....Miksi säästää?
Kirjoittanut: Kind-3 6.4.2009 klo 01.24
Tuon ensimmäisen säästämisen ymmärsin. Sain siitä hyötyä. Tuota toista säästämistä en vielä ole täysin ymmärtänyt. Siitä on nähdäkseni ollut aika paljon haittaa.
- Kun 1990-luvulla ’säästettiin’ vähentämällä kunnan kotihoitopalvelut minimiin, niin että lapsiperheet eivät enää saaneet ollenkaan, niin tällä on arveltu olleen suoria vaikutuksia lasten ja nuorten pahoinvointiin ja jopa huostaanottojen lisääntymiseen (ks. mm. Heikki Hiilamon artikkeli Hesarissa)
- Kun 1990-luvulla ’säästettiin’ koulujen liikunta- ja harrastekerhot pois, tällä on arveltu olleen suoria vaikutuksia nykyisten varusmiesten/ nuorten aikuisten huonoon kuntoon ja lihavuuteen.
- Kun 1990-luvulla ’säästettiin’ lopettamalla terveysopin opetus kouluissa, seurauksena oli teiniraskauksien, aborttien ja sukupuolitautien lisääntyminen.
- Kun 1990-luvulla ’säästettiin’ päiväkotiryhmät suuriksi, sillä arvellaan olleen suora vaikutus siihen, että entistä suurempi osa kouluoppilaista onkin nykyään erityisoppilaita, erityisavun tarpeessa.
- Kun 1990-luvulla alkanut ’säästö’ kunnan kotihoitopalveluissa on ulottunut myös vanhuksiin, elää entistä suurempi joukko vanhuksia nyt kalliilla laitoshoitopaikoilla sen sijaan että pärjäisivät vielä kotona.
Varmaan selviä lukujakin on saatavana, kuinka kalliiksi tuo ’säästäminen’ on meille tullut! Ymmärrän toki, että suuren laman aikana nuo säästöt oli pakko tehdä, jotta koko Suomi ei olisi pudonnut reunan yli. Sitä en ymmärrä, miksi noita tuhoisia ’säästöjä’ on jatkettu hyvänkin taloussuhdanteen aikana.
On jo korkea aika miettiä oikeasti, kuinka paljon nämä meidän ’säästömme’ tulevat seuraaville sukupolville maksamaan? Ei pelkästään rahana, vaan menetettynä terveytenä ja mielenterveytenä, ennenaikaisina eläkkeinä ja yhteiskunnan rattailta putoamisina.
Vantaan kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Petteri Niskanen on esittänyt “hyvinvointivelan” käsitettä mukaan kaupungin talousarvioon. Eli että ennaltaehkäisevä sosiaali- ja hyvinvointityö (tai oikeammin sen puute) pitäisi merkitä kaupungin budjettiin vähän samaan tapaan kuin kaupungin omistamien talojen huono kunto merkitään korjausvelkana.
Jos “hyvinvointivelkaa” saadaan edes summittaisesti arvioitua, sillä herätetään päättäjät näkemään päätöstensä pitkäaikaisvaikutukset sekä niistä koituva hinta korkojen kera. Tämän kyllä pitäisi kiinnostaa kaikkia poliittisia ja taloudellisia toimijoita!
Sillä mitä mieltä on ’säästää’ tänään tuhansia euroja, ja maksaa huomenna miljoonia näistä vääristä ’säästöistä’? Kenen etu se on?
t. Vaula Norrena, vihreä VTM, markkinointitutkija, Vantaa. Ehdokas nro 564.
http://www.vantaanvihreat.fi/2008/index.php?option=com_ content&view=section&layout=blog&id=12&Itemid=72
Vastaa tähän viestiin
Kerro kaverille tästä viestistä
Hae kaikki nimimerkin kirjoittamat viestit
Ilmoita asiattomasta viestistä
Kirjoittanut: Kind-3 6.4.2009 klo 01.24
Tuon ensimmäisen säästämisen ymmärsin. Sain siitä hyötyä. Tuota toista säästämistä en vielä ole täysin ymmärtänyt. Siitä on nähdäkseni ollut aika paljon haittaa.
- Kun 1990-luvulla ’säästettiin’ vähentämällä kunnan kotihoitopalvelut minimiin, niin että lapsiperheet eivät enää saaneet ollenkaan, niin tällä on arveltu olleen suoria vaikutuksia lasten ja nuorten pahoinvointiin ja jopa huostaanottojen lisääntymiseen (ks. mm. Heikki Hiilamon artikkeli Hesarissa)
- Kun 1990-luvulla ’säästettiin’ koulujen liikunta- ja harrastekerhot pois, tällä on arveltu olleen suoria vaikutuksia nykyisten varusmiesten/ nuorten aikuisten huonoon kuntoon ja lihavuuteen.
- Kun 1990-luvulla ’säästettiin’ lopettamalla terveysopin opetus kouluissa, seurauksena oli teiniraskauksien, aborttien ja sukupuolitautien lisääntyminen.
- Kun 1990-luvulla ’säästettiin’ päiväkotiryhmät suuriksi, sillä arvellaan olleen suora vaikutus siihen, että entistä suurempi osa kouluoppilaista onkin nykyään erityisoppilaita, erityisavun tarpeessa.
- Kun 1990-luvulla alkanut ’säästö’ kunnan kotihoitopalveluissa on ulottunut myös vanhuksiin, elää entistä suurempi joukko vanhuksia nyt kalliilla laitoshoitopaikoilla sen sijaan että pärjäisivät vielä kotona.
Varmaan selviä lukujakin on saatavana, kuinka kalliiksi tuo ’säästäminen’ on meille tullut! Ymmärrän toki, että suuren laman aikana nuo säästöt oli pakko tehdä, jotta koko Suomi ei olisi pudonnut reunan yli. Sitä en ymmärrä, miksi noita tuhoisia ’säästöjä’ on jatkettu hyvänkin taloussuhdanteen aikana.
On jo korkea aika miettiä oikeasti, kuinka paljon nämä meidän ’säästömme’ tulevat seuraaville sukupolville maksamaan? Ei pelkästään rahana, vaan menetettynä terveytenä ja mielenterveytenä, ennenaikaisina eläkkeinä ja yhteiskunnan rattailta putoamisina.
Vantaan kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Petteri Niskanen on esittänyt “hyvinvointivelan” käsitettä mukaan kaupungin talousarvioon. Eli että ennaltaehkäisevä sosiaali- ja hyvinvointityö (tai oikeammin sen puute) pitäisi merkitä kaupungin budjettiin vähän samaan tapaan kuin kaupungin omistamien talojen huono kunto merkitään korjausvelkana.
Jos “hyvinvointivelkaa” saadaan edes summittaisesti arvioitua, sillä herätetään päättäjät näkemään päätöstensä pitkäaikaisvaikutukset sekä niistä koituva hinta korkojen kera. Tämän kyllä pitäisi kiinnostaa kaikkia poliittisia ja taloudellisia toimijoita!
Sillä mitä mieltä on ’säästää’ tänään tuhansia euroja, ja maksaa huomenna miljoonia näistä vääristä ’säästöistä’? Kenen etu se on?
t. Vaula Norrena, vihreä VTM, markkinointitutkija, Vantaa. Ehdokas nro 564.
http://www.vantaanvihreat.fi/2008/index.php?option=com_ content&view=section&layout=blog&id=12&Itemid=72
Vastaa tähän viestiin
Kerro kaverille tästä viestistä
Hae kaikki nimimerkin kirjoittamat viestit
Ilmoita asiattomasta viestistä
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.