Olen lueskellut keskustelupalstanne erilaisia määritteitä diabetes-taudista. Tiettävästi (ainakin II-tyypin )diabetes-määrittely annetaan jos pitkän sokerin mittauksessa arvo 7 ylittyy kerrankin.Silloin opastetaan uusille elintavoille,"kielletään" kaikki "hyvä",käsketään laihduttamaan,liikuntaa lisämään ja ennenkaikkea syömään oikein ja säännöllisesti.
Keskustelupalstalla on käyty kauheitakin väittelyjä siitä mitä diapetes on.I-tyypin diapetes on insuliinin puutteesta tai vähäisestä tuotannosta johtuva sokeritasapainohäiriö. Jos insuliinin tuotto ei ole riitävä, niin silloin arvot kohoavat aina kun jotain laitat suuhusi. Mitä enenmmän hiilihydraatteja syöt sitä nopeammin sokeriarvo nousee.Ja tarvitset insuliinia lisää. Pitkävaikuteista tai luhytvaikutteista riippuu taudin kuvasta.Jos sairasta I-tyypin diabetesta niin lisäksi tarvitset ns.ruokainsuliinin "raketin" joka taittaa ruokailun nostaman sokeriarvon nousun.
II-tyypin diabetes on muuten samanlainen kuin I-tyypin,mutta henkilöllä on ollut aiemmassa elämänvaiheessa insuliinin tuotto normaali. Tuotto II-tyypin sairaudessa saattaa olla edelleenkin yhtä hyvä,mutta elimistö ei sitä käytä kokonaan tai ollenkaan. Tulos on sama kuin I-tyypillä.Sokeriarvot kohoavat.
Se miten kukin saa arvot kohdalleen on jokaisen kokeiltava lääkärin valvonnassa.Joillekkin riittää pillerit joillekkin ei tunnu riittävää insuliinimäärää löytyvän millään.
Itselläni on II-tyypin diabetes ja arvot joskus vertaansa vailla. Jos flunssa iskee niin sokerit nousee pilviin ja flunssa voi hyvin. Itse olen mitanut yli 30 arvoja päivittäisissä mittauksissa ja paastoarvoinakin 24-33. Insuliinin määrää olen nostanut lääkärin määräyksestä pitkän osalta 120 yksikköön päivässä ja rakettia käytän vaihdellen 15-30 yksiköä päivässä.Lisäksi syön erilaisia pillereitä useita päivän aikana sairauden hoitoon. Sokerit ovat jokseenkin kohdallaan ja sokeriarvojen muutostuntemukset on tallella.
Uskon todellakin,että sairauden hoito ottaa välillä "hermoon" ja tekisi mieli lopettaa kokonaan pistokset, mutta kannattaa valita kahdesta pahasta se pienin.
Olen ylpeä siitä, että sukulaiset ,lapseni ja vaimo osallistuu sairauden hoitoon ja tukemiseen parhaan kykynsä mukaan.Paras tapa onkin se,että he elävät minun kanssa saman sairauden tuputtamatta omia mielipiteitään elämästäni ,vaan ovat huolissaan sokeritasapainostani.
Sokeritauti eli diabetes on vakava sairaus jonka kanssa voi elää hyvinkin hyvän elämän kunhan muistaa ne pienet rajoitukset jotka tauti määrää.
Keskustelupalstalla on käyty kauheitakin väittelyjä siitä mitä diapetes on.I-tyypin diapetes on insuliinin puutteesta tai vähäisestä tuotannosta johtuva sokeritasapainohäiriö. Jos insuliinin tuotto ei ole riitävä, niin silloin arvot kohoavat aina kun jotain laitat suuhusi. Mitä enenmmän hiilihydraatteja syöt sitä nopeammin sokeriarvo nousee.Ja tarvitset insuliinia lisää. Pitkävaikuteista tai luhytvaikutteista riippuu taudin kuvasta.Jos sairasta I-tyypin diabetesta niin lisäksi tarvitset ns.ruokainsuliinin "raketin" joka taittaa ruokailun nostaman sokeriarvon nousun.
II-tyypin diabetes on muuten samanlainen kuin I-tyypin,mutta henkilöllä on ollut aiemmassa elämänvaiheessa insuliinin tuotto normaali. Tuotto II-tyypin sairaudessa saattaa olla edelleenkin yhtä hyvä,mutta elimistö ei sitä käytä kokonaan tai ollenkaan. Tulos on sama kuin I-tyypillä.Sokeriarvot kohoavat.
Se miten kukin saa arvot kohdalleen on jokaisen kokeiltava lääkärin valvonnassa.Joillekkin riittää pillerit joillekkin ei tunnu riittävää insuliinimäärää löytyvän millään.
Itselläni on II-tyypin diabetes ja arvot joskus vertaansa vailla. Jos flunssa iskee niin sokerit nousee pilviin ja flunssa voi hyvin. Itse olen mitanut yli 30 arvoja päivittäisissä mittauksissa ja paastoarvoinakin 24-33. Insuliinin määrää olen nostanut lääkärin määräyksestä pitkän osalta 120 yksikköön päivässä ja rakettia käytän vaihdellen 15-30 yksiköä päivässä.Lisäksi syön erilaisia pillereitä useita päivän aikana sairauden hoitoon. Sokerit ovat jokseenkin kohdallaan ja sokeriarvojen muutostuntemukset on tallella.
Uskon todellakin,että sairauden hoito ottaa välillä "hermoon" ja tekisi mieli lopettaa kokonaan pistokset, mutta kannattaa valita kahdesta pahasta se pienin.
Olen ylpeä siitä, että sukulaiset ,lapseni ja vaimo osallistuu sairauden hoitoon ja tukemiseen parhaan kykynsä mukaan.Paras tapa onkin se,että he elävät minun kanssa saman sairauden tuputtamatta omia mielipiteitään elämästäni ,vaan ovat huolissaan sokeritasapainostani.
Sokeritauti eli diabetes on vakava sairaus jonka kanssa voi elää hyvinkin hyvän elämän kunhan muistaa ne pienet rajoitukset jotka tauti määrää.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minulla on 2-tyypin diabetes ollut noin 3vuotta. Ei siitä ole mitään haittaa. Syön vain pillerin tai pari päivässä jä kävelen puoli tuntia joka päivä.
Tärkeintä on pitää painonsa kohtuullisena ja kävellä. Olen kyllä ollut myös innokas uimari. Verensokeria mittaan harvoin, ja se on melkein kuin terveellä ihmisellä. En tiedä, kuinka kauan se näin hyvänä pysyy.
"Tyypin 2 diabetes eli aikuistyypin diabetes on itse asiassa valtimotaudin vaaratekijöiden kasauma, jossa kohollaan oleva verensokeri on yksi oire muiden joukossa."
http://www.diabetes.fi/diabtiet/perus/tyyppi2.htm
Minullakin on verensokeri ollut jo kymmenen vuotta melkein kuin terveellä ihmisellä. Minäkin ajattelin, ettei tästä ole mitään haittaa, kunnes tuli rytmihäiriöitä ja nyt sitten syödään kolesterolilääkkeitä. Muista, että tämä tauti on ennenkaikkea verenkiertoelimistön sairaus.
itselläni on ollut nuo sokerit todella korkealla pitkän aikaa(yli 30 kaksi-kolmekin kuukautta ja lääkäri kehoitti silloin lisäämään pitkää insuliiniä.Pitkä sokeri oli vielä syyskuussa melkein 15. Kuitenkin olen syönyt säännölisesti,vähän noin neljän tunnin välein. Liikuntaa tulee mielestäni työssäni riittävästi. Verenpainetta pidetään kurissa lääkkeillä.Kolestroliarvot on hiukan koholla.Viimeksi 3,1 kun olisi pitänyt olla 2,6 ja siitä hyvää kolst.0,95 kun olis pitänyt olla yli 1.Tiedä sitten missä mättää kun arvot heiluu joskus lähellä 30 ja seuraavaksi jossain 3,9.