TALLINNA. Rautaportti sulkeutuu takana, kun opaskierros pahamaineisessa Patarein vankilassa Tallinnan pohjoisrannikolla alkaa.
Tietä reunustaa korkea sementtiaita ja piikkilankaa, jota reunustaa vielä korkeampi sementtiaita ja lisää piikkilankaa. Toisella puolen on kivinen linnoitus kalteri-ikkunoineen.
Näiden muurien sisäpuolella ovat aikoinaan istuneet lähes kaikki virolaiset mielipidevangit, tunnetuimpana heistä kirjailija Jaan Kross.
Kahdeksankymmentä viimeistä vankia, tuberkuloosi- ja aids-potilaat, muuttivat pois vasta viime kesänä.
"Tämä on sopinut vankilaksi niin venäläisille, saksalaisille kuin virolaisille", sanoo opas Andrus Villem. Vankila avattiin 1919 ja suljettiin 2002, kun Tarttoon valmistui vankila.
Merta on silmänkantamattomiin muurin takana. Vartijasillalta näkyvät ulkoilutilat eli reilun kymmenen neliön kokoiset, rautaristikolla katetut sementtikopit.
"Sisältä rakennus edustaa eheää neuvostoaikaista vankilaa, jossa kaikki on ennallaan, kuten 1950- ja -80-luvuilla."
Torneissa on suuret käymälät. Rantaviivaa myötäilevässä osassa ovat sellit, joista jokaisessa on ikkuna.
"Ne peitettiin olympiakesänä 1980. Pelättiin, että joku vanki heiluttaa Viron lippua tai muuten provosoi ulkomaisia vieraita." Säleverhot ovat olleet kiinni olympiakesästä alkaen.
Selleissä on lavuaari, wc-aukko lattiassa, pöytä sekä kahdeksan kerrossänkyä, kuusitoista makuupaikkaa. Enimmillään Patareissa oli 4650 vankia neuvostoajan alussa Toisen maailmansodan jälkeen.
Vankila oli nyt likainen, kolkko (sitä se varmaan on aina ollut), kylmä, pimeä ja kellarimaisen kostea. Mieleen on jäänyt mm. kaksi teloitushuonetta ja sisäpihan “ulkoilualue”. Toisen teloitushuoneen lattiassa oli edelleen kuoppa, johon vesiletkulla huuhdottiin veri ja pihalle lentäneet aivot teloituksen jälkeen. “Ulkoilualue” oli kaksi rivistöä muutamien neliömetrin kokoisia seinin rajattuja alueita, joiden kattona oli teräsverkkosysteemi. Rivistöjen keskellä ylhäällä oli vartijoille oma paikka.
Tietä reunustaa korkea sementtiaita ja piikkilankaa, jota reunustaa vielä korkeampi sementtiaita ja lisää piikkilankaa. Toisella puolen on kivinen linnoitus kalteri-ikkunoineen.
Näiden muurien sisäpuolella ovat aikoinaan istuneet lähes kaikki virolaiset mielipidevangit, tunnetuimpana heistä kirjailija Jaan Kross.
Kahdeksankymmentä viimeistä vankia, tuberkuloosi- ja aids-potilaat, muuttivat pois vasta viime kesänä.
"Tämä on sopinut vankilaksi niin venäläisille, saksalaisille kuin virolaisille", sanoo opas Andrus Villem. Vankila avattiin 1919 ja suljettiin 2002, kun Tarttoon valmistui vankila.
Merta on silmänkantamattomiin muurin takana. Vartijasillalta näkyvät ulkoilutilat eli reilun kymmenen neliön kokoiset, rautaristikolla katetut sementtikopit.
"Sisältä rakennus edustaa eheää neuvostoaikaista vankilaa, jossa kaikki on ennallaan, kuten 1950- ja -80-luvuilla."
Torneissa on suuret käymälät. Rantaviivaa myötäilevässä osassa ovat sellit, joista jokaisessa on ikkuna.
"Ne peitettiin olympiakesänä 1980. Pelättiin, että joku vanki heiluttaa Viron lippua tai muuten provosoi ulkomaisia vieraita." Säleverhot ovat olleet kiinni olympiakesästä alkaen.
Selleissä on lavuaari, wc-aukko lattiassa, pöytä sekä kahdeksan kerrossänkyä, kuusitoista makuupaikkaa. Enimmillään Patareissa oli 4650 vankia neuvostoajan alussa Toisen maailmansodan jälkeen.
Vankila oli nyt likainen, kolkko (sitä se varmaan on aina ollut), kylmä, pimeä ja kellarimaisen kostea. Mieleen on jäänyt mm. kaksi teloitushuonetta ja sisäpihan “ulkoilualue”. Toisen teloitushuoneen lattiassa oli edelleen kuoppa, johon vesiletkulla huuhdottiin veri ja pihalle lentäneet aivot teloituksen jälkeen. “Ulkoilualue” oli kaksi rivistöä muutamien neliömetrin kokoisia seinin rajattuja alueita, joiden kattona oli teräsverkkosysteemi. Rivistöjen keskellä ylhäällä oli vartijoille oma paikka.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ja Abu Ghraib Irakissa.
http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://www.amnesty.ca/campaigns/no_exceptions/images/guantanamo/guantanamo_action.jpg&imgrefurl=http://talkni.wordpress.com/2009/01/21/bbc-news-world-americas-obama-acts-on-guantanamo-trials/&usg=__olUxLeY40FS31PC_W_6wIj__dZc=&h=220&w=220&sz=21&hl=fi&start=2&um=1&tbnid=cpVtNUgqQu8UZM:&tbnh=107&tbnw=107&prev=/images?q=guantanamo&hl=fi&sa=N&um=1
http://www.salvationinc.org/archives/Guantanamo15.JPG
http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://www.mindfully.org/Reform/2004/Abu-Ghraib-Prison-Photos11jun04p02.jpg&imgrefurl=http://www.mindfully.org/Reform/2004/Abu-Ghraib-Prison-Photos11jun04.htm&usg=__4Ll3i8TmMHJYqHqJ7SX8v_ZJaaQ=&h=310&w=469&sz=40&hl=fi&start=1&um=1&tbnid=YyceV2ORXF1DvM:&tbnh=85&tbnw=128&prev=/images?q=abu ghraib&hl=fi&um=1
jenkki totesi: "Abu Ghraib prison was used for torture in Saddam's time.
People will ask now: 'What's the difference between Saddam and Bush?'
Nothing!"
"Näin turistikautena kesäsateella suosittelen kaikille Baltian matkalaisille seuraavia turistikohteita Baltiassa. Näitä kohteita ei löydy Suomesta. Onneksi.
Tallinnassa on erittäin mielenkiintoinen museo, Okupatsioonimuuseum, joka sijaitsee Toompea kadulla, Toompean kupeessa. Eesti Ekspress-lehdessä ilmestyneessä artikkelissa Leena Hietanen julistaa seuraavasti:
“Amerikan-virolaisen rahoittajan, Olga Kistler-Ritson perustama miehitysmuseo on myös puhdas esimerkki “holocaust denial”- ilmiöstä. Se kieltää holokaustin ainutlaatuisuuden alentamalla juutalaisvainot stalinismin tasolle.”"
http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://blogit.taloussanomat.fi/baltia/wp-content/uploads/2008/07/000012.jpg&imgrefurl=http://blogit.taloussanomat.fi/baltia/arkisto/90&usg=__ZviV63BatmOUrMU_DVG6UVnRP_U=&h=1694&w=1127&sz=371&hl=fi&start=9&um=1&tbnid=7YYAXK_JudT6xM:&tbnh=150&tbnw=100&prev=/images?q=metsäveli&hl=fi&lr=&sa=G&um=1