Opettajaksi?

Ok, kiitos vastauksista.

Sit lisää kysymyksiä ;)

- Minkälaista tuo yliöpisto matikka on verrattuna lukio matikkaan?
- Onko jotain sivustoa, jossa voisi katsoa nuita yliopistolaskuja?
- Mikä pitkän matikan kurssi vastaa parhaiten yliopisto matematiikkaa?

GNO kirjoitti:

Ok, kiitos vastauksista.

Sit lisää kysymyksiä ;)

- Minkälaista tuo yliöpisto matikka on verrattuna lukio matikkaan?
- Onko jotain sivustoa, jossa voisi katsoa nuita yliopistolaskuja?
- Mikä pitkän matikan kurssi vastaa parhaiten yliopisto matematiikkaa?

Lue lisää

..omien hyvin rajallisten kokemusten pohjalta

"Minkälaista tuo yliöpisto matikka on verrattuna lukio matikkaan?"

Täysin erilaista. Käytännön sovelluksiin ei ensimmäisenä vuonna törmää juuri lainkaan. Matematiikkaa ikään kuin lähdetään "rakentamaan" uudestaan aivan perusteista alkaen. Kaikki uusi asia perustuu tarkasti edellä opittuun ja kaikessa vaaditaan äärimmäistä eksaktiutta. Pilaillen voisi sanoa, että yliopiston matematiikka on lähempänä filosofiaa kuin lukion matematiikkaa.

Tämä ei välttämättä tarkoita, että tehtävät olisivat keskimäärin vaikeampia tai helpompia kuin lukiossa. Toiset tykkää, toiset ei. Itselläni on perusopinnot kasassa ja kaikki kurssit ovat menneet vaivatta hyvällä arvosanalla läpi.

"Onko jotain sivustoa, jossa voisi katsoa nuita yliopistolaskuja?"

Pistä googleen vaikka hakusanat "analyysi harjoitustehtävät" tai "lineaarialgebra harjoitustehtävät" niin johan puskee demoja eri yliopistojen analyysin- tai lineaarialgebran kursseista (tavallisimpia ensimmäisiä kursseja).

Ei kannata säikähtää, vaikka tehtävät näyttäisivät alkuun utopistisilta.

"Mikä pitkän matikan kurssi vastaa parhaiten yliopisto matematiikkaa?"

Opetusohjelma taitaa tätä nykyä poiketa siitä mitä se oli minun lukioaikanam, mutta..

Derivointi- ja integrointikursseilla käytiin muistaakseni monia asioita, joihin yliopistossa palataan jo ensimmäisenä vuonna varsin perusteellisesti. Joukko-opin hyvä hallinta on myös suureksi eduksi ensimmäisillä yliopiston kursseilla.

ajgssdl kirjoitti:

..omien hyvin rajallisten kokemusten pohjalta

"Minkälaista tuo yliöpisto matikka on verrattuna lukio matikkaan?"

Täysin erilaista. Käytännön sovelluksiin ei ensimmäisenä vuonna törmää juuri lainkaan. Matematiikkaa ikään kuin lähdetään "rakentamaan" uudestaan aivan perusteista alkaen. Kaikki uusi asia perustuu tarkasti edellä opittuun ja kaikessa vaaditaan äärimmäistä eksaktiutta. Pilaillen voisi sanoa, että yliopiston matematiikka on lähempänä filosofiaa kuin lukion matematiikkaa.

Tämä ei välttämättä tarkoita, että tehtävät olisivat keskimäärin vaikeampia tai helpompia kuin lukiossa. Toiset tykkää, toiset ei. Itselläni on perusopinnot kasassa ja kaikki kurssit ovat menneet vaivatta hyvällä arvosanalla läpi.

"Onko jotain sivustoa, jossa voisi katsoa nuita yliopistolaskuja?"

Pistä googleen vaikka hakusanat "analyysi harjoitustehtävät" tai "lineaarialgebra harjoitustehtävät" niin johan puskee demoja eri yliopistojen analyysin- tai lineaarialgebran kursseista (tavallisimpia ensimmäisiä kursseja).

Ei kannata säikähtää, vaikka tehtävät näyttäisivät alkuun utopistisilta.

"Mikä pitkän matikan kurssi vastaa parhaiten yliopisto matematiikkaa?"

Opetusohjelma taitaa tätä nykyä poiketa siitä mitä se oli minun lukioaikanam, mutta..

Derivointi- ja integrointikursseilla käytiin muistaakseni monia asioita, joihin yliopistossa palataan jo ensimmäisenä vuonna varsin perusteellisesti. Joukko-opin hyvä hallinta on myös suureksi eduksi ensimmäisillä yliopiston kursseilla.

Lue lisää

No, juuust. Olihan helppoja tehtäviä...

Minkäslaisella matikan osaamisella porukka on mennyt lukemaan matikkaa? Ja miten hyvin sellanen keskiverto opiskelija, joka istuu & kuuntelee luennoilla sekä laskee tehtäviä, mutta ei ole "matikkanero", pärjää?

>Toisaalta, jos sulla on Ma Fy opetettavina >aineina, et tule saamaan töitä pelkällä niillä >kahdella. Eli kemiasta tai tietojenkäsitttelystä >60 OP kasaan. Sanoisitko suomeksi saman? Opettajan koulutuksessa on matemaattis-luonnontieteellisellä puollella tyypillisesti seuraavat koulutukset: ma ke, ma fy, fy ke, ma atk Ei tässä mitään kolmatta ainetta saa, eikä niitä saa kuin cumun opinnoilla eli nykyisillä aineopinnoilla, jotka ovat kukin 60 op. Opettajia Ma-Fy-Ke ei enää valmistu, joten sellaiset virat on pakkokin pilkkoa jatkossa, kun vanha opettaja jää virastaan pois. Itse olen FM (kemia) ja opettajan pätevyys Ma ke (fyssassa suoritettu vain appro, joten en saa sitä yhdeksi aineeksi). Kyllähän niitä saa hakea vaikka mitä yhdistelmiä, mutta ei niihin opettajia löydy.

GNO kirjoitti:

No, juuust. Olihan helppoja tehtäviä...

Minkäslaisella matikan osaamisella porukka on mennyt lukemaan matikkaa? Ja miten hyvin sellanen keskiverto opiskelija, joka istuu & kuuntelee luennoilla sekä laskee tehtäviä, mutta ei ole "matikkanero", pärjää?

Lue lisää

Mitähän tarkoitat matikkanerolla?

Ekan vuoden kurssit (analyysi, lineaarialgebra, diskreetti matikka) ovat "pässinlihaa" jos on vähänkin matikkapäätä. Toisaalta jos nämä jo tuottavat vaikeuksia, ei sitten pidemmälläkään pärjää. Hyvät analyysin taidot oli ainakin omaa tutkintoa tehdessä välttämättömät.

Jos istut luennolla ja teet laskarit, niin varmaan saat nuo opinnot tehtyä. Valitettavasti muistan kuitenkin kyllä omilta opiskeluajoilta lukuisia tyyppejä, jotka ei tuosta lineaarialgebrastakaan meinanneet päästä läpi. Eli ole rehellinen itsellesi - jos pitkän matikan yo-kirjotuksista ei tullut lähellekään E:tä, niin varaudu vaikeuksiin!