Täällä on toitotettu että ainakin opettajilla ei ole toivoakaan duunista tulevaisuudessa;lapsien määrä laskee, kouluja lakkautetaan yms.
No jos opiskelisin esim. englannin ja ruotsin kielen lehtoriksi, niin voiskos olla jotain toivoa duunista, vai ei sittenkään?
Niin ja tiedän että matikan opettajilla olis töitä, mutta ei mulla ole tarpeeksi matemaattisia kykyjä tohon hommaan.
Kun lehtorithan voi työskennellä peruskoulun ja lukion lisäksi ammatillisissa oppilaitoksissa eli eikös lehtoreilla olis sitten paremmat työnäkymät kuin esim. luokanopella?
Ja kyllä olen valmis tekemään kaikenlaisia sijaisuuksia pari ekaa vuotta, mutta en haluaisi kuitenkaan kaupan kassalle tai pätkätyöläiseksi koko iäkseni...
No jos opiskelisin esim. englannin ja ruotsin kielen lehtoriksi, niin voiskos olla jotain toivoa duunista, vai ei sittenkään?
Niin ja tiedän että matikan opettajilla olis töitä, mutta ei mulla ole tarpeeksi matemaattisia kykyjä tohon hommaan.
Kun lehtorithan voi työskennellä peruskoulun ja lukion lisäksi ammatillisissa oppilaitoksissa eli eikös lehtoreilla olis sitten paremmat työnäkymät kuin esim. luokanopella?
Ja kyllä olen valmis tekemään kaikenlaisia sijaisuuksia pari ekaa vuotta, mutta en haluaisi kuitenkaan kaupan kassalle tai pätkätyöläiseksi koko iäkseni...
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kieltenopettajilla on tuo työllisyystilanne vähän kyseenalainen... Lienee vain ajan kysymys milloin ruotsin kielestäkin tulee valinnainen kieli. Kannattaa opiskella kolmaskin kieli (esim. saksa, venäjä tai ranska), niin saat töitä varmastikin helpommin.
Matemaattisten aineiden opettajilla onkin varmaan aineenopeista paras työllisyystilanne.
Luokanopettajilla ja erityisopettajilla on ihan kohtuullisen hyvä työllisyystilanne, ja luokanopettajilla tuo vaan tuntuu parantuvan, koska he nappaavat yhä enemmän aineenopettajien tunteja itselleen.
Mutta uskoisin, että aivan varmasti löytyy vakituinen työpaikka, jos vaan jaksaa etsiä sitä (ja muistakin kuin lähiseudun kunnista).
opiskella jotain kieltä muuten ihan alkeista asti? Eli siis en ole koskaan opiskellut sanaakaan esim. ranskaa, mutta voinko aloittaa sen silti sivuaineena ja siis ihan alkeista?
Monia kieliä voi opiskella yliopistossa aivan alkeista lähtien! Tuskin kuitenkaan voit aloittaa varsinaisesti sivuaineopintoja ennen kuin olet tehnyt alkeis- ja jatkokurssin, jotta voit tehdä valintakokeen sivuaineeseen. Mutta näistä saa tarkempia tietoja sitten yliopistossa ainekohtaisesti.
Ranskanopettajien työtilanne on huono.
työtilanne on huono. Ja on huononnut koko ajan lisää... Ainoa kielipari, jolla näyttää olevan säännöllisesti töitä tarjolla on englanti ja ruotsi. Tosin se ei tarkoita, etteikö niihin paikkoihin olisi kymmenittäin päteviä hakijoita. Eli pulaa ei ole niistäkään.
Aine- ja aineryhmäkohtainen tarkastelu osoittaa, että osassa aineista koulutetaan nykyisellään liikaa opettajia, kun taas toisten aineiden opettajia tarvittaisiin nykyistä enemmän. Erityisesti historian, uskonnon, äidinkielen ja kirjallisuuden, filosofian, psykologian sekä biologian ja maantieteen aineenopettajia koulutetaan tällä hetkellä arvioitua opettajatarvetta enemmän. Näiden aineiden opettajankoulutukset ovat myös opiskelijoiden keskuudessa kysyttyjä. Osassa aineista taas ongelmana on, ettei opettajaksi halukkaita ole tarpeeksi. Tämän raportin tarkastelu osoittaa jo aiemminkin esillä olleen matematiikan, fysiikan ja kemian opettajapulan. Tämän lisäksi näyttää siltä, että myös joidenkin vieraiden kielten opettajia voitaisiin kouluttaa nykyistä enemmän. Muutamien aineiden kohdalla opettajaksi valmistuvien määrät ovat tällä hetkellä sillä tasolla, joka Opettajankoulutus 2020 –raportissa on todettu tarkoituksenmukaiseksi. Näin on etenkin toisen kotimaisen kielen sekä useiden taito- ja taideaineiden kohdalla.
AINO-hankkeen tarkastelu osoittaa, että 2000-luvulla aineenopettajaksi valmistuneet ovat työllistyneet pääsääntöisesti hyvin oman alansa työtehtäviin. Ongelmallisia ovat kuitenkin olleet etenkin määräaikaisuudet ja niiden väliset työttömyysjaksot. Tyypillistä on, että hiljattain valmistuneilla on ollut useita, peräkkäisiä määräaikaisuuksia saman työnantajan palveluksessa. Sijaisuuksien ja määräaikaisuuksien erityispiirteenä opetusalalla näyttää olevan se, että työsuhteet katkaistaan kesän ajaksi. Aineenopettajaksi valmistuneet kritisoivat työsuhteiden katkeamisen lisäksi koulutukseen otettavien suurta määrää ja siitä johtuvaa pätevien aineenopettajien ylitarjontaa työpaikkojen määrään nähden.
http://www.edu.utu.fi/laitokset/tokl/tutkimus/julkaisut/AINO.pdf
opettajia on nytkin tuhansia työttömänä!
Pulaa opettajista?
t. Itsekin ope
portin tarkastelu osoittaa jo aiemminkin esillä olleen matematiikan, fysiikan ja kemian opettajapulan. Tämän Olen työtön/pätevä/työkokemus matematiikan opettaja.Vapaita hommia hakee noin 50 kohtalontoveria/ilmoitus.
Matikan opettajien pulasta hypetettiin jo 90-luvun alkupuolella. Sitä tässä on odoteltu matikanopettajana ja ei ole vielä sellaista tullut, mistä silloin puhuttiin. Urbaanilegendako?
Voisiko olla, että kaikki paikkakunnat eivät ole yhtä vetovoimaisia.
hakijalla ei ole oikeaa puoluekirjaa, eikä näin ollen riittävää näyttöä pätevyydestä. Mediocrity rules.
Lasten kokonaismäärä laskee ehkä pitkällä tähtäimellä (juuri uutisoitiin vauvavuodesta tosin). Pienemmät työhön tulevat ikäluokat kompensoivat tätä kuitenkin, joten uskon, että työtä on, mutta: -Työn perässä voi joutua muuttamaan esim. pääkaupunkiseudulle, pienelle syrjäkylälle tai Pohjois-Suomeen. Jos näistä joku/jotkin ovat ongelmia, en suosittele. Monet opiskelijat haluaisivat jäädä opiskelupaikkakunnalleen tai kotikuntansa lähettyville, mutta se on usein erittäin hankalaa ja voi vaatia esim 15 v yrittämistä ja kokemuksen hankkimista. -Aineyhdistelmät vaikuttavat. Koulut pienenevät ja 1-9-luokkien yhtenäiskouluidea ei monessa kunnassa toimi alkuunkaan. Luokanopettajat saattavat sahata oksaa aineenopettajilta, varsinkin teknisen ja tekstiilityön opettajien voi olla mahdoton saada opetusvelvollisuutta täyteen ja ala-asteen opettajat ajattelevat vain itseään, eivätkä halua paria tuntia sieltä luovuttaa. Sama kohtalo koskee monen muunkin aineen opettajia, esim. liikunta, kuvis, musiikki... Ja vaikka tunteja olisi lukiosta, ei näille aina riitä. Paras aineyhdistelmä on ma fy ke (vaikka 3 ainetta tarvitseekin parhaan valinnanvaran saamiseen) _ja atk-tuen taidot_. Tunteja on tarpeeksi ja varsinkin fysiikan pätevyys on tärkeä (on paljon parempi hankinta kuin kemian, joka on useammalla, ja jonka kursseja on lukiossa vähemmän). bi ge tt on varmaan ihan hyvä myös, mutta terveystieto on sellainen jämä, jolla tuntejaan täydentävät myös kotitalouden ja liikunnan opettajat tyypillisesti, eli siitä voi tulla riitaa. Ruotsi voi tosiaan tulla valinnaiseksi jossain vaiheessa. Ei ensi opsin muutoksessa kuitenkaan. Opsin muutos taas muuttaa muidenkin aineiden osuuksia sitten. Pienten koulujen kielten opettajille 3 kieltä voi olla tarpeen, ellei yhteistyö lukioon ja ala-asteelle pelaa. Englantia opetetaan varmasti ja ruotsiakin varmasti ainakin valinnaisena. Entä muut valinnaiset, vaikea sanoa? Koska tulee mandariini? Alkavatko suomalaiset koskaan opiskella venäjää? Ovatko saksa ja ranska menettäneet merkitystään englannin jyrätessä netissä ja globaalissa kulttuurissa? En minä tiedä. 3-sarjaisessa koulussa HY-opettajallekaan ei riitä tunteja. Eli jotain muuta tarvitaan. Äidinkieli perinteisenä sivuaineena yleistynee entisestään.