Meillä tuli iltakylässä väittely siitä onko siionissa kukaan varsinaisesti painostanut ketään lapsiasiassa. Kun S.S. nääs kirjoitti Hesarissa, että painostusta on esiintynyt. Oli reilua että hän sen myönsi... ja kertoi että ”se on väärin ja syntiä, josta on tehtävä parannus”. Saattoipa olla muuten ensi kerta että me olemme itse nähneet ”hirren omassa silmässä”…?
Eräässä kommentissa todettiin:
”Yhden ystäväni tiedän joutuneen tällaisen ja vieläpä törkeän painostuksen kohteeksi ja häntä ei meinattu millään uskoa, ettei hän miehensä ehkäise…”
http://freepathways.wordpress.com/2009/04/05/sarkiniemen-vastine-vain-silmankaantotemppu/#comments
Eräässä kommentissa todettiin:
”Yhden ystäväni tiedän joutuneen tällaisen ja vieläpä törkeän painostuksen kohteeksi ja häntä ei meinattu millään uskoa, ettei hän miehensä ehkäise…”
http://freepathways.wordpress.com/2009/04/05/sarkiniemen-vastine-vain-silmankaantotemppu/#comments
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eipä muuten ole kuultu, että kukaan olisi koskaan tehnyt parannnusta siitä että on sortunut ehkäisyasialla painostamaan sisarta tai veljeä.
että on suoraa ja epäsuoraa painostamista. Ja toisaalta muistaa sekin että kuinka pitkälle ihmisellä on oikeus elää sitä sitten kun elämää. Joka vl naisen kohdalle ei tule ehkä koskaan. Tai kuinka pitkälle se on velvollisuus joka tulee täytää.
Ajan takaa sitä että vaikka vl nainen oppisi hyväksymään lasten saamisen ja sen ettei voi koskaan laskea elämäänsä kovinkaan pitkälle. Hyväksymään sen että lapsia tulee josa on tullakseen. Niin onko oikein se että nainen joutuu vl opetuksen alla käymään tuon hyväksymisprosessin lävitse.
Se voi olla hyvin pitkä ja hyvin raskas. Lopputulokseltankin se voi olla huono. ELi ihminen voi tuon prosesin kautta myös menetää itsensä.
Sitten se että otetaan vaikka kirja satama vai karikko - tuo kirja kokonaisuudessaan on suoraa painostamista yhteen ainoaan ratkaisuun. Pahinta tuossa kirjassa on se että ne kaikki ajatukset joita ihminen käy lävitse kirjan lopussa nollataan sillä ajatuksella - oli kuitenkin hyvä ettei tehnty toisin.
Aika kultaa muistot. Ihmismieli on armollinen ja unohtaa millaista se täydellinen ahdistus oli. Siitä vain piti kahlata lävitse hakematta muutosta joka tuli siten josku kun lapsia ei enää kuulunutkaan.
Suoraa painostusta ovat myös puheet - ehkäisy on syntiä ja uskovainen ei ehkäise. Suhtautuminen ehkäisyyn ei ole muutunut jne...
Ne ovat suoraa painostamista siksi että noita vallan välineitä käyttävät ne jotka painostavat muita syystä tai toisesta.
On edistystä että myönnetään että panostusta tapahtuu. Mutta suhtautuminen siihen ei ole kovin kielteistä eikä siihen aina puututa millään tavalla. Sitä katsotaan läpi sormien. Miksi?
"... se on velvollisuus joka tulee täyttää..."
Tarkoitatko että lisääntyminen on naisen velvollisuus jotta voi olla uskovainen? Millä tuota perustellaan?
Painostus on "rivien välissä". Katseet, ja tervehtiminen "mahan kautta". Vihjailu.
Siihen on vaikea puuttua vaikka uskaltaisikin!