kun nuo ihanat virpojat ja varpojat kilauttelevat meidän eläkeläistenkin ovilla. Ihana nähdä lasten auinkoiset ilmeet, kun koriin laitetaan värikäs pääsiäismuna.
Mitä mieltä olette tästä perinteestä?
Mitä mieltä olette tästä perinteestä?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
mutta aika hiljaista on ollut meidän suunnalla,
liekö perinne loppumassa.Odottanut olen virpojia ei ole yhtään tullut käymään.
miten hyviä kavereita tällainen eläkeläinenkin voi saada vaikka naapurin lapsista, kun asennoituu heihin oikealla tavalla. Eli arvostaa heitä ja kannustaa.
liiaksi "vanhoista" ihmisistä, on kaikenlaiset harrastukset ja hölynpölyt, ennenvanhaan samassa talossa asui useita sukupolvia ja kaikki sulassa sovussa toinen toisiaan auttaen ja tukien.
Miten paljon olisi tekemistä,että saataisiin nuoremmat sukupolvet ymmärtämään vanhempien arvo, miten paljon sieltä saisi elämänkokemusta ja viisautta - ja mikä
parasta- siinä samalla pidettäisiin suvun vanhimmat virkeinä, pyydettäisiin pientä apua arjen askareisiin, tietysti kaikki eivät pysty ymmärrettävästi.
En tiedä miksi viestini poistettiin.
Minä voin kai olla sitä mieltä että se tapa on epämiellyttävä koska en pidä niistä karkkikerjäläisistä. Mielestäni minulla on oikeus omaan mielipiteeseen eikä sitä pidä poistattaa vain sen takia että ei pidä siitä.
Viestini ei ole epäasiallinen.
Aivan ihana perinne tuo virpominen,toden totta! Mutta miksi lapset eivät enää pukeudu kuten ennen? Kun ovelle tulee toppavaatteissaan tyttöjä tai poikia ilman minkäänlaista rekvisiittaa niin se tuntuu ahneudelta.Ollaan vain karkin perään.Onneksi on niitäkin jotka vaivautuvat pukeutumaan noidiksi.Heitä on ilo katsella.
Pikku trullit kauniine koristeltuine virpivarpuineen
ovat hellyttävä näky totisina mummua ja vaaria
virpoessaan - tulee mieleen oma lapsuus monta
kymmentä vuotta sitten kun - tosin vain kotona
maalla - pukeuduin isoäitini pitkään hameeseen ja
pääliina päässäni ja pajunoksat kädessäni virvoin
omat vanhempani ja isoäitini "tuoreeks terveeks
tulevaks vuodeks". Ja karamellit olivat äidin
suklaajauhosta ja kookoshiutaleista ja kermasta
tekemiä kookos-suklaapalloja.
Nyt on mukava antaa nykytapaan pukeutuville pikku
trulleille tehdastekoisia sulkaamakeisia tai pikku
kolikko. Tällaisen vanhan mummun omat sormet ei
enää näprää höyhenillä koristeltuja pajun oksia.
Hyvällä omallatunnolla voi sitten Pääsiäisenä
nauttia niistä kauniista koristetuista oksista
maljakossa. Ei lapsilta saa viedä kaikkia vanhoja
tapojamme pois!
nimim. "ovella ollut" tuota minäkin ihmettelen. Lapsena kun virpomaan lähdettiin , hauskinta oli juuri noidaksi pukeutuminen kasvomaalauksineen. Oksien koristeluun paneuduttin, niistä tuli hienoja. Nykyään pajukepissä könöttää maksimissaan 4 höyhentä. Eipä meidänkään ovella käynyt kuin yksi virpoja (ilman noita-asua sekin).Yllätyin kun toivotti karkit saatuaan kuitenkin hyvää pääsiäistä. Oli kuitenkin ihan turha hamstrata karkkia noidille annettavaksi. Mitä luulette , vaikuttaako nykylasten uskonnollinen jakauma trullien vähenemiseen? Eikös se joissain uskontokunnissa ole "kiellettyä" puuhaa? En tiiä...
on ainakin Kihniössä, vappukellojen soitto.
Vapunaattona lapsilaumat tulevat talojen pihoihin, jos minkälaiset kellot ja kilkuttimet mukanaan, soittamaan talonväelle kelloja. Lapsille heitetään maahan karkkeja ja kun lapset alkavat keräämään niitä, heitetään kerääjien päälle vettä napolla tai sangolla. Voi sitä iloa, riemua ja metakkaa kun vesi lentää. Paras on se talo, josta eniten on heitetty vettä lasten päälle.
Miten laajalle tämä tapa on levinnyt Pirkanmaalla ?
Itsekkin monet kerrat läpimäräksi kasteltu.
Noita nykyaikaisia virpomis asuja ja niitä risuja.Olisi se kyllä kivempi, kun vaivauduttaisiin pukeutumaan noidiksi, jos ei muuta niin edes nenänpäähän vähän punaista ja kasvoille pisamia ja äidin värikäs hame päälle.
Ja kyllä ne vitsat tosiaankin voisi koristella kunnolla.
Muutama vuosi sitten,kun omat lapset oli virpomis iässä. Risuja koristeltiin monta tuntia ystävien kera ja pukeuduttiin tosi huolella.
Nykyään kyllä tosiaan tulee sellain tunne, että käydään virpomassa vain rahan toivossa karkit taitaa olla toissijainen juttu.