Odotan toista lastani rv 36.
Esikoisen jälkeen lantioni on kuvattu, ja todettu lievästi ahtaaksi, joten esikoista isompaa vauvaa tuskin pystyn alakautta synnyttämään (3,3kg) Tämä uusi vauva on jo nyt kuitenkin aika ison oloinen. Sf-mitta huitelee, missä huitelee, ja sekä neuvolatädin, että omasta mielestäni kaveri tuntuu reilun kokoiselta. Viikon kuluttua olisi ultra, eli painoarvio/synnytystapa selviää...
Olisin kuitenkin ollut kiinnostunut kuulemaan, että ovatko sairaalassa miten innostuneita käynnistämään synnytystä, ja millä viikolla? Sektioon en haluaisi ison vauvan takia, vaan mielummin vaikka käyn.synnytys... Tuntuu, että sinne sairaalaan menoon on ikuisuus, siksikin siis kyselen muiden kokemuksia, jotka ovat/ ovat olleet samassa tilanteessa...
Kaikki kokemukset ovat tervetulleita!! =)
Ja oikein aurinkoista kevättä kaikille!!
Esikoisen jälkeen lantioni on kuvattu, ja todettu lievästi ahtaaksi, joten esikoista isompaa vauvaa tuskin pystyn alakautta synnyttämään (3,3kg) Tämä uusi vauva on jo nyt kuitenkin aika ison oloinen. Sf-mitta huitelee, missä huitelee, ja sekä neuvolatädin, että omasta mielestäni kaveri tuntuu reilun kokoiselta. Viikon kuluttua olisi ultra, eli painoarvio/synnytystapa selviää...
Olisin kuitenkin ollut kiinnostunut kuulemaan, että ovatko sairaalassa miten innostuneita käynnistämään synnytystä, ja millä viikolla? Sektioon en haluaisi ison vauvan takia, vaan mielummin vaikka käyn.synnytys... Tuntuu, että sinne sairaalaan menoon on ikuisuus, siksikin siis kyselen muiden kokemuksia, jotka ovat/ ovat olleet samassa tilanteessa...
Kaikki kokemukset ovat tervetulleita!! =)
Ja oikein aurinkoista kevättä kaikille!!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ja vielä kiinnostaisi, että miten teillä joilla synnytys on käynnistetty, niin miten se sitten on mennyt!??
kokemus 42 0, oli jotenkin hirmu "hallitun" oloinen synnytys ponnistusvaiheeseen asti. Supistuksista selvisi ja niihin sai kivunlievutystä hyvin, kaikki eteni jotenkin järjestelmällisesti. Muutaman cytotec-tabletin muistaakseni sain muutaman tunnin välein ja jossakin vaiheessa sit alkoi vähä kovemmat supistukset, (olisko ollut n. 6-7h ensimmäisestä tabletin puolikkaasta) limatulppa irtosi jne..ammeeseen pääsin ja sen jälkeen sain epiduraalin ja ilokaasua, kalvot puhkaistiin (oisko ollu n. 12h ekasta tbltista).. Käynnistämisestä jäi ihan hyvä kuva! loppu syynnytys sit ei ihan hyvin mennytkään, muttei se johtunut siitä käynnistämisestä!
rv:lla 42 ja 43 1 mutta ne ei tuottaneet tulosta, mua ei lainkaan supistellut kertaakaan koko raskauden aikana, ja lopulta lääkäri päätyi sectioon viikolla 43 2 koska istukan toiminta oli muuttunut ja oli vaarana, että sikiö kuolee. Täytyy kyllä sanoa, että se oli aikamoinen pommi kun ensin odotellaan ja odotellaan ja sitten sanotaan, että sikiö voi kuolla. Sectio oli kuitemnkin myönteinen kokemus ja terve tyttö syntyi ja ikää on kertynyt pian jo 18v.
Mulla aloitettiin cytotecien laitto 37 0. Paikkojen kypsymiseen meni kuitenkin vähän aikaa ja kalvot päästiin puhkaisemaan vasta 37 2 alkuillasta, siitä mulla alettiin sitten laskea synnytyksen kestoa.
Supistuksia voimistettiin tipalla ja näin varmistettiin että synnytys ei jää kesken. lapsi syntyi 6 tunnin päästä kalvojen puhkaisemisesta.
Minulla supistukset oli tosi kipeitä, mutta epiduraali auttoi niihin tosi hyvin.
Ihan hyvä maku tosta esikoisen synnytyksestä kuitenkin jäi. Niinkun joku sanoikin se tuntuu tosi "hallitulta" ja ainakin minulla oli tosi turvallinen olo.
Kannattaa googlettaa tota käynnistystä. Mielestäni käynnistykseen on vain noi kolme keinoa, jotka itse kävin kaikki läpi. Ja se mitä sulle tehdään, riippuu ihan siitä kuinka lähellä olet synnytystä. esim. jos kohdunkaula on kypsynyt niin voidaan varmaan suoraan puhkaista kalvot.
Lisään vielä...
eli mulla ei käynnistys johtunut vauvan ison koon takia vaan raskausmyrkytyksestä. eli en osaa sanoa miten innoissaan käynnistävät noissa tapauksissa. mutta vk 37 on varmaan minimi mihin odotetaan, jotta vauva olisi tarpeeksi kehittynyt.