Mielihyvän tavoittelu ja loputon kulutus
ovat johtaneet meidät aivan uuden
tilanteen eteen, olemme onnistuneet
aikaansaamaan voimistuvan kasvihuoneilmiön,
joka muuttaa ilmastoamme.
Kaikkea täytyy saada ja mikä parempi, niin
mahdollisimman nopeasti. Työmatkat on kuljettava
mahdollisimman nopeasti autolla, vaikkakin
matkaa olisi vain muutama kilometri.
On kiire, aikaa ei voi tuhlata kävelyyn tai
pyöräilyyn. Kotimme ovat täynnä halpaa elektroniikkaa,
tuotuna maapallon toiselta puolelta, josta
valmista, moneen kertaan pakattua ruokaakin, yhä
useammin tuodaan.
Näin saamme omasta mielestämme ehdottoman
tärkeät hyödykkeet mahdollisimman edullisesti,
jolloin pystymme kuluttamaan vielä enemmän,
ahneus kasvaa.
Siinä ohessa aiheutamme epäsuorasti kuitenkin
yhä enemmän ja enemmän kasvihuonekaasuja
ilmakehään, erityisesti hiilidioksidia (CO2). Merkittävimpiä
kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidin
lisäksi, metaani (CH4) ja ilokaasu (N2O). On
kuitenkin muistettava, että kasvihuonekaasuja on
ilmakehässä ilman ihmisen toimintaakin, CO2,
CH4 ja N2O kuuluvat luonnon hiilen ja typen
kiertoihin.
Nämä kaasut ilmakehässämme mahdollistavat
elämän maapallolla vangitsemalla maapallolta avaruuteen
heijastuvaa lämpösäteilyä toimien, kuten
lasit kasvihuoneessa lämmittäen alailmakehää.
Ilman niin sanottua kasvihuoneilmiötä maapallon
keskilämpötila olisi vain noin -18 C astetta ja
elämä täällä mahdotonta. Hiilidioksidin, metaanin
ja ilokaasun pitoisuudet alkoivat lisääntyvä ilmakehässä
ihmisen toiminnan vuoksi teollisen vallankumouksen
jälkeen 1700-luvulla ja ovat siinä määrin
nyt lisääntyneet, että aiheuttavat kasvihuoneilmiön
voimistumisen.
Kasvihuoneilmiön voimistuminen on johtanut
ilmaston lämpenemiseen ja -muutokseen. Kasvihuonekaasujen
tämänhetkiset pitoisuudet ovat
suurimmat viimeisen 650 000 vuoden ajalta.
Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC)
viime vuonna valmistuneen selvityksen mukaan
havainnot ja mittaukset kertovat ilman epäilyksen
sijaa, että ilmasto on todellakin muuttumassa. Maapallo
lämpenee, jäätiköt ja mannerjäät sulavat yhä
nopeammin ja merenpinta jatkaa nousuaan.
Monet sään ääri-ilmiöt ovat muuttuneet, kuten
helleaallot, kuivuusjaksot sekä rankkasateet ovat
yleistyneet ja trooppiset myrskyt voimistuneet.
Pakkasta on sellaisilla alueilla, missä talvea ei
yleensä ole. Ihmisiä kuoleekin koviin pakkasiin
tai helteisiin. Jotkut skeptikot väittävät, että kaikki
johtuu auringon säteilyvoimakkuuden ja maan
kiertoradan muutoksista.
Väite ei pidä paikkansa, sillä auringon säteilyvoimakkuuden
kasvu lämmittäisi koko ilmakehää
ja näin ei ole tapahtunut, vain alailmakehä on
lämmennyt, mikä on seurausta nimenomaan lisääntyneistä
kasvihuonekaasuista ilmakehässä, jotka
sitovat maasta poistuvaa lämpösäteilyä. Erityisesti
on kiinnitetty huomiota ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden
nousuun, joka on 1800-luvun puolivälistä
lisääntynyt n. 31 prosenttia.
Me lisäämme kasvihuonekaasuja ilmakehään
käyttämällä fossiilisia polttoaineita (energia ja
liikenne), hakkaamalla ja hävittämällä metsiä,
viljelemällä maata, harjoittamalla teollisuutta ja
tuottamalla jätettä, kuluttamalla.
Nyt on jokaisen aika herätä ja ottaa vastuu omasta
energiankulutuksestaan, sillä ilmastonmuutos
koskettaa meitä kaikkia.
Kulutuksen vähentäminen on avainasemassa
tällä hetkellä, sillä se on ainoa keino, miten fossiilisten
polttoaineiden käyttöä voidaan vähentää ja
jätevuoria pienentää.
Istahdin kuppilassa tuttavani pöytään.
”Mitäs mies?”
”Tässä ihmettelen, kun kansainvälisesti arvostettu professori
laskettelee lehdessä potaskaa. Että kun työssäkäyvä väki
vähenee, niin ei ole varaa hyvinvointivaltioon. Ei ainakaan
julkisiin palveluihin nykyisessä laajuudessa.”
”Joo, saattaa ollakin”, myöntelin.
”Ei muuten ole. Pienemmällä porukalla vaan tehdään entistä
parempaa tulosta. Vika on siinä kun se tulos menee vääriin
taskuihin.”
”No mihin sitten?”
”Saakeli tiedäthän sinä, osakkeenomistajille ja johdon optioihin,
kaikenlaiseen kasinopeliin.”
”Ihminen on ahne ja itsekäs”, epäilin.
”Ainakin kapitalistinen markkinatalous ruokkii ahneutta, mutta
voisihan sitä yrittää rajoittaa. Vaikka verottaa voittoja niin, että
rahaa riittää julkisiin palveluihin ja niitä voitaisiin jopa parantaa.
Siihen olisi kyllä tarvetta ja se helpottaisi työllisyyttäkin.”
”Vievät tehtaansa ulkomaille, mitenkäs sitten”, epäilin.
”Joo, mutta valtion pitäisi puuttua siihen. Vaikka säätää sellainen
valuuttavero, että tehtaat pysyvät täällä. Työllä ne on luotu ja
ihmisiä niitten pitäisi palvella eikä keinottelua ja pörssipeliä.
”Mutta minkäs mahat, varsinkin jos tämä porvarikomento
jatkuu, niin kun näyttää.”
” Joo porvarikomento, mutta kahessa Lipposen hallituksessa
vasemmisto teki ihan samanlaista politiikkaa ja sen jälkeenkin.
Tuloerot kasvoi, yksityistettiin ja muuta. Mitäs siihen sanot?”
”Enhän minä mitään, kun ei tule seurattua, jotenkin jäänyt
tässä ulkopuoliseksi” selittelin häveliäänä.
”Voi veikkonen, et ole ainut. Moni muu tuntee itsensä ulkopuoliseksi.
Kolmannes jättää äänestämättä vaaleissa ja köyhimmästä
päästä vielä, koska politiikka on äin päin, kun työläisten
ja köyhän kansan äänillä eduskuntaan ja valtuustoihin menneet
alistuu oikeiston tahtoon. Ja sehän sopii valtaeliitille. Ihan vihaksi
pistää tämä touhu.”
”Missä vika”, kyselin.
”Pikkupennusta asti on mahoton kilpajuoksu käynnissä. Se
murentaa solidaarisuutta, niin että vasemmistokin on sopeutunut
tähän markkinoiden diktatuuriin. Jos muutosta ei tule, niin kusessa
ollaan, koska nykymenoa ei kestä ihminen eikä ympäristö.”
”Demarithan uudistavat nyt puoluettaan, jos uutisiin on uskomista”,
huomautin.
”Toivottavasti niin tekevät, vaikkei siinä pelkkä kosmetiikka
riitä.”
”Niinpä niin...”
”Kaikki edut mitä meillä on, on saatu yhteisellä toiminnalla
ja niitä pitää puolustaa. Pitäs käydä maailmanlaajuista taistelua
pääoman rosvousta vastaan ja ajaa inhimillisempää maailmaa.
Jos nykyiset omistus- ja valtasuhteet on sen esteenä, niin anti
mennä.”
”Taitaa olla helpommin sanottu kuin tehty” arvelin.
Tuttavani tiiraili minua silmät sirrissä. ”`Opi, mies yömajassa;
opi, kuusikymmenvuotias; ota selvää, sinun pitää maksaa lasku`
laulettiin joskus takavuosina.”
Ulos mennessäni mietin, siitäkö olisi alettava.
Joutomies
ovat johtaneet meidät aivan uuden
tilanteen eteen, olemme onnistuneet
aikaansaamaan voimistuvan kasvihuoneilmiön,
joka muuttaa ilmastoamme.
Kaikkea täytyy saada ja mikä parempi, niin
mahdollisimman nopeasti. Työmatkat on kuljettava
mahdollisimman nopeasti autolla, vaikkakin
matkaa olisi vain muutama kilometri.
On kiire, aikaa ei voi tuhlata kävelyyn tai
pyöräilyyn. Kotimme ovat täynnä halpaa elektroniikkaa,
tuotuna maapallon toiselta puolelta, josta
valmista, moneen kertaan pakattua ruokaakin, yhä
useammin tuodaan.
Näin saamme omasta mielestämme ehdottoman
tärkeät hyödykkeet mahdollisimman edullisesti,
jolloin pystymme kuluttamaan vielä enemmän,
ahneus kasvaa.
Siinä ohessa aiheutamme epäsuorasti kuitenkin
yhä enemmän ja enemmän kasvihuonekaasuja
ilmakehään, erityisesti hiilidioksidia (CO2). Merkittävimpiä
kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidin
lisäksi, metaani (CH4) ja ilokaasu (N2O). On
kuitenkin muistettava, että kasvihuonekaasuja on
ilmakehässä ilman ihmisen toimintaakin, CO2,
CH4 ja N2O kuuluvat luonnon hiilen ja typen
kiertoihin.
Nämä kaasut ilmakehässämme mahdollistavat
elämän maapallolla vangitsemalla maapallolta avaruuteen
heijastuvaa lämpösäteilyä toimien, kuten
lasit kasvihuoneessa lämmittäen alailmakehää.
Ilman niin sanottua kasvihuoneilmiötä maapallon
keskilämpötila olisi vain noin -18 C astetta ja
elämä täällä mahdotonta. Hiilidioksidin, metaanin
ja ilokaasun pitoisuudet alkoivat lisääntyvä ilmakehässä
ihmisen toiminnan vuoksi teollisen vallankumouksen
jälkeen 1700-luvulla ja ovat siinä määrin
nyt lisääntyneet, että aiheuttavat kasvihuoneilmiön
voimistumisen.
Kasvihuoneilmiön voimistuminen on johtanut
ilmaston lämpenemiseen ja -muutokseen. Kasvihuonekaasujen
tämänhetkiset pitoisuudet ovat
suurimmat viimeisen 650 000 vuoden ajalta.
Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC)
viime vuonna valmistuneen selvityksen mukaan
havainnot ja mittaukset kertovat ilman epäilyksen
sijaa, että ilmasto on todellakin muuttumassa. Maapallo
lämpenee, jäätiköt ja mannerjäät sulavat yhä
nopeammin ja merenpinta jatkaa nousuaan.
Monet sään ääri-ilmiöt ovat muuttuneet, kuten
helleaallot, kuivuusjaksot sekä rankkasateet ovat
yleistyneet ja trooppiset myrskyt voimistuneet.
Pakkasta on sellaisilla alueilla, missä talvea ei
yleensä ole. Ihmisiä kuoleekin koviin pakkasiin
tai helteisiin. Jotkut skeptikot väittävät, että kaikki
johtuu auringon säteilyvoimakkuuden ja maan
kiertoradan muutoksista.
Väite ei pidä paikkansa, sillä auringon säteilyvoimakkuuden
kasvu lämmittäisi koko ilmakehää
ja näin ei ole tapahtunut, vain alailmakehä on
lämmennyt, mikä on seurausta nimenomaan lisääntyneistä
kasvihuonekaasuista ilmakehässä, jotka
sitovat maasta poistuvaa lämpösäteilyä. Erityisesti
on kiinnitetty huomiota ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden
nousuun, joka on 1800-luvun puolivälistä
lisääntynyt n. 31 prosenttia.
Me lisäämme kasvihuonekaasuja ilmakehään
käyttämällä fossiilisia polttoaineita (energia ja
liikenne), hakkaamalla ja hävittämällä metsiä,
viljelemällä maata, harjoittamalla teollisuutta ja
tuottamalla jätettä, kuluttamalla.
Nyt on jokaisen aika herätä ja ottaa vastuu omasta
energiankulutuksestaan, sillä ilmastonmuutos
koskettaa meitä kaikkia.
Kulutuksen vähentäminen on avainasemassa
tällä hetkellä, sillä se on ainoa keino, miten fossiilisten
polttoaineiden käyttöä voidaan vähentää ja
jätevuoria pienentää.
Istahdin kuppilassa tuttavani pöytään.
”Mitäs mies?”
”Tässä ihmettelen, kun kansainvälisesti arvostettu professori
laskettelee lehdessä potaskaa. Että kun työssäkäyvä väki
vähenee, niin ei ole varaa hyvinvointivaltioon. Ei ainakaan
julkisiin palveluihin nykyisessä laajuudessa.”
”Joo, saattaa ollakin”, myöntelin.
”Ei muuten ole. Pienemmällä porukalla vaan tehdään entistä
parempaa tulosta. Vika on siinä kun se tulos menee vääriin
taskuihin.”
”No mihin sitten?”
”Saakeli tiedäthän sinä, osakkeenomistajille ja johdon optioihin,
kaikenlaiseen kasinopeliin.”
”Ihminen on ahne ja itsekäs”, epäilin.
”Ainakin kapitalistinen markkinatalous ruokkii ahneutta, mutta
voisihan sitä yrittää rajoittaa. Vaikka verottaa voittoja niin, että
rahaa riittää julkisiin palveluihin ja niitä voitaisiin jopa parantaa.
Siihen olisi kyllä tarvetta ja se helpottaisi työllisyyttäkin.”
”Vievät tehtaansa ulkomaille, mitenkäs sitten”, epäilin.
”Joo, mutta valtion pitäisi puuttua siihen. Vaikka säätää sellainen
valuuttavero, että tehtaat pysyvät täällä. Työllä ne on luotu ja
ihmisiä niitten pitäisi palvella eikä keinottelua ja pörssipeliä.
”Mutta minkäs mahat, varsinkin jos tämä porvarikomento
jatkuu, niin kun näyttää.”
” Joo porvarikomento, mutta kahessa Lipposen hallituksessa
vasemmisto teki ihan samanlaista politiikkaa ja sen jälkeenkin.
Tuloerot kasvoi, yksityistettiin ja muuta. Mitäs siihen sanot?”
”Enhän minä mitään, kun ei tule seurattua, jotenkin jäänyt
tässä ulkopuoliseksi” selittelin häveliäänä.
”Voi veikkonen, et ole ainut. Moni muu tuntee itsensä ulkopuoliseksi.
Kolmannes jättää äänestämättä vaaleissa ja köyhimmästä
päästä vielä, koska politiikka on äin päin, kun työläisten
ja köyhän kansan äänillä eduskuntaan ja valtuustoihin menneet
alistuu oikeiston tahtoon. Ja sehän sopii valtaeliitille. Ihan vihaksi
pistää tämä touhu.”
”Missä vika”, kyselin.
”Pikkupennusta asti on mahoton kilpajuoksu käynnissä. Se
murentaa solidaarisuutta, niin että vasemmistokin on sopeutunut
tähän markkinoiden diktatuuriin. Jos muutosta ei tule, niin kusessa
ollaan, koska nykymenoa ei kestä ihminen eikä ympäristö.”
”Demarithan uudistavat nyt puoluettaan, jos uutisiin on uskomista”,
huomautin.
”Toivottavasti niin tekevät, vaikkei siinä pelkkä kosmetiikka
riitä.”
”Niinpä niin...”
”Kaikki edut mitä meillä on, on saatu yhteisellä toiminnalla
ja niitä pitää puolustaa. Pitäs käydä maailmanlaajuista taistelua
pääoman rosvousta vastaan ja ajaa inhimillisempää maailmaa.
Jos nykyiset omistus- ja valtasuhteet on sen esteenä, niin anti
mennä.”
”Taitaa olla helpommin sanottu kuin tehty” arvelin.
Tuttavani tiiraili minua silmät sirrissä. ”`Opi, mies yömajassa;
opi, kuusikymmenvuotias; ota selvää, sinun pitää maksaa lasku`
laulettiin joskus takavuosina.”
Ulos mennessäni mietin, siitäkö olisi alettava.
Joutomies
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.