ja abortti on mahdollinen koska epätoivotusta sikiöstä ei ole äidille mitään hyötyä vaan haittaa.Ns.ihmisoikeudet on kyllä ajatuksena kaunis mutta ei se käytännössä mene niin.Ihmisen on turha pyristellä luontoaan vastaan.