Telkkari on B&O:n putkimalli kahdella scart-paikalla vuosilta kivi ja kanto. Nyt kun sen perään laitettiin tallentava digiboksi, kas vainen, telkkari aukeaa aina kun boksi menee päälle tallentamista varten. Mikä neuvoksi? Voisiko niinkin yksinkertainen olla avuksi kuin scartin vaihtaminen toiseen paikkaan? Se vai ei tuntunut asentuvan siihen toiseen... Saako scarttia runnoa?
Telkkari aukeaa kun gigiboksi alkaa nauhottaa
Vanhanmallin telkkari
111048
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Älä sammuta boxia, anna olla aina käynnissä. Boxin käyttöikäkin kasvaa samalla kun sitä ei päivittäin rempata päälle ja pois.
Kannattaako boksia pitää päällä koko ajan mieluummin kuin vain tarvittaessa? Onko merkitystä sillä, onko boksissa kiintolevy? Kuinka pitkän käyttötauon ajaksi boksi kannattaa sulkea?
Ajansiirto pois päältä, jottei kiintolevy pyöri jatkuvasti. Boxin suhteen voi olla aina käynnissä, mutta jos lähdet matkoille yms. pidemmäksi aikaa pois niin silloin voi sammuttaa (jos ei ole ajastuksia sillä aikaa). Myös ukkosen aikana johdot irti.
Luulisi että kondensaattorit juuri kuivuu helpommin kun boksi paahtaa yötä päivää. Oma Medion kuumenee melkoisesti päällä ollessaan, vaikkei kovalevy pyörikään. Päällä tuo on aina lähinnä sen takia, koska käynnistyminen kestää n. 30 sek. Ja sähköähän tuossa kuluu. Valmiustilassa kuluttaa 8W ja päällä ollessaan (kovalevy sammuksissa) 22W. Joissain perusbokseissa ei ole sähkönkulutuksenkannalta mitään eroa onko boksi päällä vai valmiustilassa, joten tuskin silloin käyttöiänkään kannalta eroa on.
Sitä nopeammin kuivuu mitä kuumempaa on. Konkat voi kuitenkin vaihtaa, eikä se maksa paljoa. Jatkuvalla sammuttelulla aikaansaadut viat taas pistävät laitteen useimmiten kierrätykseen, se on korjauskelvoton. Harva huolto viitsii esimerkiksi vaihtaa isoja mikropiirejä.
Sähkön kulutusta arvioidessa kannattaa pitää mielessä kumpiko tulee edullisemmaksi: laitteen käynnissä ollessa kuluttama sähkö vai korjauskelvottoman laitteen uusiminen parin vuoden välein.
Millä tavalla se sitten kuluttaa laitetta se valmiustilasta käynnistely ja valmiustilaan meneminen?
Näkeekö muuten konkista aina päälle päin ovatko ne "pilaantuneet"? Yksi rikkinäinen boksi olisi tuolla hyllyssä, joka ei suostu yleensä käynnistymään, mutta silloin tällöin harvoin käynnistyy. Voisiko olla konkkavika, vaikka päältäpäin katsottuna ei ole vuotaneita eikä pullistuneita konkkia eikä muutakaan epäilyttävää näy?
Sekä laitteen piirilevyllä että mikropiirien sisällä on eri materiaaleja liitettyinä toisiinsa monenlaisin menetelmin. Koska eri materiaaleilla on erilaiset lämpölaajenemiskertoimet, syntyy lämpötilan muutoksissa tavallaan kitkaa. Normaali tasaisen kuumana oleminen ei rasita esimerkiksi mikropiirejä, mutta se että lämpötila muuttuu alati kylmästä kuumaan ja takaisin saa liitokset hiljalleen löystymään. Syntyy mm. juotosvikoja.
Juotosviat ovat kuivuneiden kondensaattorien ohella hyvin yleinen vika elektroniikkalaitteissa. Tähän asti niiden korjaus on onnistunut tavallisella "kolvilla" missä tahansa huollossa, mutta uusissa laitteissa kuten digiboxeissa on esimerkiksi pääprosessorit BGA-koteloisia. Se tarkoittaa, että kaikki juotokset ovat piirin alla piilossa, eikä niitä pysty korjaamaan ilman kalliita erikoislaitteita (tarvitaan mm. röntgenkameraa vian toteamiseksi) joita perushuolloilla ei ole.
Niinpä aktiivisen sähkönsäästön tuloksena syntynyt BGA-juotosvika tekee useimmasta digiboxista SER-jätettä, koska korjaaminen maksaa paljon eikä suomessa edes ole montaa paikkaa joka pystyy korjaamaan tällaisia juotoksia.
Konkista ei välttämättä näe päälle päin mitään, joskus ne pullistuu päältä ja joskus ei. Jos hakkuripoweri ei starttaa sähkökatkon tai virran katkaisun jälkeen mutta toimi sitä ennen ok, se on suurella todennäköisyydellä konkkavika. Sellainen on aika helppoa korjata ihan summamutikassakin ilman mittalaitteita; ensiöpuolelta kannattaa etsiä pieniä (korkeintaan muutaman kymmentä mikrofaradia) olevia elkoja ja vaihtaa niistä varsinkin sellaiset, jotka ovat jonkun kuumenevan asian, esimerkiksi jäähdytysrivan vierellä. Elkot eivät montaa senttiä maksa. Käynnityspiirissä mukana oleva elko on tyypillisesti hyvin pieni arvoltaan. Joskus myös samassa piirissä oleva suuriohminen (satoja kilo-ohmeja) oleva vastus pettää ja tulos on sama: ei starttaa.
Jos Englannin kieli on hallinnassa niin tässä on hyvä artikkeli BGA-juottamisesta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Ball_grid_array
Kohdassa "disadvantages" on mainittu tuo lämpölaajenemisjuttu josta äskeisessä viestissä totesin, kuin myös se että laitteet näiden korjailuun ovat kalliita.
http://fi.wikipedia.org/wiki/SCART
se scartin 8-pinni pakko-ohjaa telkkarin päälle. tietty sen pinnin voi katkoa, mutta tosiaan paljon viisaampi neuvo on jättää se digiboksi jatkuvasti päälle. niillä ei ole mitään käytännön eroa kulutuksessakaan valmiustilassa tai päällä.
television kunnolla virtakytkimestä.
Ei liene kovin turvallista pitää jatkuvasti telkkaria valmiustilassa. Eikä silloin käynnisty turhaan digiboxin takia.
Ikinä en jättäisi televisioita valmiustilaan yöksi nukkumaan mennessä. Valmiustila on minun mielestäni vain lyhyt aikaista taukoa varten. Sitten kun ollaan poissa tv:n äärestä pitemmän aikaa, sammutetaan kunnolla virtakytkimestä.
Etenkin vanhoissa koneissa tulipalon riski kasvaa esim sisään kertyneen pölyn takia.
sähköä oikeesti toisin kuin se valmiustila