Heikki Tala on esittänyt väitteen, joka on sanatarkasti seuraava:: "Suomen "kaksikielisyys" ja pakkoruotsi antavat Ruotsille täyden kielellisen palvelun ja infrastruktuurin, joka on valtaisa yksipuolinen etu Ruotsin talouselämälle - ja Ruotsihan on pahin kilpailijamme maailmanmarkkinoilla.”
Niin kysynkin Heikki Talalta, mitä erityistä kilpailullista hyötyä tai kilpailuetua ruotsalaiset viejät suomalaisiin viejiin nähden saisivat vaikkapa Saksan tai Ranskan markkinoilla siitä, että Suomessa opetetaan koululaisille ruotsia, maassa on kaksi kieltä ja suomalaisten virkamiesten tulisi osata ruotsia. Sanoit ”Ruotsihan on pahin kilpailijamme maailmanmarkkinoilla” Ymmärrän sen tarkoittavan sitä, että sekä suomalaiset että ruotsalaiset yritykset käyvät kilpailua samoilla kolmansien maiden markkinoilla.
Käytäisiinkö vientikauppaa liittyviä neuvotteluja ja kirjeenvaihtoa ehkä noihin kolmansiin maihin ruotsiksi? Olisiko sittenkin todennäköisempää, että käytetään kohdemaan omaa kieltä tai vaikka englantia?
Määrittelevätkö kilpailua sittenkin muut tekijät, kuten muun muassa tuotteiden hyvä hinta-laatusuhde ja toimitus- ja rahoitusvarmuus sekä toimiva jälkimarkkinointi?
Edelleen kysyn, millä tavoin ruotsalaiset yritykset saavat suomalaisiin nähden etua maiden keskinäisessä vienti/tuontikaupassa? Tämä kauppa on muutoin alijäämäistä Ruotsin kannalta. Jos Ruotsissa saadaan hyötyä siitä, että Suomessa osataan ruotsia eikö hyöty ole myös päinvastainen eli suomalaisilla yrityksillä on myös helpompi toimia Ruotsin vientimarkkinoilla.
Heikki Talalla tuntui olevan eilen hieman kiireitä vastata tähän kysymykseen, mutta toivoisin silti vastausta. Uudelleen en enää kysy, mutta Talan väite jäi vaivaamaan päätäni.
Niin kysynkin Heikki Talalta, mitä erityistä kilpailullista hyötyä tai kilpailuetua ruotsalaiset viejät suomalaisiin viejiin nähden saisivat vaikkapa Saksan tai Ranskan markkinoilla siitä, että Suomessa opetetaan koululaisille ruotsia, maassa on kaksi kieltä ja suomalaisten virkamiesten tulisi osata ruotsia. Sanoit ”Ruotsihan on pahin kilpailijamme maailmanmarkkinoilla” Ymmärrän sen tarkoittavan sitä, että sekä suomalaiset että ruotsalaiset yritykset käyvät kilpailua samoilla kolmansien maiden markkinoilla.
Käytäisiinkö vientikauppaa liittyviä neuvotteluja ja kirjeenvaihtoa ehkä noihin kolmansiin maihin ruotsiksi? Olisiko sittenkin todennäköisempää, että käytetään kohdemaan omaa kieltä tai vaikka englantia?
Määrittelevätkö kilpailua sittenkin muut tekijät, kuten muun muassa tuotteiden hyvä hinta-laatusuhde ja toimitus- ja rahoitusvarmuus sekä toimiva jälkimarkkinointi?
Edelleen kysyn, millä tavoin ruotsalaiset yritykset saavat suomalaisiin nähden etua maiden keskinäisessä vienti/tuontikaupassa? Tämä kauppa on muutoin alijäämäistä Ruotsin kannalta. Jos Ruotsissa saadaan hyötyä siitä, että Suomessa osataan ruotsia eikö hyöty ole myös päinvastainen eli suomalaisilla yrityksillä on myös helpompi toimia Ruotsin vientimarkkinoilla.
Heikki Talalla tuntui olevan eilen hieman kiireitä vastata tähän kysymykseen, mutta toivoisin silti vastausta. Uudelleen en enää kysy, mutta Talan väite jäi vaivaamaan päätäni.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Oleellisin etu Ruotsille tulee Suomen markkinoista.
Ruotsalaiset yrittäjät voivat toimia Suomessa kuin kotimaassaan.
Tottakai siitä on heille etua!
Jos sinä yrittäjänä haluaisit viedä johonkin maahan, jossa viranomaiset palvelevat sinua omalla kielelläsi, helpottuisi tehtäväsi oleellisesti.
Suomalaisilla yrittäjillä ei ole samaa etua Ruotsin suhteen. (Älä vaan sano, että onhan heidät pakkkoruotsitettu)
Ruotsalaiset yrittäjät ovat suomalaisten pahimpia kilpailijoita nimenomaan SUOMEN markkinoilla.
Ruotsalaiset ovat ostaneet suomalaisfirmoja ja vallanneet markkinaosuuksia Suomessa JUURI tämän kielellisen edun takia.
Sehän kenties on koko pakkoruotsituksen tarkoitus svekojen kannalta.
Äskeinen kirjoittaja alkoi hahmottamaan asiaa. Todellakaan en löydä mitään syytä sille, että Ruotsi/ruotsalaiset yritykset saisivat jotain etua Suomen kieliolosuhteista maailmanmarkkinoilla. Sen sijaan etua voidaan hahmottaa nimen omaan maiden välisessä kaupassa. Voidaan arvioida, että toimiminen Suomen suuntaan on ruotsalaisille yrityksille toimimista enemmään "kotimarkkinamaisesti" kuin muissa maissa.
Tässä suhteessa on tietenkin selvää, että etua voisi jossain määrin löytää siitä, että tullin tai veroviranomaisten (esimerkkeinä vain), kanssa voisi ottaa selvää asioista ruotsiksi. Toisaalta tulee muistaa se, että myös Suomessa toimii vientitehtävissä melkoinen määrä ruotsinkieltä puhuvia, jopa äidinkieleltään ruotsinkieliä, henkilöitä. Myös suomalaisten ruotsinkielen taito on hyväksi Ruotsin markkinoilla. Lisäksi muun muassa kauppakamarien kautta saa kyllä suomalainenkin yrittäjä asiantuntevaa tietoa Ruotsin tilanteesta. Toisekseen kun virkamiesten ruotsinkielen taso ei Suomessa juuri hurraita ansaitse, niin mitenkähän se ruotsinkielinen neuvonta toteutuu. Taatusti paljon huonommin kuin vaikka suomenruotsalaisen vienti-ihmisen asiointi Ruotsissa.
Olet täysin oikeassa siinä, että ruotsalaiset yritykset ovat nimenomaan Suomen markkinoilla suomalaisten yritysten kannalta merkittäviä kilpailijoita.
Yritysostot ovat pohjoismaisen yrityselämän todellisuutta. Kysyn vain mitä pahaa on siinä, jos maahan tehdään pääomasijoituksia. Pidätkö parempana sitä, ettei ruotsalaista pääomaa olisi lainkaan suomalaisissa yrityksissä. Menestyvä yritys luo ympäristöönsä monenlaista positiivista vaikutusta omien työntekijöidensä työllistämisen lisäksi muun muassa alihankintana ja tai lähiseudun palveluelinkeinojen elvyttäjänä. Ilman pääomaa ei yritys voi toimia.
Ulkomaisen pääoman merkitystä Suomen talouselämän kannalta voidaan tarkastella vaikka sen tiedon pohjalta, että Suomessa sijaitsevien ulkomaisten tytäryhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 79 miljardia euroa ja henkilöstön määrä lähes 222 000 vuonna 2007. Liikevaihdon osuus kaikkien yritysten liikevaihdosta oli noin 20 prosenttia ja henkilöstön osuus reilut 14 prosenttia. Sekä liikevaihdon että henkilöstön määrän perusteella mitattuna merkittävin omistajamaa oli Ruotsi edustaen noin kolmanneksen osuutta ulkomaisten tytäryhtiöiden henkilöstöstä ja liikevaihdosta. Yhtiöitä oli noin 700 Siis noin 80.000 työntekijää ja 17 miljardin liikevaihto. Toiseksi suurin osuus oli tässä muuten Yhdysvalloilla. Em. tiedot perustuvat vuoden 2007 tilastolukuihin ja ovat dokumentoituja faktoja julkista tilastoista (eivät siis hatusta vedettyjä). Ulkomaalaisomistus on yleisintä tukku- ja vähittäiskaupassa.
Jotta yksipuolista kuvaa ei tulisi siitä, että yritysostojen ja pääomaliikkeiden suunta olisi pelkästään yksipuolisesti yritysostoja Suomesta, muutama tieto on paikallaan. Suomalaisyritykset ostivat Ruotsista vuoden 2007 aikana 29 yhtiötä. Vastaavasti ruotsalaisyrityksen ostivat Suomesta vuonna 2007 55 yhtiötä. Yhteensä Ruotsissa toimii noin 700 ainakin osittain suomalaisomistuksessa olevaa yritystä. Nämä työllistävät yli 57 000 työntekijää.
Kuinka suuri on tuo vientikaupan alijäämä. Ruotsi oli vuonna 2008 Suomelle sen kolmanneksi tärkein vientimaa Venäjän ja Saksan jälkeen sekä myös kolmanneksi suurin tuontimaa. Ruotsin kannalta Suomi on sen kuudenneksi tärkein vienti- ja tuontimaa.
Varsin kuvaava on ennen taantuman alkua oleva vientitilasto. Suomen vienti Ruotsiin oli vuonna 2008 (kuukaudet 1-7) 3,921 miljardia euroa ja Suomen tuonti Ruotsista 3,680 miljardia euroa. Tase oli näin ollen noin miljardi euroa Suomelle positiivinen. Vientikaupan mahdollista etua ei ole hyödynnetty kovin hyvin. Muistaa tietenkin tulee, ettei Suomi ole Ruotsin kannalta yhtä merkittävässä asemassa kauppakumppanina kuin Ruosti on Suomelle.
jatkuvasti Talalle asiaa, vaikka kovasti yritätte todistella Talan olevan vaaraton. Ette, nettisvekot/multinikki usko väitteisiinne itsekään. Teiltä on kaikki pohja pudonnut altanne jo ajat sitten. Teillä ei ole muuta mahdollisuutta jäljellä kuin paljas häiriköinti, josta lähinnä itse yksinomaan kärsitte. Esim. unettomuutena ja mielenterveyden häiriöinä.
Minusta on varsin mukavaa tiedustella perusteita Talankin väitteille. Eikö tämä ole juuri sitä keskustelua.
Keksustelu vaikuttaa yksipuoliselta. Ymmärrän hyvin Heikki Talaa, miksi hän ei osallistu tämän ketjun keskusteluun.