Olette lukeneet viestejäni ja ymmärtäneet ne. Olette tajunneet, että itsemurhaan kiusaaminen on Suomessa laillista. Hulluksi kiusaaminen on arkipäivää, jokainen on kuulut näistä tapauksista.
Jotta saataisiin tämä aihe käsiteltyä asiallisesti, niin kysynkin teiltä seuraavaa ja vastatkaa vain joo taikka ei - ei perusteluja!!!
Pitäisikö itsemurhaan kiusaamista koskevat lait tehdä, koska niitä ei tällä hetkellä ole Suomessa olemassakaan?
Jotta saataisiin tämä aihe käsiteltyä asiallisesti, niin kysynkin teiltä seuraavaa ja vastatkaa vain joo taikka ei - ei perusteluja!!!
Pitäisikö itsemurhaan kiusaamista koskevat lait tehdä, koska niitä ei tällä hetkellä ole Suomessa olemassakaan?
Vastaukset 5
Vanhimmat
että mielestäni itsemurhaan kiusaaminen on verrattavissa murhaan, se on jopa pahempaa kun murha. Sillä tavalla ollaan pilattu totaalisesti kiusatun elämä, ja ajaneet itsemurhaan. Murha on semmosta että tappaa vaan eikä tee sitä ennen muuta, mutta kiusaaminen itsemurhaan on tuskallisempi ja paljon hitaampi prosessi joka kestää jopa vuosia. Minua kiusattiin koko peruskoulun ajan eli 9 vuotta, niiden vuosien aikana minut ollaan jätetty luokan ja ryhmien ulkopuolelle, liikuntaryhmiin aina valittiin viimeisenä, kun kuljin käytävän läpi aina lähes joka päivä joku sanoi minusta "hyi helvetti" "hyi saatana" Sitten ollaan vaan naurettu mulle, tehtiin minusta pelkkä vitsi ja kehoitettiin mua tappamaan itseni, minulle ja minusta sanottiin "kuole pois" "mä vaan nauraisin jos toi tappais ittensä" "kuvitelkaa minkä näkönen tuo on sitten kun on kuollut" -> naurua ja halveksuntaa. Vuosi sen jälkeen yritinkin itsemurhaa, kun mua niin kovasti painostettiin, viilsin jalkoja ja kurkkua ja otin kourallisia masennus, uni ja kipulääkkeitä mehun kanssa johon olin sekoittanut viinaa. En kuollut vaan jouduin teho-osastolle ja sen kautta sairaalaan. Se oli elämäni tuskallisinta aikaa, opiskelut olen jättänyt kesken koska en jaksa ja minulla on paniikkihäiriö, yleisten paikkojen pelkoja ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Mitä mieltä olet kenen vika on että minulla on ne? Kiusaajien vai minun? Vai onko se muka vaan aivoissa tapahtunut kemiallinen häiriö jonka seurauksena, kärsin semmosesta? Minulle ollaan väitetty niin eikä kiusaajiani olla koskaan syytetty.
"Mitä mieltä olet kenen vika on että minulla on ne? Kiusaajien vai minun? "
Mielestäni kiusaajiesi, mutta yleisen mielipiteen mielestä sinun vikasi. Kiusatut ovat yleisen mielipiteen mukaan säälittäviä tapauksia, jotka joutuvat pelkän olemuksensa takia joka puolella kiusatuiksi.
Koulussa kiusatut ovat yleensä myös työpaikoilla kiusattuja myöhemmässä elämässään, eli heitä kiusataan ihan koko elämä. Sama on kääntäen tosi, eli koulukiusaajat ovat niitä kiusaajia myös työelämässä.
Tappelupukareita ja kiusaajia ihaillaan julkisesti, mutta kiusattuja vain halveksitaan. Joku yliopistolta teki kiusaajia ihannoivan ja heidän rohkeuttaan sekä sosiaalisia taitojaan ja kykyään verkostoitua jumaloivan tutkimuksen. Tämänsorttisia kiusaamis"tutkimuksia" ei tehdä yksilötasolla, joten meitä kiusattuja on monta miljoonaa ympäri maailman.
Japanissa ja Amerikoissa kiusattujen asiat ovat helvetin paljon huonommin, ei Suomi ole sittenkään maailman huonoin paikka.
Koita kestää, toivon sinulle vain parasta. Kokeile kuntoilua, olen huomannut sen vievän ikävät ajatukset pois.
Yritän kestää, elän kaikesta huolimatta.
Olisiko mahdollista, että pääsisit opiskelmaan? Asutko vielä samalla paikkakunnalla kuin kiusaajasi. jos asut, niin MUUTA. Jos loppu elämäsi menee pilalle kiusaajien vuoksi, he ova voittaneet. Mutta älä anna niiden voittaa! Ne eivät ansaitse sitä, että voivat hallita koko elämääsi.
Suomi haluaa kovasti itsemurhata minut, se on helppo nähdä.
Mitäpä jos siinä olisikin muitakin ihmisiä, joita kiusataan ittareihin? Olisiko Suomen laki muutettava siinä tapauksessa?